Festarit imaisevat mukaansa. Aika menettää merkityksensä, kun artistien rytmit ja tuhansien ihmisten energia sulautuvat yhdeksi virraksi. Joka hetki tuntuu olevan mahdollisuus – törmätä uusiin ihmisiin, kuulla jotain yllättävää, tai vain nauraa tuntemattoman kanssa samalle sattumuksille.
Vuonna 2023 kuohui, kun kansanedustaja Juha Mäenpää poistettiin alueelta järjestysvalvojien saattelemana. Provinssin aikana Ilkka-Pohjalaisessa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan Mäenpää kritisoi Opetushallituksen sukupuoliitietoisuutta, jolla “myrkytetään lapsia”.
Provinssi ilmoitti jo ennen festivaalia vuonna 2023, että on sitoutunut noudattamaan arvoja, joihin kuuluu tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja monimuotoisuus. Nämä olivat myös perustelut kutsuvieraana tapahtumassa olleen Mäenpään poistamiseen festarialueelta. Sittemmin kolme on saanut syytteen kansanedustajaan kohdistuneesta syrjinnästä. Ratkaisua siihen, mikä tilanteessa oli syrjintää, odotetaan edelleen.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan syrjintä tarkoittaa sitä, että ihmistä kohdellaan huonommin kuin toisia jonkin henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella. Häirintä taas on yhdenvertaisuuslaissa kiellettyä syrjintää, joka henkilön ihmisarvoa tarkoituksellisesti loukkaavaksi käytökseksi.
Kuinkahan moni vain nielaisee häirintä- tai syrjintäkokemuksen sanomatta mitään? Olen itsekin ollut festareilla tilanteessa, jota en silloin edes tunnistanut häirinnäksi.
Tällä kertaa lähdin Provinssiin ottamaan selvää, miltä turvallisuus näyttää, kuulostaa ja tuntuu juhlijoiden mielestä, kun tuhannet ihmiset kokoontuvat juhlimaan samaan paikkaan.
Jokainen festarikävijä ansaitsee kokea vapauden ja yhteisöllisyyden ilman pelkoa tai epämukavaa oloa, mutta Livefinin vuoden 2023 barometrin mukaan joka kolmas kertoo kokeneensa häirintää festareilla. Siksi turvallisuudesta ei voi puhua vain järjestyksenvalvontana tai ensiapupisteinä. Se on myös ilmapiiriä, katseita, sanoja ja sitä, miten me kohtaamme toisemme.
Jos taktikoi oikein, taskusta saattaa löytyä Olavi Uusivirran settilista
Sisarukset Henna Sillanpää Helsingistä ja Jonna Sillanpää Seinäjoelta olivat valinneet tiimiasut, jotka saivat monille ohikulkijoille hymyn huulille.
Sillanpäillä on harkittu taktiikka eturivipaikan saamiseksi. Paikalle tullaan jo edellisen artistin aikana. Eturiviin hivuttaudutaan molemmilta laidoilta. Kaksikko paljastaa, että heillä on aina eturivikarkkipussi.
Torstaina eturivinpaikka takasi Olavi Uusivirran settilistan, joka on nyt teipattuna Jonna Sillanpään kodin seinään.
”Provinssissa on erityisen hyvä meininki, ja täällä on panostettu turvallisuusasioihin.”
– Olen tarkka, mihin festareille menen. Kaikille festareille on ollut turvallisemman tilan periaatteet käytössä, joihin olen mennyt. Provinssissa on erityisen hyvä meininki, ja täällä on panostettu turvallisuusasioihin, Jonna Sillanpää kertoo.
Puuttuminen tuo turvallisuuden tunnetta
– Ai niinkö? kuuluu Punaisen Ristin Seinäjoen osaston teltalta, kun kävijät kuulevat seksuaaliterveydestä, päihteistä ja rasisminvastaisuudesta uusia asioita.
Kolmatta vuotta vapaaehtoisena toiminut Laura Mansikkamäki kertoo, että teltalla moni on oppinut uutta. Teltalla oli tarjolla tietoa seksitaudeista ja erilaisia pelejä rasisminvastaisuudesta ja päihdetyöstä.
Mansikkamäki kokee Provinssin turvalliseksi juhlaksi:
– Yksittäisiä häirintätapauksia on tullut, mutta kaikkeen puututaan tosi nopeasti, on turvallinen olo, Mansikkamäki kertoo.
