Pomedia selvitti, miksi opiskelijat eivät jää Vaasaan. Miksi suuremmat kaupungit vievät opiskelijat mennessään? Tämä juttu on osa kolmen jutun kokonaisuutta, jonka muutkin osat voi lukea Pomediasta.
Pomedian joulukuun aikana tekemän verkkokyselyn perusteella kaupunki tarjoaa opiskelupaikan, mutta ei kaikille tulevaisuutta.
Kaikkiaan kyselyymme vastasi 30 henkilöä. Heistä 25 kertoivat olevansa opiskelijoita tällä hetkellä. Vastanneiden iät vaihtelivat 19 ja 42 vuoden välillä. Vastaajien mediaani-ikä oli 24,5 vuotta.
Kyselyyn vastanneet opiskelivat Vaasan yliopistossa, Åbo Akademissa ja Vaasan ammattikorkeakoulussa. Suurin osa vastaajista oli kuitenkin Vaasan yliopiston opiskelijoita. Viisi kyselyyn vastanneista ei ole enää opiskelijoita.
Kyselyyn vastanneista 19 asuu tällä hetkellä Vaasassa, kun taas 11 on muuttanut pois kaupungista.
Vastauksista kävi ilmi, että 17 kyselyyn vastanneista on suunnitellut Vaasasta pois muuttoa tai pitää sitä mahdollisuutena myöhemmin. Vain kaksi vastaajaa ei aikonut muuttaa Vaasasta.
Kuten taulukosta näkyy, kyselyn vastaajilla on monta syytä muuttaa pois Vaasasta.
Sijainti on merkittävin syy muuttaa pois Vaasasta
Suuret kaupungit vetävät puoleensa, sillä niissä elämä on vilkkaampaa ja mahdollisuuksia enemmän. Moni muuttaa maalta kaupunkiin opiskelemaan, mutta harvalle Vaasa on riittävän iso kaupunki.
Suurin yksittäinen tekijä muuttaa pois Vaasasta on kyselyn mukaan se, että sosiaaliset verkostot ovat muualla (20 vastausta), mikä kertoo siitä, että ystävät ja perhesuhteet ohjaavat paljon muuttokäyttäytymistä. Vastaajat eivät siis todennäköisesti ole lähtöisin Vaasasta vaan muuttaneet tänne vain opiskelujen vuoksi.
Vaasa on kiva kesäkaupunki, mutta jotenkin syrjässä. – Kyselyn vastaaja, 42 vuotta.
Vaasa on Suomen 14. suurin kaupunki. Silti moni kutsuu sitä pieneksi kaupungiksi. Ehkä kyse ei ole pelkästään väkiluvusta vaan tunnelmasta, rajoista ja siitä, miltä kotikaupunki tuntuu opiskelijan silmin ja erityisesti siihen mihin on aikaisemmin tottunut.
Vaasa on kaunis, mutta pieni ja syrjäinen. – Kyselyn vastaaja, 19 vuotta.
Kaupunki koetaan kyselyn mukaan maantieteellisesti syrjäiseksi (18 vastausta). Suomessa on yhteensä 108 kaupunkia ja 200 kuntaa – ja monessa nuorten muuttoliike määrittää, miten kaupunki kasvaa tai hiipuu. Vaasassa koettu syrjäisyys heijastuu nuorten muuttoliikkeeseen, joka ei lupaa hyvää Vaasalle.
Kaikki läheiset asuu etelässä, syrjäinen sijainti hankalin kulkuyhteyksin. – Kyselyn vastaaja, 22 vuotta.
Useat toivoivat edullisempia junalippujen hintoja, jotta liikkuminen Vaasaan olisi helpompaa. Tätä toivetta on helppo ymmärtää – allekirjoittaneen VR-budjetilla olisi voinut rahoittaa pienen sivuraiteen Turun ja Vaasan välille.
Selittääkö kaupungistuminen poismuuton?
Maaseudun Tulevaisuus, Suomen Kylät ry ja MTK teettivät vuonna 2023 kyselyn, jonka mukaan yli miljoona aikuista on suunnitellut muuttoa maalle tai haluaisi muuttaa sinne. Kaupungistuminen ei kuitenkaan ole absoluuttisesti selittävä tekijä, miksi Vaasasta halutaan muuttaa pois.
Myös kaksi verkkokyselyyn vastanneista haluaisi muuttaa maalle.
Pieni kaupunki jää usein kahden maailman väliin: se ei tarjoa ison kaupungin mahdollisuuksia eikä maaseudun rauhaa. Pienet kaupungit, kuten Vaasa, eivät kykene kilpailemaan suurten kaupunkien työ- ja palvelutarjonnalla eivätkä ne pysty vastaamaan maaseudun rauhaan ja tilaa arvostavien odotuksiin.
