Pomedia haastatteli kolmea opiskelijaa, jotka ovat opiskelleet tai opiskelevat yhä Vaasassa. Jokaisella on mielessä Vaasasta pois muuttaminen. Tämä juttu on osa kolmen jutun kokonaisuutta, jonka muutkin osat voi lukea jo Pomediasta.
Kotkasta kotoisin oleva 24-vuotias Rene Närhi kertoo viihtyneensä Vaasassa jo kolmen vuoden ajan. Närhi opiskelee Åbo Akademissa luokanopettajaksi.
Hän oli kuullut, että ruotsinkieliseen koulutukseen on helpompi päästä kuin suomenkieliseen, mikä innotti häntä hakemaan Vaasaan. Helsinkiin muuttaminen ei houkutellut korkeiden vuokrien vuoksi.
Vaasassa englanninkielinen Business Administration -ohjelma houkutteli 19-vuotiaan Lotta Korhosen Lahdesta opiskelemaan Vaasaan. Korhonen on käynyt lukion englanniksi, joten myös jatko-opintojen suorittaminen englannin kielellä tuntui luontevalta.
Opinnot alkoivat tänä vuonna, joten Korhonen on asunut Vaasassa noin puoli vuotta.
Vaasan ammattikorkeakoulussa liiketaloutta opiskellut 21-vuotias Tuomo Kovanen muutti Vaasaan syksyllä 2024. Kovanen on kotoisin Kellokoskelta, hän halusi muuttaa Vaasaan katsomaan, onko ruoho aidan toisella puolella vihreämpää.
Vaasassa on yhteisöllisyyttä, mutta pienet piirit
Joka viides Vaasan asukas on opiskelija, ja se näkyy kaupungin arjessa. Sen on huomannut myös Lotta Korhonen. Fuksi-syksy on sujunut Korhosen mukaan hyvin, ja opiskelijaelämä on tempaissut hänet mukaansa.
– Lahdesta kylään tulleet ystäväni ihmettelivät, kuinka usein kaupungilla tuli tuttuja vastaan, Korhonen muistelee.
Hänen mukaansa tiivis opiskelijayhteisö on Vaasassa selkeä vahvuus, etenkin silloin, kun paikkakunnalle muuttaa ilman entuudestaan tuttuja ihmisiä.
Korhonen kehuu erityisesti, miten ainejärjestö Warrantti on tehnyt hyvää työtä ja järjestänyt kivoja tapahtumia.
– Vaasassa on paljon tapahtumia, joissa voi osallistua. Suosittelisin Vaasaa opiskelijakaupunkina, Rene Närhi sanoo.
Vaasassa on paljon tapahtumia, joissa voi osallistua. Suosittelisin Vaasaa opiskelijakaupunkina.
Tuomo Kovanen taas harmittelee, että Vaasassa oli vaikea päästä porukkaan kuppikuntien vuoksi ja ammattikorkeakoulun puolella useat opiskelijatapahtumat ovat alkoholipainoitteisia.
Närhen ja Kovasen mukaan Vaasassa on vähän kulttuuritapahtumia ja molemmat heistä kaipaisivat kaupunkiin enemmän musiikkitapahtumia.
– Vapaa-ajalle on vaikea keksiä tekemistä, Närhi toteaa.
– Opiskelun ulkopuolella harrastusmahdollisuudet ovat osittain piilossa, niihin on vaikea päästä mukaan, mainostus on vähäistä ja hinnat korkeampia kuin Lahdessa. Oman taitotason ryhmän löytäminen voi myös olla haastavaa, Korhonen pohtii.
Ahdasmielisyys yllätti
Pomedian tekemässä verkkokyselyssä useat vastaajat nostivat paikallisten ahdasmielisyyden. Sen ovat huomanneet myös Närhi ja Kovanen.
– Oman kokemukseni mukaan useat pohjalaiset saattavat pitää joitakin asioita, kuten muotia ja tunnetaitoja feminiinisempänä, mikä tuntuu itsestä vieraalta, Närhi kuvailee.
Närhi näkee, että ahdasmielisyys kumpuaa pitkälti pienistä ja sulkeutuneista piireistä. Kun samat ihmiset pyörivät samoissa ympyröissä, myös ajatusmaailmat jäävät helposti kiertämään kehää. Monille pohjalaisille elämä, perhe ja tulevaisuus rakentuvat vahvasti kotiseudulle, eikä tarvetta tai syytä katsoa sen ulkopuolelle juuri synny.
Monille pohjalaisille elämä, perhe ja tulevaisuus rakentuvat vahvasti kotiseudulle, eikä tarvetta tai syytä katsoa sen ulkopuolelle juuri synny.
