Kuinka monta edistysaskelta on jäänyt ottamatta, koska jonkun ääni sivuutettiin? Historia kätkee monia tapauksia, joissa naisten saavutukset ovat jääneet miesten varjoon.
21.4. vietetään YK:n maailman luovuuden ja innovaatioiden päivää, jonka tavoitteena on lisätä tietoa luovuuden ja innovoinnin kehityksestä.
YK:n jäsenvaltioita sitovan Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan rohkeita ja innovatiivisia ajatuksia, jotta maapallon elinvoimaisuus voidaan taata tuleville sukupolville.
Nyt on hyvä hetki kysyä – jäävätkö jonkun ajatukset tänään kuulematta?
Tieteen rahoitus ei ole koskaan neutraalia
Piilaakso tunnetaan Yhdysvalloissa alueena, joka mielletään maailman suurimpien teknologia-alan yritysten keskukseksi. Vuosia aikaisemmin Piilaaksolla ja demokraattien välillä vallitsi yhteisymmärrys, jossa Piilaakson teknologiayrittäjät ja startupit rikastuivat ja loivat uusia innovaatioita, samalla muu yhteiskunta ihaili heitä. Vastineeksi Piilaakso tuki sosiaalisesti liberaalia yhteiskuntaa kuten esimerkiksi maksoi veroja, tuki seksuaalivähemmistöjen oikeuksia, aborttia ja naistyöntekijöiden osuuden lisäämistä teknologian aloilla.
Vuosien myötä yhteisymmärrys alkoi rapistua.
Bidenin hallinto syvensi teknologista yhteistyötä EU:n kanssa, joka nähtiin Piilaaksossa uhkana teknologiselle kehitykselle. Uudistuksien myötä Piilaakson väki siirtyi Donald Trumpin leiriin, joka puolsi sääntelyn vähentämistä teknologiayrityksille.
Trumpin toinen kausi on tuonut mukanaan takaiskuja tieteelle. Trumpin hallinto teki paitsi mittavia leikkauksia ja rajoitti tutkimuksen vapautta.
Yhdysvalloissa on keskeytetty tutkimuksia, jos niissä esiintyy tietty sanoja, kuten etnisyys, vihapuhe tai naispuolinen.
Muutokset näkyvät myös Suomessa. Trumpin hallinto on vaatinut Helsingin yliopistoa poistamaan sanoja kuten ilmastonmuutos ja tasa-arvoinen yhteiskunta tiedotteista, jotka liittyvät Yhdysvaltojen osin rahoittamiin stipendeihin.
Tutkimuksen sensuuri tai ohjailu eivät ole ainoastaan kontrolloivien hallintojen ongelma, vaan sitä esiintyy myös länsimaissa, kuten Suomessa. Poliittinen polarisaatio ja populismi ovat lisänneet tutkimustiedon kyseenalaistamista. Erityisesti tutkijanaiset kohtaavat naisvihaa sosiaalisessa mediassa.
Naiset ovat aliedustettuina tieteentekijöiden joukossa
Naisten osuus kokoaikaisista yliopistoprofessoreista oli vuonna 2023 vain 34,7 %. Globaalisti sekä osa-aikaisten että kokonaisaikaisten yliopistoprofessorien osuus on alle 30 %. Suomessa miesten ja naisten välinen palkkaero oli alalla 398 €.
Naiset ovat aliedustettuja akatemian huipulla rakenteellisten esteiden vuoksi. Stereotypiat vaikuttavat jo varhaisessa iässä ja kulttuuriset odotukset ohjaavat naisia perinteisiin rooleihin. Urakehitystä haastaa myös lyhyet työsopimukset ja tiedostamaton syrjintä. Naisten pätevyyttä ja johtajuuspotentiaalia kyseenalaistetaan herkemmin kuin miesten.
Tiesitkö, että näiden kaikkien keksintöjen takana on nainen?
tuulilasinpyyhkijä
lämmitys aurinkoenergialla
sirkkeli
paloportaat
luotiliivit
astiankuivauskaappi
Nainen, jonka Nobel-palkinto jäi saamatta
Lise Meitner oli juutalaissyntyinen itävaltalaisfyysikko, joka oli toinen Wienin yliopistosta väitellyt nainen. Meitner tutki radioaktiivisuutta ja ydinfysiikkaa kollega Otto Hahnin kanssa.
