Tekoäly ei ole vain teknologiaa – se heijastaa arvojamme. Tässä jutussa pureudutaan tekoälyn uhkakuviin ja myönteisiin skenaarioihin.
Suhtauduin tekoälyyn aluksi epäröiden. Tekoäly tuntui siltä, että se kuuluisi Piilaakson väelle, ei minulle. Sitten uteliaisuus vei voiton. Pyysin tekoälyä auttamaan tapahtuman suunnittelussa. Se teki sen nopeasti, huomioi budjetin ja aikataulun.
Nykyisin pyydän tekoälyä keksimään tenttikysymyksiä ja muistisääntöjä. Toisinaan se auttaa löytämään uuden näkökulman – etenkin silloin, kun tyhjän paperin kammo iskee.
Lähtökohtaisesti suhtaudun siis tekoälyyn positiivisesti, mutta opintojen myötä olen pohtinut tekoälyn eettisyyttä. Kuka kantaa vastuun, jos tekoäly tekee virheen? Kuka kantaa vastuun, jos tekoäly vahvistaa olemassa olevaa eriarvoisuutta?
Tekoälyn eettisyys herättää vilkkaita keskusteluja aivan syystä. Samalla monet arjen valinnoista jäävät huomiotta. Meitä ympäröivät järjestelmät on rakennettu niin, ettei meidän tarvitse nähdä, mitä tuotannon ketjujen alkupäässä tapahtuu.
Pidän kädessäni älypuhelinta, jonka komponentit on louhittu halpatyövoimalla – ilman suojavarusteita tai koulutusta. Syön suklaata, jonka tuotantoketjun eettiset ongelmat jäävät arjessa näkymättömiin. Päälläni on vaatteita, jotka oletettavasti on ommeltu palkalla, jolla ei eletä.
Tekoäly tuntuu uudelta ja uhkaavalta, siksi sen eettisyys kiinnostaa.
Päätin selvittää, mitä mieltä tekoälystä on sen parissa työskentelevä tutkijatohtori Jussi Rasku ja hänen tiiminsä.
Nurmosta kotoisin oleva Jussi Rasku työskentelee tutkijatohtorina generatiivisen tekoälyn tutkimusryhmä GPT-Labissa varajohtajana.
Jussi Raskun mukaan tutkimusryhmä on yksi Pohjoismaiden suurimmista tutkimusryhmistä, joka keskittyy generatiivisen tekoälyn käyttöön ohjelmistoalalla
1. Mitä tekoäly on?
Raskun mukaan tekoäly on täysin erilaista tietotekniikkaa kuin mihin olemme aikaisemmin tottuneet.
– Tekoäly tuottaa tekstiä, ei tietoa, ja sitä voisi kuvata tilastolliseksi tekstintuotannon koneeksi, joka antaa suosittuja vastauksia, ei välttämättä oikeita vastauksia, Rasku kommentoi.
Raskun kanssa samassa tutkumusryhmässä työskentelevä Joni Honkanen täydentää, että tekoäly voi myös tulkita käyttäjän kysymyksen väärin, jonka vuoksi vastaus voi olla vääristynyt.
Niin ikään Raskun kanssa samaan tutkimusryhmään kuuluva Juha Ala-Rantala kertoo, että tekoälyä käytettäessä tulee olla kriittinen.
– Ihmisten tulee tuntea teknologian rajoitteet, että niitä voi käyttää oikein, Rasku summaa.
Ylihärmästä kotoisin Juha Ala-Rantala ja Kylmäkoskelta kotoisin tietojenkäsittelytieteen maisteriksi opiskeleva Honkanen työskentelevät tutkimusavustajina GPT-Labissa.
Ala-Rantala työskentelee erityisesti avointen kielimallien parissa. Hän teki ohjelma-alan yrityksille koulutuksen, jossa jokainen lähti koulutuksesta tekoäly läppärillään ja näki, miten tekoälyn voi ottaa käyttöön. Honkanen on puolestaan keskittynyt siihen, miten tekoälyä voidaan hyödyntää tekoälytyökalun rakentamisessa.
Ryhmän GPT-Lab- tutkimusryhmä keskittyy ohjelmistosuunnitteluun ja tekoälyn tutkimukseen. Ryhmän projekteissa tähtäimessä on lisätä tehokkuutta ja edistää luovuutta.
