Pomedia selvitti: Näin Vaasan ylioppilaskunnan ylioppilastaloprojekti käynnistyi ja ajautui kriisiin

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY on ollut viime aikoina otsikoissa pieleen menneiden kiinteistökauppojen vuoksi. Vaasassa ylioppilaskunnan talouden romutti yksi ainoa epäonninen talohanke.

Helsingin ylioppilaskuntaa pidettiin pitkään yhtenä maailman rikkaimmista ylioppilaskunnista jopa noin 400 miljoonan euron omaisuudella. Nyt se on historiaa.

Vajaa 10 vuotta sitten Helsingin ylioppilaskunta haaveili jäsenmaksuttomuudesta. HYY alkoi tehdä kiinteistöbisnestä ja osallistui useisiin eri hankkeisiin, joka nähtiin ratkaisuna jäsenmaksuttomuuden saavuttamiseksi. Unelma koitui kuitenkin kohtaloksi, sillä vuonna 2025 Helsingin ylioppilaskunta menetti jopa 300 miljoonan euron edestä arvokiinteistöjä.

– Ei voi olla kuin surumielinen HYYn uutisointia seuratessa, kommentoi Vaasan ylioppilaskunnan pääsihteeri Lauri Tuohiniemi.  

Tuohiniemen mukaan HYYn talousvaikeuksissa on taustalla monia tekijöitä, joita kukaan ei olisi osannut ennustaa. Hän antaa pisteet ylioppilaskunnalle esimerkillisestä ja avoimesta viestinnästä. 

Vastaavanlainen tapaus koettiin myös Vaasassa mutta pienemmässä mittakaavassa. Yle uutisoi vuoden 2023 lopussa, että Vaasan 2008 valmistunut ylioppilastalo myytiin Neotidelle. Pomedia päätti selvittää, mikä Vaasan ylioppilaskunnan ylioppilastalohankkeessa meni pieleen ja mitä tapauksesta voidaan oppia. 

Ammattilaisten puute oli yksi osoimmista ongelmista

Opiskelijoille luvattiin olohuone. Sen sijaan saatiin yritystiloja ja hintavia saunoja, joita harva opiskelija päätyi käyttämään. 1980-luvulla alkanut hanke huipentui talosta luopumiseen 2023.

Opiskelijoilla oli jo etukäteen yli 20 vuoden ajan pysyvä rooli maksajana, kun jäsenmaksuja ohjattiin kehittämisrahastoon. Talon rakentamisen jälkeen talousvaikutuksista selvittiin nostamalla ylioppilaskunnan jäsenmaksu Suomen korkeimmaksi, jopa 142 euroon.

Pomedia tavoitti myös vuosina 2011–2015 VYYssä talousjohtajana toimineen Turo Rannan. Vaikka HYYn kiinteistöbisneksen tappiot ovat huomattavasti suurempia kuin VYYssä, Ranta näkee tapausten välillä yhteyksiä. Molemmissa ongelmana on ollut toiminnan laajuuteen nähden riittämätön osaaminen.

– Kiinteistömarkkinoiden tilanne on viime vuosina ollut äärimmäisen heikko ja ammattimaiset sijoittajat ovat olleet poissa markkinoilta kolmisen vuotta. Kiinteistökauppa on pysähtynyt, sillä ammattimaiset sijoittajat edustavat yli 80 % kiinteistösijoitusmarkkinasta, Ranta kommentoi.

Vaasan ylioppilastalon arvo olisi suotuisassa markkinatilanteessa ollut merkittävästi parempi ja opiskelijat olisivat voineet hyötyä jopa kymmeniä prosentteja enemmän, Ranta toteaa.

Vaasan ylioppilastalosta olisi voinut saada jopa kymmeniä prosentteja enemmän, jos myynti olisi tapahtunut paremmassa markkinatilanteessa, Ranta toteaa.

Tuohiniemen mukaan talo myytiin vuonna 2023, koska VYY sattui silloin saamaan yhteydenoton kiinnostuksesta talon tai sen osan hankintaan ja neuvottelut aloitettiin.