Meitner joutui pakenemaan natsi-Saksasta ja muuttamaan Ruotsiin. Myöhemmin Meitner tutki sisarenpoikansa kanssa tutkimustuloksia, ja he oivalsivat, että Meitnerin ja Hahnin tehdyissä kokeissa oli kyse fissiosta – keskeisestä ydinfysiikan reaktiosta. Löydöstä huolimatta kemian Nobel-palkinto myönnettiin 6 vuotta myöhemmin Hahnille.
Fredrika Runeberg – merkittävimmistä ansioistaan sivuutettu vaikuttaja
Fredrika Runeberg on yksi Suomen ensimmäisistä toimittajanaisista ja yhteiskunnallisista vaikuttajista, joka teki uraauurtavaa työtä naisten aseman parantamiseksi ja yhteiskunnallisten epäkohtien korjaamiseksi, jotka olivat 1800-luvulla harvinaisia.
Hänen työnsä jäi aikanaan vähälle huomiolle, mutta nykyisin se tunnistetaan tärkeänä osana suomalaisen feminismin ja kirjallisuuden historiaa. Frederika Runeberg ansaitsee tulla muistetuksi itsenäisenä vaikuttajana – oman aikansa edelläkävijänä.
Naiset eivät ole poikkeus – vaan suuri osa väestöä
Caroline Criado Perez julkaisi vuonna 2020 teoksen Näkymättömät naiset, joka paljastaa tutkimustiedon valossa, miten maailma on rakennettu miehiä varten. Ajatus saattaa aluksi kuulostaa oudolta, mutta olemme tottuneet pitämään näitä rakenteita yhteiskunnan normeina.
Tiesitkö, että naisilla on 47 % korkeampi riski loukkaantua auto-onnettomuudessa kuin miehillä? Myös älypuhelin on suunniteltu miesten käteen ja toimistojen keskilämpötila perustuu miesten aineenvaihduntaan. Armeijan univormut ja jopa marssiaskeleen pituus on suunniteltu miehille, jotka voivat aiheuttaa terveyshaasteita naisille.
Naistentautien professori Terhi Piltonen toteaa, että naisten terveyteen kohdistuva tutkimus saa edelleen vähemmän rahoitusta kuin monet muut alat – siitä huolimatta, että sen yhteiskunnallinen vaikuttavuus on kiistaton.
Endometrioositutkimuksessa huomio on välillä siirtynyt pois hoitokeinoista ja kärsimyksestä – ja kohdistunut jopa siihen, pidetäänkö sairastavia naisia viehättävämpinä kuin heitä, joilla ei ole endometrioosia.
Naisilla sydänkohtaus voi ilmentyä eri tavalla kuin miehillä. Sairaanhoitajaopintojeni aikana, minulle kuitenkin opetettiin, että naisilla on usein epätyypillisiä oireita sydänkohtauksissa. Voidaanko puhua epätyypillisistä oireista, jos asia koskettaa kuitenkin noin puolta väestöstä?
Iloinen uutinen on se, että tällä hetkellä Suomessa tehdään naisten terveydestä laajamittaista tutkimusta, jonka avulla saadaan kattavaa tietoa aiheesta.
Tiede ei kehity ilman tasa-arvoa
Naisten osallistuminen tieteeseen ei ole vain tasa-arvokysymys, vaan myös avain kestävän kehityksen ja terveysinnovaatioiden edistämiseen.
Maailma tarvitsee koko potentiaalinsa käyttöön suurten haasteiden ratkaisemiseen – siksi myös naisten osaaminen on hyödynnettävä täysimääräisesti.
Uhkailu ja sensuuri eivät saa estää tieteellistä keskustelua, vaan niiden voittaminen vahvistaa tiedon vapaata ja rehellistä jakamista. Tutkitun tiedon ei tule kumartaa valtaapitäville, vaan sen tulee edistää oikeudenmukaisuutta, kehitystä ja vapaata yhteiskuntaa.
Tieteen vapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi
Tiede auttaa ymmärtämään maailmaa ja kehittämään yhteiskuntaa ratkaisemalla monimutkaisia ongelmia kuten ilmastonmuutosta, sairauksia ja eriarvoisuutta.
Tiede tarjoaa tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi ja edistää innovaatioita, jotka parantavat ihmisten elämää.
Tieteen tekeminen tulee olla vapaata, sillä vain silloin tutkijat voivat kyseenalaistaa vakiintuneita käytäntöjä ja varmistaa, että tutkimus palvelee yhteiskunnan eikä vain tiettyjen ryhmien etua.
Juttua muokattu 24.4.2025 kello 12.12: Lisätty kirjoittajan nimi ja korjattu luovuuden ja innovoinnin päivä luovuuden ja innovaatioiden päiväksi.