Tavoitteena on helpottaa paikallisten yritysten tapoja integroida tekoälyä osaksi toimintaansa – ja juuri tämä on yksi GPT-Labin keskeisistä tutkimuskysymyksistä, Rasku täsmentää.
Yrityksillä on hallussaan runsaasti tietoa, joten huoli sen päätymisestä vääriin käsiin on ymmärrettävää, Rasku kertoo.
Raskun mukaan yrityksen kaikki dokumentit voidaan syöttää paikalliseen kielimalliin, jolloin tieto pysyy vain yrityksen omassa käytössä.
– Oma kielimalli on kuitenkin pienille tai keskisuurille yrityksille taloudellisesti vaikeaa, Rasku huomauttaa.
2. Millaiset arvot tekoälyn toimintaa ohjaavat?
Tekoälyllä on siis taipumus virheisiin ja vinoumiin – sen vastaukset eivät aina ole objektiivisia ja voivat suosia tiettyjä ryhmiä. Tuntuu ristiriitaiselta, että samalla kun tekoälyä kehitetään yhä tehokkaammaksi, se voi vahvistaa syrjiviä rakenteita.
Tekoälyn kehitys on keskittynyt pääasiassa länsimaihin, mikä voi johtaa siihen, että monet kehittyvät maat jäävät teknologian kehittämisen ulkopuolelle. Eräs tutkimus osoittaa, että tekoäly erehtyy useammin ruskeaihoisten ja itäaasialaisten kasvoista – jopa satakertaisesti verrattuna valkoihoisiin.
Toisaalta esimerkiksi kiinalainen DeepSeek-tekoälymalli pyrkii värittämään Kiinan historiaa ideologisesti sopivammaksi.
Sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoasiain neuvottelukunnan (Tane) uuden selvityksen mukaan tekoälyn vinoutunut data voi vahvistaa yhteiskunnassa olemassa olevia syrjiviä rakenteita. Esimerkiksi naiset työskentelevät miehiä useammin osa-aikaisesti, minkä tekoäly voi tulkita, että miehet olisivat parempia työntekijöitä, ja siksi heitä kannattaa suositella kokoaikaisiin tehtäviin.
Rasku valoittaa, että tekoäly heijastaa nykymaailmaa kuten peili. Tekoäly ei toimi epätasa-arvoisesti itsestään, vaan sen taustalla on aina ihminen.
– Kun otamme tekoälyä käyttöön, tulee pohtia millaista arvopohjaa sieltä tulee, Rasku kertoo.
Toisaalta:
– Tekoälyn harhoja pyritään poistamaan eri menetelmin, Rasku muistuttaa.
Tekoälyn vinoumia voidaan poistaa ja vähentää eri tavoilla, kuten sukupuolen tai etnisyyden poistaminen datasta tai aliedustettujen ryhmien kuvien lisääminen.
Rasku pohtii, että jos tekoälyn arvoja lähdettäisiin muuttamaan, olisi se myös arvovalinta.
– Millaiset on hyvät arvot ja kenelle? Rasku heittää.
3. Tyhmentääkö tekoälyn käyttö?
– Etkö sä koodaa enää lainkaan? kysyi Raskun entinen harjoittelija, kun Rasku hyödynsi tekoälyä omassa ohjemointityössään.
– Me tulemme siirtymään siihen suuntaan, että tietokoneet kirjoittavat ohjelmakoodin, jolloin ihmisille jää rooli varmistaa, että ohjelmoidaan oikeita asioita ja ratkotaan oikeita ongelmia, Rasku sanoo.
Rasku kertoo, että tekoälyä tutkivat ovat joutuneet tuskailemaan ohjelmoinnin opettelun kanssa, mutta juuri se rakentaa ymmärrystä ja kykyä arvioida tekoälyn tuottamaa dataa kriittisesti.
– Kannan silti huolta siitä, miten oppiminen mahdollistetaan tulevaisuudessa. On helppoa laittaa tehtävänanto tekoälylle, josta saa vastauksen, Rasku sanoo.