– Kun saimme tarjouksen, asia meni ylioppilaskunnan edustajiston käsittelyyn, joka hyväksyi tarjouksen, Tuohiniemi kommentoi.

Vuosikymmenten haave

Pomedia kävi suuren määrän vanhoja vaasalaisia ylioppilaslehtiä 1980-luvulta Veekooyystä 2010-luvun Vylkkäreihin. Niiden perusteella idea Vaasan ylioppilastalosta voidaan paikantaa viimeistään 1980-luvun alkuun.

Veekooyyssä kirjoitetaan 23. maaliskuuta 1983, että ylioppilastaloprojekti oli ollut vireillä jo pitkään ja että hallitus aikoi esittää edustajistolle kehittämisrahaston perustamista. Samassa jutussa todetaan myös, että ylioppilaskunnat ajautuvat usein merkittäviin taloudellisiin vaikeuksiin suurten rakenteellisten muutosten jälkeen. Varoitus osoittautui myöhemmin yllättävän osuvaksi. 

Kehittämisrahastoa käytettiin kuitenkin jo ennen ylioppilastalon rakentamista vuonna 1997 uusien sauna- ja kerhotilojen eli Leipiksen hankintaan. Rakennus on VOASin omistama, mutta ylioppilaskunnalla on tiloihin ikuinen hallintaoikeus. Tilojen kunnostamiseen VYY käytti pitkän pennin niin ostaessaan sen 1997 kuin 2024. (Vylkkäri 6/1997.)

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

Henkilön VYY (@ylioppilaskunta) jakama julkaisu

Vaikka rahaa kerättiin kehittämisrahastoon ylioppilastalon rakentamista varten vuodesta 1983 alkaen, osuus ylioppilaskunnan jäsenmaksusta oli tuolloin maltillinen. Esimerkiksi vuonna 1997 ylioppilaskuntamaksu on ollut 494 markkaan, josta 40 markkaa on mennyt kehittämisrahastoon (Vylkkäri 10/1997).

Ylioppilastalon sijaintia pohdittiin perusteellisesti ja sitä suunniteltiin eri paikkoihin. Talolle kaavailtiin paikkaa muiden muassa Palosaaren yrityskeskuksen tiloihin Fabriikkiin ja Tervahovin rannassa sijaitsevaan vanhaan makasiiniin. (Vylkkäri 4/2002.)

Vihdoin alkuvuodesta 2003 VYY:n edustajisto hyväksyi päätöksen, jotta hallitus ja pääsihteeri voivat alkaa edistää ylioppilastaloprojektia (Vylkkäri 3/2003).

Vuonna 2006 suunnitelmista alettiin edetä toteutukseen

Vylkkärin numerossa 4/2006 ennakoidaan, että vuonna 2007 aloittavat fuksit pääsisivät viettämään ensimmäisiä bileitään uunituoreessa ylioppilastalossa. Hankkeen kerrotaan kuitenkin eläneen vielä aivan viime metreillä. 

Lehden mukaan rakennuksen piirustuksiin tehtiin loppuvaiheessa muutoksia arkkitehdin ehdotuksesta. Saunatilat ja juhlatilat päätettiin siirtää ensimmäiseen kerrokseen, kun taas mahdolliset vuokratilat sijoitettaisiin kolmanteen kerrokseen. Muutosten tavoitteena oli helpottaa ylioppilastaloon saapumista, ottaa valopiha tehokkaampaan käyttöön sekä lisätä ikkunapintaa, jonka katsottiin parantavan rakennuksen ulkonäköä. (Vylkkäri 4/2006.)

Samassa Vylkkärissä silloinen Vaasan ylioppilaskunnan pääsihteeri Tatu Tanski arvioi, että ylioppilastalon kokonaiskustannukset olisivat 3,5 miljoonaan euroa. 

Jo seuraavassa Vylkkärissä (5/2006) Tatu Tanski kirjoittaa opiskelijoiden passiivisuudesta, joka näkyy siten, etteivät he tunne vastuuta tulevien opiskelijapolvien tilanteesta. Tanski kertoo toivovansa, että opiskelijat korottaisivat ääntään tulevaisuuden opiskelijoiden etujen puolesta. 