Toisaalta Vaasa menestyy monilla mittareilla. Yle uutisoi tämän vuoden marraskuussa, että Vaasa on noussut elinvoimaisempien kaupunkiseutujen joukkoon. Kaikkien Suomen noin 300 kunnan joukossa Vaasan sijoitus on 24:s. Vaasaa tukivat muun muassa seudun positiivinen nettomuutto ja korkea koulutustaso.
Kaikki eivät pääse kokemaan yhteisöllisyyttä
Vastaajien kommentit nostavat esiin sen, että Vaasan opiskelijayhteisön mahdollisuudet ja yhteisöllisyys rajoittuvat pitkälti opiskelijaelämään. Opiskelijan siirtymä työelämään jää usein vähälle tuelle, ja se voi heijastua pysyvään asumispäätökseen kaupungissa.
Opiskelijaelämä oli rikasta ja tapahtumia riitti, mutta kaikki se loppuu heti, kun poistut opiskelijakuplasta. Voisi siis panostaa siihen vaiheeseen ja muutokseen, jonka ihminen kokee siirtyessään opiskelijaelämästä työelämään.– Kyselyn vastaaja, 30 vuotta.
Esim harrastusmahdollisuudet ovat aika niukat varsinkin aikuisille tai harrastustaso on liian alkeellinen. Aina vain ajatellaan mahdollisia työmahdollisuuksia jne. Mutta omat vapaa-ajan mielenkiinnot ovat yhtä ellei tärkeämpiä. – Kyselyn vastaaja, 19 vuotta.
Palveluiden heikkous, ylipäätään se että kaupunki tuntuu opiskelijarientojen ulkopuolelta ankealta. – Kyselyn vastaaja, 22 vuotta.
Kommentit viittaavat siihen, että kaupungin vetovoima ei perustu pelkästään työ- ja koulutusmahdollisuuksiin, vaan myös elämänlaatua ja harrastusmahdollisuuksia tulisi kehittää.
Vaasassa ahdasmielisyys iskee vastaan
Ilkka-Pohjalainen selvitti vuonna 2021 pohjalaisten luonteenpiirteitä. Tulosten mukaan pohjalaiset nähdään kahdessa valossa: positiivisesti heidät kuvataan rehellisiksi, yritteliäiksi, suoriksi, ahkeriksi, sisukkaiksi ja oman arvonsa tunteviksi, mutta toisaalta heitä pidetään myös totisina, itseriittoisina, konservatiivisina, suvaitsemattomina ja vähäpuheisina. Selvityksessä mainitaan myös etteivät pohjalaiset välttämättä arvosta toisenlaisia mielipiteitä.
Negatiiviset puolet nousivat esiin myös Pomedian verkkokyselyssä Vaasasta. Useat vastaajat kuvasivat kaupunkia ahdasmieliseksi ja tunnelmaltaan nihkeäksi.
Vaasassa on potentiaalia mutta monille (esim. itselle) se alkaa jo puolen vuoden jälkeen tuntumaan ahtaalta sekä ahdasmieliseltä. – Kyselyn vastaaja, 19-vuotias.
Yleinen tunnelma on jotenki sisäänpäin kasvanut ja suvaitsevaisuus ei näy tarpeeksi. – Kyselyn vastaaja, 22-vuotias.
Asuntopula, työpaikat ja ruotsin kieli haastavat
Vaasan yliopistoon paikan vastaanottaneiden opiskelijoiden määrä on kasvanut viime vuosina lähes kaksinkertaiseksi, mikä on lisännyt kysyntää asunnoista.
Neljä verkkokyselyyn vastanneista mainitsi asunnon hankkimisen vaikeuden syyksi muuttaa pois kaupungista.
Ilkka-Pohjalainen uutisoi jo yli vuosi sitten Vaasassa asuvien opiskelijoiden asuntovaikeuksista. Jutun mukaan VOAS ei kyennyt tarjoamaan asuntoa noin 500 hakijalle.
Vaasassa voisi olla jotakin matalan kynnyksen (ilmaisia) ruotsin kursseja. Minua kiinnostaisi oppia ruotsin kieltä työelämää varten. Siihen ei yksi koulun kurssi riitä. Puhelimella ruotsia voi opiskella yksinäänkin, mutta sovellusten taso alkaa 0, ja kieltä oppii paremmin vuorovaikutuksessa. –Kyselyn vastaaja, 26-vuotias
Vuonna 2022 Yle uutisoi Nuorten hyvä elämä -tutkimuksen osoittavan, että ruotsinkielisyys voi sekä sitouttaa että ajaa pois kaupungista. Asuinpaikan valintaan vaikuttavat sen lisäksi kaupungin viihtyisyys, työ- ja opiskelumahdollisuudet, sosiaalinen ilmapiiri ja kotiseuturakkaus.
Kyselyn mukaan 14 vastaajaa mainitsi poismuuttamisen syyksi oman alan töiden puutteen. Avoimet vastaukset osoittavat, että työmahdollisuudet liittyvät usein ruotsin kielen taitoon. Noin 38 prosenttia koki ruotsinkielisyyden yhdeksi syyksi muuttaa pois Vaasasta.