Sosiaalisessa mediassa on paljon sisältöä, jossa opiskelijat vitsailevat tekoälyn käytöstä opinnoissa. Videoissa toistuu sama teema: tekoäly on ”pelastanut” opiskelun tai valmistumisen.
Käytännössä kaikilla kursseilla on ohjeistus tekoälyn käytöstä. Jos tekoälyn käyttö sallitaan kurssilla, siitä tulee ilmoittaa. Vastuu oppimisesta on siirtynyt enemmän opiskelijoille.
– Et huijaa ketään kuin itseäsi, jos kopiot sokeasti kaikki tekoälyn tuottamat vastaukset, Ala-Rantala sanoo.
Ehkä tekoäly pakottaa meidät uudistamaan koko käsityksen siitä, mitä oppiminen voi olla.
4. Viekö tekoäly meiltä työt?
Tilastokeskuksen mukaan yli neljännes palkansaajista hyödynsi tekoälyä työssään vuonna 2023. Tekoäly tehostaa työntekoa ja vapauttaa samalla resursseja muihin tehtäviin.
– Automaation yleistyminen johti työpäivän lyhentymiseen kahdeksaan tuntiin, ja viikkotyöt laskivat viiteen päivään, Honkanen kertoo.
– Tekoälyä voi käyttää mekaanisten asioiden hoitamiseen, kuten exceleiden täyttämiseen ja kirjoittamisprosesseihin, Honkanen jatkaa.
Rasku huomauttaa, että julkaistun tutkimuksen mukaan asiakaspalvelutyö on 14 prosenttia tehokkaampaa tekoälyä hyödyntäen. Konsulttityötä tehdään neljänneksen nopeammin ja laatu on 40 prosenttia parempaa.
– Tekoälyn ymmärtäminen tulee olemaan olennainen työelämätaito, jota ilman on vaikea pärjätä työmarkkinoilla Rasku kiteyttää.
Tekoäly ei siis ole enää vain teknologia-alan asia vaan osa yhä useampaa ammattia ja arjen päätöksiä.
Huomaan toistuvasti sosiaalisessa mediassa Deepfake-tekniikalla tehtyjä tuotoksia, jolla saadaan kuka tahansa henkilö tekemään tai sanomaan jotain, mitä hän ei ole oikeasti tehnyt tai sanonut.
Deepfake-tekniikka voi heikentää asiantuntijuuden arvostusta, jos ihmiset alkavat epäillä, onko lausunto aito vai väärennös.
Raskun näkemys on kuitenkin päinvastainen. Hän näkee asiantuntijuuden arvon nousemisen tekoälyn yleistyessä, kun ihmiset tottuvat, ettei kaikkea voi uskoa mitä sosiaalisessa mediassa näkyy.
Tekoäly kehittyy jatkuvasti, mutta toisaalta samalla edistytään myös keinoissa tunnistaa tekoälyn tuottamaa sisältöä.
5. Kuka kantaa vastuun tekoälyn virheistä – arjessa, kriiseissä ja konfliktien keskellä?
Tekoälyä hyödynnetään yhä enemmän tilanteissa, joissa pelissä on ihmishenkiä.
Rasku kertoo, että esimerkiksi itseajavissa autoissa käytetään kapeaa tekoälyä, joka on tarkoitettu juuri siihen tarkoitukseen, ja joka on tavattoman kyvykäs. Erityisesti hahmojen tunnistamisessa se pärjää hyvin.
Liikenneturvan mukaan vuonna 2024 tieliikenneonnettomuuksissa tapahtui lähes 2 800 henkilövahinkoa. Olisiko tekoäly kyennyt estämään kolaritilanteita paremmin kuin ihminen?
Raskun mukaan ihminen voi tehdä konetta huonomman ratkaisun, mutta kyse on enemmänkin siitä, olemmeko valmiita antamaan tekoälyllä sellaista valtaa.
Rasku myöntää, että autojen ohjelmointiin liittyy vaikeita päätöksiä, joissa tekoäly voi joutua tekemään valintoja, joilla on suuri vaikutus turvallisuuteen ja eettisiin näkökulmiin.
Tekoälyn käyttö vaikuttaa ihmishenkiin myös isommassa mittakaavassa. Se on jo muuttanut sodankäyntiä.