Kun huhtikuun Vylkkärissä vielä iloittiin ylioppilastalon valmistumisesta 2007 fuksien bileisiin, Vylkkärin numerossa 6/2006 kerrotaankin, että rakennusaikataulu viivästyy kuudella kuukaudella. Uudeksi valmistumisajankohdaksi asetetaan 15. maaliskuuta 2008. 

Tatu Tanski kertoo jutussa, että syyt viivästymiseen ovat taloudellisia, eivät piirustusten muuttumisesta johtuvia. Tanski kertoo, että Vaasan rakennusbuumin vuoksi urakoitsijoiden tarjoukset osoittautuivat korkeimmiksi kuin keväällä 2006 tehdyt arviot.  Tanskin mukaan aikataulun venyminen ei ole ongelma, sillä projekti oli ollut vireillä jo noin kymmenen vuotta. Hänen mukaansa asiat tulisi tehdä perusteellisesti. 

Kiinteistöosakeyhtiö Vaasan ylioppilastalo haki ilmoituksella projektihenkilöä Ylioppilastalo-projektiin ajalle 9.10.2006–30.4.2007. Projektihenkilön työtehtävät ovat moninaiset ja niihin kuuluu muun muassa tilojen markkinointi, lainanevottelujen käyminen, sponsoreiden hankinta ja yhteydenpito sidosryhmiin. (Vylkkäri 6/2007.)

Yhteistyökumppaneita mukaan ylioppilastaloprojektiin 2007

23.2.2007 oli Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan historiassa tärkeä päivä (Vylkkäri 3/2007). Tuolloin pidettiin tiedotustilaisuus, jossa julkistettiin, että ylioppilastalon omistavat puoliksi Vaasan ylioppilaskunta ja Palosaaren Yrityskeskus Oy. 

Pääsihteeri Tatu Tanski kertoo Vylkkärissä (3/2007) ylioppilaskunnan hakeneen aktiivisesti yhteistyökumppaneita, ”sillä nykyisen projektin edetessä kävi selväksi, että pienehkölle ylioppilaskunnalle voi tulla liian suuri pala. Nykyinen sopimus puolittaa taloudelliset riskit.” 

”–nykyisen projektin edetessä kävi selväksi, että pienehkölle ylioppilaskunnalle voi tulla liian suuri pala. Nykyinen sopimus puolittaa taloudelliset riskit.” 

Samaisessa Vylkkärissä pääsihteeri Tanski arvioi ylioppilastaloprojektin maksavan jo yhteensä 4,5 miljoonaa euroa, josta puolet lankeaa ylioppilaskunnan harteille. 

Silloinen Vaasan kaupunginjohtaja Markku Lumio toteaa (Vylkkäri 3/2007), että ylioppilastalo palvelee myös kaupungin intressejä: opiskelijat saavat pitkään kaipaamansa ylioppilastalon, kaupunki lisää yritystilaa ja kaupunki sekä yrityskeskus saavat keskinäiset velvoitteensa kuntoon. 

Vaasan kaupunki määrää ylioppilastalon tontille vuokrahinnaksi 6 558,35 euroa vuodessa (Vylkkäri 3/2007). Entisen talouspäällikön Turon Rannan mukaan Vaasan kaupunki sai ylioppilastalosta parhaat vuokratilat.

Ylioppilastalon rakentaminen alkaa vihdoin  

Rakennuslupa allekirjoitettiin 20. kesäkuuta 2007, urakkaneuvottelut käytiin kesäkuun lopussa ja lomien jälkeen allekirjoitettiin urakkasopimukset. Silloinen pääsihteeri Tatu Tanski varoitti, että rakennustyömaa vie tullessaan parkkipaikkoja ja myös rannan puolen kevyen väylän liikenne on poikki. (Vylkkäri 6/2007.)

Elokuussa 2007 aloitettiin vihdoin Vaasan ylioppilastalon rakentaminen. Vylkkärin 6/2007 jutussa kerrotaan, että taloon liittyy opiskelijoiden keskuudessa useita kysymysmerkkejä.  