Moni kyselyyn vastanneista näkee työn ja asumisen kulkevan käsi kädessä: jos työpaikka löytyy, myös jääminen alkaa tuntua mahdolliselta.
Pohjanmaan ELY-keskuksen julkaiseman työllisyyskatsauksen mukaan työttömyys lisääntyy Pohjanmaalla, mutta samaan aikaan myös työpaikkoja on enemmän. Raportissa kerrotaan, että Vaasan työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut vuodessa 18 prosentilla eli 501 työntekijällä.
Kansainväliset tulijat puhututtavat
Vaasan yliopiston sivujen mukaan vuosittain yliopistoon saapuu noin 200 vaihto-opiskelijaa, ja noin 300 ulkomaista tutkinto-opiskelijaa aloittaa englanninkielisissä maisteriohjelmissa.
Kansainvälistyminen tuo mukanaan uusia näkökulmia, vahvistaa osaamista ja tekee yliopistosta houkuttelevamman myös ulkomaisille opiskelijoille ja tutkijoille, mutta nopea kansainvälisten opiskelijoiden kasvu ei miellytä kaikkia ja herättää huolta opintojen laadusta.
Haluaisin myös tuoda esille negatiivisena aspektina Vaasan yliopiston muuntumisen tutkintotehtaaksi kansainvälisten opiskelijoiden räjähdysmäisen kasvun takia. Vaasan yliopisto pyrkii houkuttelemaan kansainvälisiä opiskelijoita tutkintoihin, koska he maksavat eniten rahaa yliopistolle. Yliopisto on valinnut tien murentaa yliopiston jäljellä olleen maineen rahan ja ”kasvun” takia. Suurimalla osalla kansainvälisistä opiskelijoista ei ole vaadittuja taitoja suorittaa yliopistotutkinto Vaasassa, mikä erityisesti haittaa opintojen laatua. Tämä on yksi syy, miksi olen myöskin halunnut muuttaa pois Vaasasta, kun tarvetta Vaasassa asumiseen ei enää ole. Olen nähnyt vierestä yliopiston murentumisen. – Kyselyn vastaaja, 23 vuotta.
Vaasan yliopistossa on liikaa kansainvälisiä opiskelijoita. – Kyselyn vastaaja, 32 vuotta
Yle uutisoi vuonna 2021, että Vaasan yliopisto tarvitsee kansainvälisiä opiskelijoita, jotta toiminta pysyy ennallaan. Artikkelin mukaan Vaasan yliopiston toiminnan säilyttämiseksi nykyisellä tasolla opiskelijoista tulisi olla 35 prosenttia ulkomaalaisia vuosikymmenen loppuun mennessä.
Vaasan yliopiston yksi strategioista on kansainvälisten opiskelijoiden lisääminen. Vuonna 2024 Vaasan yliopistossa oli 621 kansainvälistä perustutkinto-opiskelijaa, mikä vastaa 11 prosenttia kaikista perustutkinto-opiskelijoista.
Vaasan yliopiston kansainvälistyminen näkyy myös myönteisesti: Vaasan yliopisto oli kärjessä suomalaisten yliopistojen kuntotestissä. Arvioinnissa tarkasteltiin vuosien 2018–2024 suoritettuja tutkintoja, henkilöstön kansainvälisyyttä sekä kansainvälisten hakijoiden ja opiskelijoiden määrää.
Mikä voisi saada opiskelijat jäämään Vaasaan?
Vastauksissa toistuvat toiveena paremmat työmahdollisuudet. Yksi vastaaja pitää kiinnostavia julkishallinnon tehtäviä ja niihin liittyviä verkostoja tärkeinä. Toiselle jääminen olisi mahdollista, jos löytyisi siisti ja kohtuuhintainen asunto lähellä palveluita.
Avoimissa vastauksissa tulee esille toive paremmista edellytyksistä musiikkitapahtumille. Yksi vastaaja taas toivoo ympärilleen vakiintunutta ja samanhenkistä ystäväporukkaa.
Eräs vastaajista kertoo, että koulu ei tarjonnut tarpeeksi mielenkiintoisia kursseja ja myös sosiaaliset verkostot olisivat voineet olla paremmin. Toinen puolestaan kertoo, ettei osaa suoraan sanoa, mikä Vaasassa tökkii eniten. Kokonaisuudessaan se ei tunnu kodilta.
Opiskelijat, jotka asuvat Vaasassa, mainitsevat useita syitä. Yksi pitää tärkeänä hyvää harjoittelupaikkaa, toinen kaupungin sopivaa kokoa, riittäviä palveluita ja aktiivista urheiluyhteisöä. Useampi mainitsee opinnot tai hyvän työpaikan syyksi jäämiselle. Lisäksi osa kertoo jatkavansa osa-aikatöissä harjoittelun jälkeen, vaikka työ ei liittyisikään omaan alaan.