Tekoäly vaikuttaa yhä enemmän aseellisiin konflikteihin ja tuo mukanaan merkittäviä oikeudellisia, eettisiä ja turvallisuuspoliittisia kysymyksiä. Useat asellisesta konfliktia käyvät valtiot hyödyntävät tekoälyä eri tavoilla.
Esimerkiksi Israel on pystynyt määrittämään aikaisemmin 50 pommituskohdetta vuodessa. Tekoälyä hyödyntämällä voidaan määrittää 100 kohdetta päivässä. Lisäksi vaikkapa Ukraina hyödyntää tekoälyä yhdistääkseen tiedustelutiedot ja vastatakseen vihollisen liikkeisiin nopeasti.
Koska Tekoälyn soveltamisesta voimankäyttöön liittyy peruuttamattomia riskejä, herää kysymys, kuka on vastuussa, jos tekoäly tekee virheen.
Raskun mukaan sodan automatisoitumiseen liittyy vaikeita kysymyksiä. Hän huomauttaa, että myös ihmiskunta on kollektiivisesti huono tekemään päätöksiä aiheesta.
Päätin kysyä tekoälyltä, millaista on tekoälyn eettinen käyttö aseellisissa konflikteissa.
Tekoälyn eettinen käyttö aseellisissa konflikteissa edellyttää ihmiskontrollia, vastuuta ja läpinäkyvyyttä. Tekoälyn tulee noudattaa kansainvälistä humanitaarista oikeutta: sen on kyettävä erottamaan siviilit taistelijoista ja toimittava suhteellisesti. Autonomiset aseet herättävät suurta huolta, sillä ne voivat toimia ilman ihmisen valvontaa ja johtaa hallitsemattomaan sodan eskaloitumiseen. Eettisesti hyväksyttävämpää on käyttää tekoälyä esimerkiksi humanitaarisessa avussa tai konfliktien ennakoinnissa, ei hyökkäyksissä.
Tekoälyn vastauksessa tuodaan hyvin esille Geneven sopimuksen periaatteita, joita on syytä punnita tekoälyn käyttöönotossa. Eettiset rajat hämärtyvät helposti, kun teknologia kehittyy nopeammin kuin sopimukset ja lainsäädäntö.
Raskun mukaan tekoälyn suurin rajoite on tällä hetkellä sen toimijuuden puute. Osassa käyttökohteista hyvä niin.
Vaikka autonomiset aseet herättävät aiheellisesti pelkoa, tekoälyllä voi olla myös rakentava rooli.
Humanitaarisessa avussa tekoälyä on hyödynnetty analysoimaan satelliittikuvaa, joka antoi tärkeää tietoa avustustyöntekijöille alueista, joissa tuho on suurin. Tekoälyä voidaan myös kouluttaa menneistä konflikteista ja siten pyrkiä ennakoimaan tulevia konflikteja
6. Miten tekoälyä voi säännellä ja valvoa?
Raskun mukaan tulevaisuudessa tekoälyn käyttöä voisi säännellä verotuksella.
– EU kykenee reagoimaan tekoälyyn liittyviin muutoksiin, Rasku muistuttaa.
EU julkaisi keväällä 2025 AI-Continent-toimintasuunnitelman, joka keskittyy kehittämään luotettavia tekoälyteknologioita Euroopan kilpailukyvyn kannustamiseksi turvaamalla demokraattiset arvot.
Suunnitelman tavoitteena on edistää tekoälyn käyttöönottoa, parantaa korkealaatuisen datan saatavuutta ja vahvistaa tekoälytaitoja sekä huomioida että kehitys tapahtuu ihmisoikeuksia kunnioittaen.
Tekoäly, joka uhkaa ihmisten turvallisuutta, oikeuksia tai toimeentuloa, on kielletty EU:ssa.
Nämä asiat ovat kiellettyjä EU:ssa
- haitallinen tekoälyyn perustuva manipulointi ja petos
- haavoittuvuuksien haitallinen tekoälypohjainen hyödyntäminen
- sosiaalinen pisteytys
- Yksittäisten rikosten riskien arviointi tai ennustaminen
- internetin tai videovalvontamateriaalin kohdentamaton kaapiminen kasvojentunnistustietokantoihin
- tunteiden tunnistaminen työpaikoilla ja oppilaitoksissa
- biometrinen luokittelu tiettyjen suojattujen ominaisuuksien päättelemiseksi
- reaaliaikainen biometrinen etätunnistus lainvalvontatarkoituksiin julkisissa tiloissa
7. Mitä hyviä puolia tekoälyn käyttämisessä on?
– Tekoäly tuo lisää resursseja alueille, joille niitä ei ole aikaisemmin ollut saatavilla, Rasku kertoo.