Tanskin mukaan rakennustyömaasta seuraa myös hyvää, kun opiskelijat pääsevät katsomaan erikoisemman arkkitehtuurin omaavan rakennuksen pystyttämistä haastavalle maaperälle, joka on entistä merenpohjaa. Monikohan Vaasan yliopiston opiskelijoista mahtoi olla kiinnostunut rakennusprojektista, etenkin kun yliopistossa ei ole rakennusalaan liittyvää opetusta?

Sen sijaan Vaasan ylioppilaskunta ja ylioppilaslehti vierailivat Helsinki International Real Estate Forum -seminaarissa, jossa he pääsivät tutustumaan kiinteistöalan viimeisempiin tuuliin ja hankkimaan tietotaitoa koskien taloprojektia (Vylkkäri 1/2007).

Työmaata, kaaosta ja taloudellisia huolia

Vylkkärissä 6/2006 pohditaan, että ylioppilastalo näyttää palvelevan lähinnä sitsejä ja juhlia. “Opiskelu on edelleen pääasia”, kommentoidaan. Esitetään myös kysymys: ”täyttääkö talo opiskelijoiden arjen tarpeet kaiken juhlinnan keskellä?”

Vylkkärin silloinen päätoimittaja Tuukka Olli toteaa, että talon luksus ja uutuudenkiilto eivät synny itsestään. Rakennustyömaa on täyttänyt Fabriikin, mikä on aiheuttanut närää – parkkipaikkoja ei riitä kaikille, sillä ylioppilastalo ja sen työmaa vievät suurimman osan paikoista. (Vylkkäri 6/2007.)

Ylioppilaskunnan hallituskuulumisia käsittelevällä palstalla todetaan taloprojektin asettavan erityisesti taloudellisia haasteita ylioppilaskunnalle. Jutun mukaan talon käyttöönotto ja tilavuokraukset lisäävät työmäärää. (Vylkkäri 9/2007.)

19. marraskuuta 2007 Domus Bothnican peruskivi muurataan juhlallisesti. Juhlapuheissa korostetaan tontin ainutlaatuista sijaintia sekä rakennuksen symbolista merkitystä. Domus Bothnicaa kuvaillaan historialliseksi monumentiksi ja foorumiksi, jossa opiskelijat voivat kohdata toisensa, luoda yhteyksiä yrityselämään ja muuhun yhteiskuntaan. (Vylkkäri 9/2007.)

Perustuksiin upotetaan teräksinen aikakapseli, johon asetettiin dokumentteja, muun muassa kopio ylioppilastalon perustamisasiakirjasta ja ylioppilaslehden viimeisin numero (Vylkkäri 9/2007 ). Lähes 20 vuotta myöhemmin voimme todeta, että perustuksiin jäi visio, jota talous ei lopulta jaksanut kantaa.

Käytännössä foorumi nimittäin kutistuu ensimmäiseen kerrokseen: talon toinen ja kolmas kerros vuokrattiin ulkopuolisille. Symboliikka säilyi, mutta opiskelijoiden kohtaamispaikka jäi tiukasti maan tasolle – visiot lensivät yläkertaan.

Kustannusarvio on tässä vaiheessa kohonnut jo 5,6 miljoonaan euroon (Vylkkäri 9/2007). Ainejärjestöt ovat närkästyineitä, kun ainejärjestötukea leikataan. Säästöjä syntyy yhteensä vain 225 euroa (Vylkkäri 2/2008).

Symbolit käyvät kalliiksi opiskelijoille

Talohanke maksaa ylioppilaskunnalle välillisesti sen omistaman yhtiön VYY Holdingin kautta 2,75 miljoonaa euroa, mutta talosta aiheutuneet kulut eivät lopu siihen. Uuteen ylioppilastaloon siirtymiseen varaudutaan talousarviossa 90 000 euron edestä (Vylkkäri 2/2008).

– Monelta kiinteistöbisnekseen lähtevältä jää huomaamatta, että talon omistaminen on kallista. Ylioppilastalossa lisäkustannuksia aiheuttivat myös rakentaminen rantaan vanhan merenpohjan päälle sekä suuret lasi-ikkunat, jotka vaativat omat huolto- ja energiakustannuksensa, VYYn entinen talousjohtaja Turo Ranta kommentoi.