Rodeon keikka oli täynnä tanssia, punaista ja kantaa ottavia sanoituksia
Erin, Anna Puu ja Ida Paul julkaisivat Rodeo-yhtyeenä ensimmäisen albuminsa huhtikuussa 2025. Kantrimusiikkia tekevä yhtye on sanoituksissaan kantaaottava, ja se puhututti myös yleisöä.
Yleisö osasi yhtyeen sanat ulkoa ja lauloi niitä mukana:
Älä mee
Pukeutuu liian pieneen hameeseen
Pysy selvinpäin me opetetaan tyttärii
Nyrkis pitää avaimii
Katos vaan
Vaik ne jää kiinni niitä suojellaan
Päivitellään että toihan kuuluu hyviksiin
Ei se koskaan tekis niin.
(Jäävuori, Rodeo)
Jäävuori kertoo siitä, että väkivalta on vain huippu – suurin osa ongelmaa on näkymättömissä, rakenteissa ja asenteissa. Kappale osoittaa, miten vastuu väkivallan ehkäisystä sysätään uhreille samalla kun tekijöitä suojellaan ja puolustellaan.
Linja-autossa… ei kun Defenderissä on tunnelmaa
Oletko koskaan laulanut karaokea autossa? Ehkä olet, mutta onko sitä striimattu isolle näytölle, niin että ohikulkijat pääsevät jammailemaan auton tunnelman mukaan? Provinssin autokaraokessa innokkaita löytyi.
Kaverukset Katariina Kovanen Mikkelistä, Laura Oksanen Tampereelta ja Krista Vesterinen Tampereelta ovat jo konkareita Provinssissa.
Kolmikko kertoo, ettei ole kohdannut tai kuullut häirintää. Oksanen kertoo, että Provinssi nostaa jo ennen tapahtumaa omissa medioissa turvallisuusteemaa ja leivittää tietoa, miten kuuluu toimia, jos kohtaa häirintää.
– Provinssi lunastaa ihmisten juhlan täydellisesti, Kovanen hehkuttaa.
– Provinssi tarjoaa joka vuosi elämyksiä, joita en osannut odottaa. Tänne kannattaa joka vuosi tulla!
Myös Jussi Paasikivi Huittisista, Sara Kotala Tampereelta ja Vili Lehto Turusta lähtivät testaamaan autokaraokessa, miten taittuu Arttu Wiskarin mökkitie. Videon lopusta näet tunnelmia autosta.
Erikoinen ei ole välttämättä outo
Elina Anttila-Varpula Lakeuden Mieli Ry:n toiminnanjohtaja kertoo, että teltalta löytyy huolituoli, jolle kuka tahansa voi varata aikaa, jos haluaa päästä juttelemaan mieltä painavasta asiasta. Perjantaina tavoitettiin yksi henkilö, mutta empijöitä oli useita.
Anttila-Varpula on kohdannut juhlijoita vauvasta vaariin, ja eniten hän odottikin festareilta kohtaamisia.
– Mä näytän vähän erikoiselta, mutta ei ole tullut sellasta tunnetta, että olisin outo. On tervetullut olo, se ei aina ole itsestäänselvyys, Lapualta kotoisin oleva Tanja Aalto toteaa.
Heini Koivusalo Seinäjoelta kertoo, että on käynyt Provinssissa kymmeniä kertoja. Hän kuvaa, että Provinssissa nostettu turvallisuutta eri näkökulmasta.
Myös Hanna Luoma Lakeuden Mieli Ry:stä komppaa muiden ajatuksia turvallisuuden tunteesta ja toteaa:
– Tämä on harvoja tapahtumia, johon uskallan ottaa 14-vuotiaan tyttären mukaan.
Ofelia Karppi ja Milla Koskenranta odottavat eniten Pehmoainon keikkaa.
Vain vähän yhteydenottoja häirintäyhdyshenkilöön
Lotta Ahtinen Tavata ry:stä on toiminut kolmen vuoden ajan yhdenvertaisuus– ja häirintäyhdyshenkilönä. Hän kertoo, että Provinssi sujui rauhallisesti.
– Yhteydenottoja tuli jonkin verran. Yleinen trendi on kuitenkin laskusuuntainen muihin vuosiin verrattuna, Ahtinen kertoo.