Tekoäly kykeee analysoimaan poikkeuksellisen suuria tietomassoja, joihin ihminen ei kykenisi ainakaan samalla nopeudella. Tekoälyllä auttaa ratkaisemaan maailman suurimpia haasteita: kroonisten sairauksien hoitoa, ilmastonmuutoksentorjuntaa ja kyberturvallisuuden ennakointia.
Tekoälyn avulla voidaan tunnistaa harvinaisia sairauksia pelkän kasvokuvan perusteella. Ainakin tässä vaiheessa riskinä piilee kuinenkin työnantajien tai vakuutuksen tarjoajien syrjinnän mahdollisuus.
Viranomaiset tutkivat ihmiskaupan merkkejä manuaalisesti verkkokeskusteluista ja kuvista, mutta tämä on hidasta ja altistaa tutkijat psykologiselle taakalle. Tekoäly voisi tehdä prosessista tehokkaamman ja vähentää inhimillistä kuormitusta.
Alkuvuodesta Mieli ry julkaisi tiedotteen, jossa kertoo hakevansa tekoälystä apua mielenterveyskriisiin. Tiedote herätti sosiaalisessa mediassa vilkasta keskustelua puolesta ja vastaan.
Monilla keskustelijoilla oli väärinkäsityksiä tekoälyn roolista ja osa vastusti tekoälyn käyttöä kokonaan auttavissa chateissa. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole korvata ihmisten välistä vuorovaikutusta, vaan tarjota keskustelukumppani odotusajaksi. Jos ketään muuta ei ole, tämä voi olla juuri se tuki, jota tarvitaan.
8. Millainen dystopia tulevaisuus tekoälyn kanssa on?
– Minkä takia kaikki tekoälyfiktio on kauhua ja dystopiaa? Rasku haastaa.
Se on hyvä kysymys, jota jäin itsekin pohtimaan. Omalla kohdalla tekoälyn karttaminen johtui tiedon puutteesta, sillä usein juuri tuntemattomat asiat aiheuttavat pelkoa.
Mielikuvaani saattoi myös vaikuttaa eri medioiden kauhuotsikot tekoälystä ja fiktiiviset elokuvat, joissa roboteista tulee uhka ihmiskunnalle.
– Tulevaisuudessa, viiden vuoden päästä ihmiset keskustelevat tekoäly-ystävilleen ja pyytävät asioita. Ihmisille puhuttu kieli on kaikkein luontevin tapa olla vuorovaikutuksessa, Rasku summaa.
– Tekoälyn mahdollisuudet laajenevat, kun se pystyy ottamaan pidempiaikaisia tehtäviä ja reagoimaan jatkuvasti muuttuvaan työhön ja ympäristöön Rasku kertoo.
Rasku painottaa, että tulevaisuudessa tarvitsemme monipuolista yhteiskunnallista keskustelua tekoälystä, joka ei rajoitu vain kauhuskenaarioihin.
9. Miten tekoälyn tutkijaksi päädytään ja mikä on tutkimisessa parasta?
Jussi Rasku valmistui aikoinaan Tampereelta diplomi-insinööriksi ja toimi sen jälkeen Jyväskylän yliopistossa laskennallisen logistiikan tutkimusryhmässä.
Rasku kertoo, ettei haaveillut tutkijanurasta ja päätyi tutkijan uralle vahingossa, mutta ei ole päivääkään katunut.
– Tutkijatohtorilta odotetaan oman merkittävän tutkimuksen tekemistä sekä osaamisen rakentamista, joka mahdollistaa uuden tiedon tuottamisen, Rasku kertoo.
Tavanomainen työpäivä koostuu hankehallinnosta, nuorempien tutkijoiden ohjaamisesta, väitöskirjatutkijoiden ja pro gradujen ohjaamisesta. Rasku hankkii rahoitusta, rekrytoi tutkijoita ja edistää yhteistyötä alueen yritysten kanssa, erityisesti tekoälyn hyödyntämisessä.