Ylioppilastalosta haaveiltiin Vaasassa vuosikymmenten ajan. Vuosien varrelle mahtui lukemattomia opiskelijasukupolvia sekä useita haaveita kantaneita pääsihteereitä, hallituksia ja edustajistoja sekä riviopiskelijoita.  

Näin ylioppilastalohanke eteni 1970-luvulta vuoteen 2023 asti

Lopussa ylioppilastalo seisoo, mutta ketä varten? 

Domus Bothnica vihittiin käyttöön 24. syyskuuta 2008. Talon kustannusarvio on nyt 5,6 miljoonaa euroa, joista VYY maksaa 2,8 miljoonaa euroa. (Vylkkäri 3/2008.)

Ylioppilaskunnan pääsihteeri Tatu Tanski toteaa, että ylioppilastalo vei ylioppilaskunnalta lähes kaikki pennit ja vuosi 2008 tulee olemaan historiallisesti tiukimpia. Tanski kertoo, että talosta maksetaan seuraavat 42 vuotta. (Vylkkäri 2/2008.)

Ylioppilaskunnan tiukan taloustilanteen vuoksi jäsenmaksua joudutaan korottamaan vuosi vuodelta. Nousuun vaikuttavat myös YTHS:n hintojen kohoaminen sekä yliopistoliikunnan tuen lakkauttaminen. 

Keskustassa sijaitsevan Leipiksen saunatilojen tulevaisuudesta käydään keskustelua. Tilintarkastajat suosittelevat tilan luopumista, mikä toisi VYY:lle säästöjen lisäksi noin 150 000 euroa. Leipätehtaan saunasta ei kuitenkaan haluta luopua: ylioppilastalon saunatilat halutaan pitää siistinä, ja Leipiksen edullinen vuokra sekä keskeinen sijainti puolsivat sen säilyttämistä. (Vylkkäri 3/2008.)

Talousjohtaja Rannan mukaan tilintarkastajat suosittelivat, ettei saunatiloja rakennettaisi uuteen ylioppilastaloon, mutta silloinen edustajisto päätti, että talossa tulee olla saunatilat.

Pääsihteeri Tanski toteaa, että opiskelijoiden kannalta mistään ei jouduttu luopumaan, vaikka talo ei olekaan kokonaan ylioppilaskunnan omistama. Tanskin mukaan taloprojektissa ei jouduttu tekemään kompromisseja. Hänen mukaansa on suorastaan helpotus, että projekti toteutettiin Yrityskeskuksen kanssa, minkä ansiosta opiskelijat saivat ylioppilastalon. (Vylkkäri 3/2008.) 

Vylkkärissä toivotaan, että opiskelijat ryhtyvät käyttämään taloa aktiivisesti, jotta 2,8 miljoonan euron satsaus ei menisi hukkaan. Pääomalla saatiin katettua talon hinnasta 800 000 euroa, joten maksamatta on edelleen noin 2 miljoonaa euroa. (Vylkkäri 3/2008.)

Lainan takaisinmaksuaika on 35 vuotta – lähes yhtä pitkä kuin aika, jonka opiskelijat ovat haaveilleet omasta talosta
(Vylkkäri 3/2008).

Domus Bothnicaa vertaillaan Lappeenrannan ylioppilastaloon. Vaasan tilat ovat hulppeat, mutta hintakin sen mukainen – sali maksaa viikolla 150 euroa ja viikonloppuna 320 euroa, kun Lappeenrannassa juhlasalin ja kabinetin vuokraus on ilmaista ja saunakin vain 50 euroa. (Vylkkäri 7/2008.)

Ylioppilaskunnan suuri haaste on saada jäsenistö hyödyntämään talon tiloja, kuten neuvotteluhuonetta kokouksissa. Taloa markkinoidaan silti myös yhteistyökumppaneille, sidosryhmille ja tapahtumajärjestäjille. (Vylkkäri 9/2008.)