Ahtinen kertoo, että Provinssissa henkilökunta oli koulutettu toimimaan jos kohtaa häirintätapauksia itse tai on sivullisen roolissa.
– Ennakkotyö on tärkein ja koko organisaation sitoutuminen, Ahtinen painottaa.
– Suurin osa Provinssin aikana tulleista yhteydenotoista koski työntekijöiden välisiä tilanteita. Kiire ja paine voivat synnyttää konflikteja, jotka näkyvät esimerkiksi palautteen annossa, Ahtinen kertoo.
Provinssikaveri pelastaa yksinäiset festaroitsijat
Kavereilla on eri musiikkimaku tai kavereita ei ole ollenkaan lähdössä festareille? Ei hätää, Provinssikaveri-palvelu rientää hätiin. Provinssikaverilla on vapaaehtoisia, jotka odottavat valmiina, jos joku kaipaisi keikkakaveria.
Provinssikaveripisteenvastaava Anna-Katariina Kokko Tavata ry:stä kertoo, että toiminta on helppo tapa pyytää kaveria keikalle.
Kaverin on voinut löytää ennakkoon Activity Friend Finder -sovelluksen kautta tai spontaanisti paikan päällä.
Activity Friend Finderin kehittäjä Johanna Partanen Kittilästä kertoo, että sovelluksen kautta voi hakea keikkakaveria tai festareiden ulkopuolella harrastuskaveria. Provinssin aikana sovelluksessa on muodostunut useita satoja.
Turvallinen tunnelma ja vähän vammoja – Provinssi yllätti rauhallisuudellaan
Ensihoitaja Tuomas Telkki ja sairaanhoitaja Tiia Bamberg Event Medical Oy:stä vastaavat terveydenhuollon palveluista Provinssissa. Telkki on ollut mukana tuottamassa palveluita Provinssiin vuodesta 2017 ja Bamberg vuodesta 2018.
– On ollut poikkeuksellisen rauhallinen Provinssi. Yleensä on vilkkaampaa, Bamberg kertoo.
– Viime vuonna oli kymmenen astetta lämpimämpää, ja se näkyi selvästi myös asiakasmäärissä, Telkki täydentää.
Tyypillisimpiä festarihavereita ovat pienet vammat, jotka saadaan nopeasti kuntoon ensiaputeltalla.
Häirintätilanteet eivät ole tänä vuonna näkyneet heidän työssään.
– Meillä on nollatoleranssi häirinnän suhteen, ja täällä on selvästi panostettu ihmisten turvallisuuteen, Bamberg painottaa.
Hinnat voisi juhlijoiden mielestä puolittaa
– Yleinen ilmapiiri vetää Provinssiin, toteavat Timo Nieminen Kangasalalta ja Tommi Tuomikoski Kokkolasta.
He summaavat, että alue on Suomen parhaimpia paikkoja järjestää festarit. Monipuolinen musiikkikattaus miellyttää kaveruksia.
– Kennelliiton koirat jäivät erityisesti mieleen, kaksikko toteaa.
– Hinnat voisi puolittaa, naurahtaa Nieminen.
Nieminen ja Tuomikoski kuitenkin toteavat, että ymmärtävät hintojen nousut.
Suomen kesäfestarit nostattavat tunnetusti tunnelmaa – ja yhä useammin myös kulmakarvoja lippujen hintojen vuoksi. Useiden suosittujen festareiden päiväliput hipovat jo reippaasti yli sadan euron.
Vuonna 2019 kolmipäiväisen festivaalin sai 149 eurolla. Tänä kesänä samalla summalla pääsee sisään vain yhdeksi päiväksi – eikä sillä vielä syödä, juoda tai yövytä.
YLE uutisoi, että suomalaisten festareiden suurimpia haasteita on ollut saada ulkomaalaisia esiintyjiä korkeiden hintatasojen vuoksi
Provinssissa oli tänä vuonna noin 70 000 kävijää, mikä on reilusti vähemmän kuin viime vuonna, jolloin yleisöä oli jopa 85 000.
Samalla lipunhinnat ja festarien muut kulut ovat nousseet, mikä voi olla yksi syy kävijämäärän laskuun. Kalliimmat hinnat saattavat pakottaa monet pohtimaan, mihin tapahtumaan panostaa – tai jättämään festarit väliin kokonaan.