– Tutkijan työn parhaimpia puolia on kansainvälinen verkostoituminen, Rasku summaa.
10. Mitä tekoäly itse vastaa kysymykseen tulevaisuudesta?
Pyysin myös tekoälyä kertomaan, mihin tekoäly kykenee 10-vuoden päästä. Tekoälyn vastaus kuuluu näin:
”Tekoäly kymmenen vuoden päästä (vuonna 2035) todennäköisesti:
- Tukee päätöksentekoa tehokkaasti terveydenhuollossa, taloudessa ja ilmastonhallinnassa.
- Ymmärtää ihmistä paremmin, toimii luonnollisemmin vuorovaikutuksessa ja mukautuu yksilöllisesti.
- Mahdollistaa henkilökohtaisemman oppimisen ja hoidon.
- Ohjaa autonomisia järjestelmiä, kuten kuljetusta, logistiikkaa ja älykaupunkeja.
- Toimii säädellymmin, sillä eettiset ja lainsäädännölliset kehykset kehittyvät.
- Sisältää myös riskejä, kuten valvonnan lisääntymistä ja väärinkäyttöä.
Tulevaisuus riippuu teknologian lisäksi arvoista ja päätöksistä, joita nyt teemme.”
Edelleen olen sitä mieltä, että tekoälyn eettisyys on tärkeä kysymys, mutta se on portti isompaan oivallukseen: Teknologia ei tee päätöksiä tyhjiössä. Jokainen algoritmi, jokainen automatisoitu ratkaisu perustuu valintoihin, joita joku on tehnyt.
Ehkä suurin kysymys ei ole, mihin tekoäly pystyy vaan mihin me olemme valmiita sen päästämään. Sen rooli yhteiskunnassa tulee olemaan ratkaiseva, joten meidän on huolellisesti harkittava, kuinka hallita sen kehitystä ja samalla hyödyntää sen mahdollisuuksia.
Juttu on tehty yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan korkeakouluverkosto Epanetin viestinnän kanssa.
Juttua muokattu 16.5.2025 kello 15:16. Lisätty merkitä, että juttu on yhteistyötä.
Juttua muokattu 21.5.2025 kello 11:31.
”Tutkijatohtori Jussi Rasku ja hänen tutkimusryhmänsä” on korjattu muotoon ”tutkijatohtori Jussi Rasku ja hänen tiiminsä.”
”Jussi Rasku työskentelee tutkijatohtorina generatiivisen tekoälyn tutkimusprojektissa GPT-Labissa varajohtajana.” on korjattu muotoon ”Jussi Rasku työskentelee tutkijatohtorina generatiivisen tekoälyn tutkimusryhmä GPT-Labissa varajohtajana.”
”Jussi Raskun tutkimusryhmä on yksi Pohjoismaiden suurimmista tutkimusryhmistä ” on korjattu muotoon ”Jussi Raskun mukaan tutkimusryhmä on yksi Pohjoismaiden suurimmista tutkimusryhmistä .”
”Raskun tutkimusryhmän jäsen Joni Honkanen” on korjattu muotoon ”Raskun kanssa samassa tutkimusryhmässä työskentelevä Joni Honkanen.”
”Niin ikään Raskun tutkimusryhmään kuuluva Juha Ala-Rantala” on korjattu muotoon”Niin ikään Raskun kanssa samaan tutkimusryhmään kuuluva Juha Ala-Rantala.”
”Projektissa tähtäimessä on lisätä tehokkuutta ja edistää luovuutta.” on korjattu muotoon ”Ryhmän projekteissa tähtäimessä on lisätä tehokkuutta ja edistää luovuutta.”
” Rasku valoittaa, että tekoäly heijastaa nykyisen maailman peiliä.” on korjattu muotoon
” Rasku valoittaa, että tekoäly heijastaa nykymaailmaa kuten peili.”
” Ihmisille kaikille luontevin tapa vuorovaikutuksessa,” on korjattu muotoon” Ihmisille puhuttu kieli on kaikkein luontevin tapa olla vuorovaikutuksessa.”