Uponneiden kustannusten harha – ja todellisuus

Vuoden 2007 VYYn hallituksen puheenjohtaja Lauri Vaisto toteaa Vylkkärissä 1/2007: “En usko osuvani harhaan jos väitän, että kaikilla projektissa mukana olevilla väreilevän mielessään eräänlainen “nyt tai ei koskaan” -lataus ja siitä aiheutuva jännitys.” 

“En usko osuvani harhaan jos väitän, että kaikilla projektissa mukana olevilla väreilevän mielessään eräänlainen “nyt tai ei koskaan” -lataus ja siitä aiheutuva jännitys.” 

Pomedia on tehnyt myös taustahaastatteluja silloisille opiskelijoille, jotka kuvaavat ylioppilaskunnassa tuolloin vallinnutta ”nyt tai ei koskaan” -ilmapiiriä.

Tätä juttua varten tehdyssä haastattelussa nykyinen VYYn pääsihteeri Tuohiniemi pohti, että hän olisi harkinnut, olisiko talo voitu toteuttaa vaatimattomampana ja olisiko hankkeessa voitu painaa jarrua aiemmin. Hän kuitenkin korostaa, ettei halua spekuloida muiden tekemiä päätöksiä. 

Yksi katastrofiin johtavista tekijöistä oli ylioppilaskuntien nopeasti vaihtuvat jäsenet. Toisaalta yksittäisestä päätöksestä on vastuussa useita henkilöitä ja samaan aikaan kukaan heistä ei ole täysin vastuussa vaan vain osana porukkaa. Moni rivijäsen – pakkojäsen – taas ei ollut lainkaan kiinnostunut siitä, mitä ylioppilaskunta päättää ja tekee.

Vylkkärissä 1/2007 ylioppilastalosta toteutettiin kysely, jossa selvitettiin opiskelijoiden ja henkilökunnan toiveita talosta. Kyselyyn vastasi 412 henkilöä, jotka olivat pääosin opiskelijoita. Suhtauminen projektiin oli myönteistä, mutta erityistä huolta herättivät talon korkeat kustannukset ja se, hyötyisivätkö kaikki opiskelijat siitä. 

Opiskelijoita houkuteltiin taloon jopa tarjoamalla kahvia

Kun Domus Bothnica valmistui, opiskelijoita piti kannustaa vierailemaan talossa. Ylioppilastaloa pyrittiin tekemään riviopiskelijoille houkuttelevaksi muun muassa tarjoamalla kahvia. (Vylkkäri 8/2008.)

Samaan aikaan ylioppilaslehti Vylkkärin ilmestymistä päätettiin vähentää yhdeksästä seitsemään, kun tiukan taloustilanteen vuoksi säästöjä tarvittiin kaikilla sektoreilla (Vylkkäri 9/2008). Lehden silloinen päätoimittaja Tuukka Olli kommentoi Vylkkärissä: ”Lehden tekemisessä voidaan säästää monella tavalla, eikä ilmestymistahdin muutos todellakaan pitäisi olla ensimmäisenä vaihtoehtona” .

 ”Lehden tekemisessä voidaan säästää monella tavalla, eikä ilmestymistahdin muutos todellakaan pitäisi olla ensimmäisenä vaihtoehtona” .

Olli kritisoi myös päätöksenteon avoimuutta: ”Jos tässä olisi oikeasti haluttu ajatella VYY:n etua, asiasta olisi neuvoteltu jo alkusyksystä. Puheet avoimemmasta ja läpinäkyvästä päätöksenteosta tuntuivat tyhjiltä, koska vuorovaikutusta ei ollut. Päätös oli sovittu ennakkoon kahdessa edustajistoryhmässä, joista muodostuu enemmistö, eikä suunnitelmista tarvinnut kertoa ulkopuolisille ennen kokousta” .

”Puheet avoimemmasta ja läpinäkyvästä päätöksenteosta tuntuivat tyhjiltä, koska vuorovaikutusta ei ollut.”