Närhi pohtii, että asenteet tulevat varmasti näkymään myös tulevaisuuden opettajissa.
Tuomo Kovanen allekirjoittaa myös ahdasmielisyyden. Hän kertoo kuulleensa kadulla huudettavan häntä homoksi.
Kolme kynnystä: asunnot, työpaikat ja ruotsin kieli
Vaasassa asunnon löytäminen on hankalaa. Lotta Korhonen kertoo olleensa vuosi sitten onnekas päästessään katsomaan asuntoa ennen vuokraamista, mutta monet opiskelijat joutuvat asumaan kavereiden sohvilla ja seuraamaan jatkuvasti Oikotietä. Vuokrataso voi nousta jopa 800–900 euroon kuukaudessa
Rene Närhi kertoo, että kolme vuotta sitten hänen muuttaessaan tilanne oli helpompi, eikä hänellä ollut haasteita asunnon saamisessa.
Kovasen mukaan Vaasassa työtilanne on huono.
– Opiskelijoita on paljon, ja sen myötä opiskelijoille helposti tartuttavia osa-aikatöitä on vähemmän, Kovanen kommentoi.
Närhi kertoo, että kaupungissa ja lähialueilla opettajien työllistyminen on haastavaa, sillä hakijoita on paljon suhteessa avoimiin paikkoihin.
Vaikka Närhi opiskelee ruotsiksi, hän koki kulttuurishokin: pohjanmaan murre tuntui oudolta. Hän kertoo, että paikallinen ruotsi koetaan usein omaksi kieleksi, sillä se poikkeaa merkittävästi muualla puhutusta ruotsista.
Närhi kertoo myös kuulleensa, että sekä suomen että ruotsin kielitaito koetaan työpaikoissa tärkeämpänä kuin pätevyys.
Sekä suomen että ruotsin kielitaito koetaan työpaikoissa tärkeämpänä kuin pätevyys.
Korhonen kokee yllättyneensä jo heti asuntonäytössä, miten vallitse ruotsin kieli on kaupungissa.
Korhonen kokee Vaasan ruotsinkielisyyden positiivisena asiana. Hän kertoo opiskelleensa ruotsia Duolingossa jo 700 päivän ajan. Asiakaspalvelutyössään hän on päässyt harjoittelemaan kielitaitoaan myös käytännössä.
Myös Kovanen kokee kaksikielisyyden hyväksi asiaksi. Hän kertoo päässeensä kehittämään kielitaitoaan.
Kovaselle puolestaan ruotsin kielen vahva asema ei tullut yllätyksenä. Hän kokee, että kieli jakaa erikieliset omiin ryhmiin. Väitteen allekirjoittaa myös Närhi.
– Usealla ruotsinkieltä puhuvalla on kynnys osallistua suomenkielisiin opiskelijatapahtumiin, Närhi kommentoi.
Vaasa houkuttelee hetken, mutta opiskelijat katsovat jo muualle
Korhonen ja Närhi allekirjoittavat, että Vaasa on viihtyisä kaupunki. Myös meri lisää viihtyisyyttä.
– Jos Vaasasta löytyisi sopivia töitä, voisin suorittaa maisteriopinnot täällä, mutta en halua jäädä paikalleni. Myös opiskelu ulkomailla houkuttelee. Olen vasta nuori, enkä halua jämähtää paikoilleni, Korhonen naurahtaa.
Kovanen kertoo olevansa erityisen pettynyt Vaasan ammattikorkeakoulun tekoälyohjeistuksen puuttumiseen.
– Opiskelijat tekevät kokonaisia kursseja tekoälyn avulla ilman seuraamuksia, vaikka on ilmeistä, että tehtävät on tehty tekoälyllä.
– Vaasa ei tarjoa minulle mitään mitään positiivista, ja siksi vaihdoin opinnot Lahteen, Kovanen kertoo.
Närhi taas sanoo suunnittelevansa muuttavansa Vaasasta viimeistään viimeisen opiskeluvuotensa jälkeen. Hän listaa neljä keskeistä syytä poismuutolle: muualla olevat kiinnostavammat sivuainemahdollisuudet, ahdasmielisyys, huonot työllistymismahdollisuudet valmistumisen jälkeen sekä se, että Vaasa sijaitsee kaukana perheestä ja suvusta.
– Perhe ja sukulaiset ovat kaukana Kaakkois-Suomessa, joten olisi mukavampi olla lähempänä. Tulevaisuudessa omien lasten kohdalla se tarkoittaisi, ettei heillä olisi mahdollisuutta nähdä isovanhempia yhtä usein, Närhi kommentoi.
