“Kävin 8. luokalla terveydenhoitajalla ADHD-tutkimuksissa. Näiden tutkimusten aikana minulta kysyttiin, onko minulla tarvetta saada lisä apua psykologilta ja vastasin myönteisesti. Myöhemmin, kun kävin terveydenhoitajalla, hän kysyi, miten psykologin luona on mennyt. En kuitenkaan ikinä ollut saanut kutsua psykologille, eikä minulla tai vanhemmillani ollut siitä mitään tietoa. Terveydenhoitajan kanssa ihmeteltiin yhdessä tätä asiaa. Myöhemmin alettiin selvittää, miksi näitä käyntejä ei ole järjestetty”, eräs nuori kertoo.
Nuorten mielenterveyspalvelut Vaasan ja Seinäjoen alueella ovat ruuhkautuneet. Jotkut nuorista kokevat, että he eivät saa tarpeeksi nopeasti apua. Heidän kertomansa mukaan hoitoon pääsy voi jopa kestää kuukausia.
Nuoret haluaisivat mielenterveyspalveluista paljon lähestyttävämpiä ja saavutettavimpia. Moni nuori kokee, että heitä ei oteta tosissaan, kun he kertovat omista tunteistaan ja kokemuksistaan.
Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivan, sote-järjestöille kohdistuvista rahoituksesta vastaavan Stean mukaan Mielenterveyden keskusliitolta leikataan noin 346 000 euroa tänä vuonna. Mieli ry:n kriisiavustuksista on leikattu tämän vuoden puolella jo 6 prosenttia.
– Tällä hetkellä ei sote-järjestöille suunnatut leikkaukset ole vaikuttaneet mahdollisuuteemme auttaa apua tarvitsevia. Aika näyttää, miten 34 prosentin leikkaukset tulevat vaikuttamaan vuosien 2026–2027 aikana. Leikkauksien kohdentamisesta ei ole vielä järjestökentällä tietoa ja elämmekin sen vuoksi haastavaa aikaa, Piia Hägen Mieli ry:stä kertoo haastattelussa.
– Se saattaisi tarkoittaa meillä lähtökohtaisesti yhden kriisityöntekijän vähentämistä. Pelkona on se, että kaikille asiakkaille ei ole mahdollisuutta tarjota pikaista apua kriisien hetkellä.
Hägenin mukaan heillä ei tällä hetkellä ole jonoja, ja asiakkaat pääsevät vastaanotolle kriisikeskukseen keskimäärin 1–2 viikon sisällä. Myös Nuorimieli-keskukseen pääsee noin 5 arkipäivän sisällä. Siellä tarjotaan matalan kynnyksen keskustelutukea, joka on lyhytaikaista ja jolla mahdollistetaan usealle asiakkaalle palvelua.
Mielenterveyspalvelut puhuttavat juuri nyt
Mielenterveyspalvelut puhuttavat juuri nyt tilanteen ydinlukujen ja huolenaiheitten vuoksi. THL:n seurantatutkimus kertoo, että yksi neljästä yläkoululaisesta kokee masennusta ja ahdistusta. Kelan mukaan jopa joka neljännellä nuorella on jokin mielenterveyden häiriö.
Digilaitteet ja some altistavat jatkuvasti vertailulle, epävarmuudelle ja ulkopuolisuuden tunteelle. Tämän epäillään olevan yksi syy nuorten mielenterveyden ongelmille. Ilmastonmuutos, taloudellinen epävarmuus, sukupolvien välinen eriarvoisuus, globalisaation paineet ja pandemian jäljet heikentävät nuorten tuntemusta tulevaisuudesta ja elämän toivoista.
Jonot ovat monin paikoin pitkät. Hoitoon pääsy voi kestää jopa kahdeksan kuukautta, mikä rikkoo uuden terapiatakuun periaatteen, jonka mukaan hoidon pitää alkaa kuukaudessa arvioinnista.
Moni nuori ei luota palveluiden riittävyyteen. Unicefinkin tuoreen tutkimuksen mukaan yli jopa neljäs 13–17-vuotias nuori ei usko saavansa tarpeeksi apua mielenterveys- tai päihdeongelmiin omassa kunnassa tai hyvinvointialueella.
Lähteet:
https://yle.fi/a/20-10006638https://www.unicef.fi/tyomme/ajankohtaista/uutiset-ja-nakokulmat/2025/nakokulma-lasten-ja-nuorten-mielenterveysoireilu-kasvaa-halyttavaa-tahtia-vaikuta-aanestamalla/
https://thl.fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/lapset-nuoret-ja-perheet/lasten-ja-nuorten-mielenterveys
https://www.kela.fi/ajankohtaista/puheenvuoro-vastuu-mielenterveydesta-kuuluu-meille-kaikille
https://mtkl.fi/mielenterveystyosta-leikataan-satojatuhansia-seuraukset-vakavia/