Talon myynnistä keskustellaan jo vuonna 2009

Ylioppilaskunnan pääsihteeri Mikael Viitala väläyttää Pohjalaisessa jopa mahdollisuutta myydä talo talouskurimuksen ratkaisemiseksi. Edustajiston puheenjohtaja Susanna Koski puolestaan ilmaisee vastineessaan olevansa eri mieltä Viitalan kanssa. (Vylkkäri 6/2009.)

Domus Bothnica -projekti oli VYY:lle liian suuri ja eteni liian nopeasti, toteaa edustajiston 2007 puheenjohtaja Mauno Pylvänäinen. Tatu Tanski toteaa, että hanke olisi ollut valtava monelle isommallekin organisaatiolle. (Vylkkäri 6/2009.)

Projektin kustannukset nousivat 2009 alkuperäisestä 4,2 miljoonasta eurosta 5,6 miljoonaan, vaikka alun arvio oli 3,5–4 miljoonaa. Kustannuksia kasvattivat muun muassa Palosaaren yrityskeskuksen liittyminen projektiin sekä taloutta heikentäneet jäsenkato, yliopiston liikuntatuen lakkauttaminen ja YTHS-maksujen nousu. (Vylkkäri 6/2009.) 

Tästä huolimatta Tanski totesi vuotta aikaisemmin, että Yrityskeskuksen mukaantulon myötä opiskelijat saivat ylioppilastalon. Ilman sitä koko projektia ei olisi voitu toteuttaa.

Huono taloustilanne närkästytti opiskelijoita ja osa heistä lähetti (6/2009) Vylkkäriin anonyymeja kommentteja. 

“Hei mä tiedän! Pääsihteerin titteli vois olla persesihteeri, sillä sehän suoltaa pelkkää paskaa.”  

”Pelottavasti edeltäjänsä huumorin tasolle vajoavan nimeltämainitsemattoman ylioppilaskunnan pääsihteeri kommentoi uusia organisaatioehdotuksia.”

Ratkaisuja VYYn taloustilanteeseen 

Ylioppilaskunta haki jo pian talon valmituttua talouden tasapainoa luovilla ratkaisuilla. Ylioppilaskunnan omistama Pro Gradu -myymälä irtisanottiin talouden kohentamiseksi, ja kolme työntekijää sai lähteä. Säästöjä kertyi 38 000 euroa, joista 27 000 euroa käytettiin toimenkuvien uudelleenorganisointiin – uuden kulttuurisihteerin ja talousjohtajan palkkaamiseen (Vylkkäri, 7/2010.) 

Jäsenmaksu noustettiin vuonna 2011 jo 110 eurosta 125 euroon. Siitä huolimatta kassavirta on 48 000 euroa miinuksella, minkä vuoksi ylioppilaskunta joutuu ottamaan lainaa kattaakseen toimintakulut. Talousjohtaja Turo Ranta sanoo, että jäsenmaksua tulee korottaa vuosittain jopa 3 prosenttia. Rannan mukaan talous oli tuolloin niin huonossa jamassa, ettei sitä voida korjata kerralla. (Vylkkäri 6/2011.)

4 vuotta myöhemmin Ranta kommentoi, että aloitti talousjohtajana aprillipäivänä, jolloin selvisi, että taloustilanne oli odotettua pahempi. Hän kertoi, että ensimmäiset vuodet kuluivat tulipaloja sammutellessa, mutta lopulta toimintaa päästiin myös kehittämään. (Vylkkäri 3/2015.)

”Alku oli karu, mutta ylioppilaskunnan talous meni hyvään suuntaan.”

Ranta muistelee, että tilojen vuokraaamisesta jouduttin linjaamaan tiukasti.

– Talon tiloja oli vuokrattu liian halvalla, joten jouduttiin tuplaamaan vuokrahinnan. Silloinen vuokralainen lähti, mutta uusi vuokralainen tuli tilalle, Ranta sanoo.

Erilaiset luovat ratkaisut ja ylioppilaskunnan jäsenmaksun nostaminen eivät kuitenkaan riittäneet, jotta ylioppilaskunnalla olisi ollut rakennuttamaansa taloon varaa. Se myytiin lopulta vuonna 2023, kun Neotide teki tarjouksen.