Vapaaehtoiset saavat ilmaiset liput
Kreetta Kansanoja Haapavedeltä Lumia Myllylä Vaasasta lähtivät ihka ensimmäisille festareille. Kaksikko päätti rahoittaa lippunsa tulemalla alueelle vapaaehtoisiksi. Vapaaehtoisina he ovat keränneet roskia ja pulloja alueelta.
Tiina Ristilä Seinäjoelta ja Suvi Örn Ylihärmästä kertovat, että rahoille saa vastinetta. Antti-Pekka Ristilä Seinäjoelta taas on sitä mieltä, että jos hän ei asuisi Seinäjoella, hän ei lähtisi Provinssiin lainkaan.
Kolmikko kertoo, että ei ole kohdannut alueella ihmisiä, jotka häiriökäyttäytyisivät.
Tiina Ristilä (vas.), Antti-Pekka Ristilä ja Suvi Örn kertovat rokkaavansa kolme päivää Provinssissa.
Laura Välimäki Kankaapäästä ja Katja Roininen Oulusta kertovat, että Provinssissa on turvallista festaroida.
Mirellan keikka veti porukkaa
– Onko teillä toksisia exiä? Mirella kysyy yleisöltä.
Yleisöstä kuuluu myöntäviä huutoja.
Mirella jatkaa kyselyä.
– Onko tällä keikalla toksisia ihmisiä?
Jälleen yleisöstä kuuluu myöntäviä huutoja, joihin Mirella naurahtaa hieman yllättyneeltä ja toteaa, että seuraava biisi on omistettu toksisille ihmisille.
Pian Sua sattuu alkaa soida ja yleisö alkaa tanssimaan.
Toimittaja tunnusti
YLEX oli tuonut festarialueelle tunnustuskopin, johon sai käydä videoimassa tunnustuksen. Toimittaja paljasti, että on ensimmäistä kertaa toimittajana festareilla, ja se jännitti.
Toimittaja tunnustuksen jälkeen.
Lauri Haav nappasi yleisönsä, vaikka satoi
Lauri Haav esiintyi lauantaina illalla, samaan aikaan kun vesisade oli pahimmillaan. Sade ei kuitenkaan suurilukuista yleisöä haitannut.
Lauri Haav kertoi viime kesänä jännittäneensä esiintymistä lavalla, mutta artisti kertoo että tänä kesänä fiilis ollut erilainen.
– Ja seuraavaksi alkaa soida Toisessa elämässä.
Örinäkoppi, nokkahuilulla Sandstrom, keijupölyä – odottamattomat hetket yllättivät
Saatko äänesi yhtä matalalle kuin helsinkiläinen Alpo Laitinen? Örinäkopissa mitattiin, kuinka syvää örinää osallistujat pystyivät tekemään. Laitinen paljastaa, että on vuosikausia harjoitellut örinää.
– Tänään joku kävi meidän teltalla soittamassa nokkahuilulla Sandstromin, Laitinen naurahtaa.
Helsinkiläiset Päivyt Toivonen ja T–K Oikarinen toivat Ruffle Army -kokoonpanollaan festareille kuplivaa iloa. Sekä aikuiset että lapset juoksivat nauraen kuplien perässä. Resepti pysyy salaisuutena, mutta kaksikon mukaan se sisältää ripauksen keijupölyä.
Toivanen nauraa, että ihmiset ovat kysyneet, onko yksisarvisia sittenkin olemassa.
Pää edellä festarifiilikseen
Joona Kuismin Töysästä ja Jesse Tullila Seinäjoelta hyppäsivät benjihypyn. Katso hypyn jälkeiset tunnelmat videolta.
Festarit ovat sekoitus suunnitelmallisuutta ja sattumaa
Kokenut festaroija tietää, ettei tapahtumasta selviä ilman laastareita, aurinkorasvaa, juomapulloa ja vanhaa kunnon vyölaukkua.
Tänä vuonna pakettiin olisi kannattanut lisätä myös sadetakki, kumisaappaat ja ehkä kanootti. Usko pois – hyvistä kengistä ei kannata tinkiä, kun kenttä muistuttaa enemmän mutarataa kuin musiikkitapahtumaa.
Tarkka tutustuminen festivaaliin osoitti, että turvallisemman tilan periaatteet eivät ole Provinssille pelkkää sanahelinää!
Juttua muokattu 3.7. klo 17:00 Yhdenvertaisuus– ja häirintäyhdyshenkilön nimi korjattu Lotta Ahtinen.