Talosta eroon pääsy helpotti taloustilannetta 

– Nykyisin Vaasan ylioppilaskunnan jäsenmaksu on 75 euroa, josta menee 75 prosenttia suoraan jäsenpalveluihin ja edunvalvontatyöhön ja 25 prosenttia menee tukitoimintoihin, jotka toimivat mahdollistajana 75 prosentin osioon, kertoo nykyinen pääsihteeri Lauri Tuohiniemi.

Samaan aikaan Helsingin ylioppilaskunta joutui nostamaan jäsenmaksuaan historiallisesti 50 prosenttia. HYY:n jäsenmaksu on tällä hetkellä 85 euroa.

VYYn tarjoamat edut jäsenistölle: 

• Erilaiset edunvalvontaliittyvät tilanteet 
• Pakettiauton edullinen käyttö jäsenistölle 
• Keskustan edulliset saunatilat 
• Mahdollisuus ottaa yhteys häirintäyhdyshenkilöön riitatilanteiden ratkaisemiseksi 
• Slice-opiskelijakortin kanssa etuja 
• Erilaisten tavaroiden lainaus, kuten lautapelien ja pilkkitarvikkeiden 

Tuohiniemen mukaan VYYn jäsenmaksu on ollut laskusuuntainen. Esimerkiksi vuonna 2021 jäsenmaksu oli 83 euroa ja vuonna 2026 jäsenmaksu tulee olemaan 74 euroa. Ylioppilastaloprojektin vaikutus nykyiseen jäsenmaksuun on pieni. 

Merkittävimmän muutoksen jäsenmaksuun aiheutti se, että aikaisemmin ylioppilaisen terveydenhoitomaksu on peritty ylioppilaskunnan jäsenmaksun yhteydessä. Kela ilmoitti 1.1.2021 maksun perimisen siirtyneen Kelalle.

– Nyt alkaa näkyä sukupolvea, jotka ovat alkaneet haikailemaan oman talon perään, kommentteja siihen suuntaan on esiintynyt, Tuohiniemi kertoo. 

Tuohiniemen mukaan ylioppilastalolle olisi kysyntää erityisesti juhlatilapuutteen vuoksi. 

Tuohiniemi kommentoi, että ylioppilaskunnan taloustilanne on tällä hetkellä vakaa, eikä ole taloushuolia ole.

– Ylimääräistä rahaa ei ole. Muutama vuosi sitten tehtiin talousuudistusta, jossa uudistettiin sijoitusstrategiaa ja otettiin käyttöön uusi tilitoimisto ja uusi kirjanpitojärjestelmä, Tuohiniemi toteaa.

Tuohiniemi kertoo, että sijoitusstrategiaa on tarkoitus uudistaa nyt tulevalla edustajistokaudella.

”Ylioppilaskunnalla ei ole enää talosta velkaa, sillä velka saatiin kuitattua myynnin yhteydessä.”

Tuohiniemi kertoo, että Maija Niiniojan stipendirahasto on ollut tauolla, sillä rahaa on jaettu enemmän kuin sitä on kertynyt. Tuohiniemen mukaan virhe on havaittu edellisen pääsihteerin aikana.

VYY:n sivuilla kerrotaan, ettei stipendirahaa ole haettavissa tällä hetkellä. Rahasto on peräisen ekonimi Maija Niiniojan testamentistä.

– Asian korjaus tulee olemaan osana sijoitusstrategian uudistusta, jotta stipendejä voidaan jakamaan myös tulevaisuudessa, Tuohiniemi kommentoi.

Yle uutisoi lokakuussa vuonna 2025, että nykyinen Domus Bothnican omistaja rakennuttaa lisäkerroksia, joka tuo taloon lisää työtiloja energia- ja IT-yrityksille.

Vaasan ylioppilaskunnan entistä pääsihteeriä Tatu Tanskia ei saatu tavoitettua haastattelua varten yrityksistä huolimatta.

Juttua päivitetty 7.1.2026 kello 16:19. Tarkennettu VYYn entisen talouspäällikön, Turo Rannan kommentteja.