Siirry suoraan sisältöön

Kuvituskuva: Rahul Pandit, Pexels

Mustavalkoinen yleisömeri

Naisia esineellistävien sanoitusten ei tarvitsisi olla osa suomalaista räppiä

Ada Hollo

Juttu on tehty harjoituksena Vaasan yliopiston kurssilla VIEK20230 Journalismin ja mediatyön perusteet.

Istuudun alas ja asetan kuulokkeet korviini. Hetken päästä havahdun kuullessani: ”Eikä bämä tullu tänne istuu. Nään sen naamasta, se virnuu. Joo, sä olet valmiina riisuu” (Turisti, Beyonce).  

Tämä on vain yksi esimerkki seksististen kappaleiden valtamerestä. Suomirap on täynnä misogyynisia, seksistisiä ja esineellistäviä sanoituksia. Tuntuu, ettei suurin osa edes  huomaa sitä, koska ne naamioituvat niin helposti biitin ja melodian taakse.

Olen aktiivinen suomirapin kuluttaja. Ajoittain havahdun siihen, miksi suomirap-genren sisällä esiintyviin naisia alentaviin sanoituksiin ei puututa jyrkemmin.  

Jos kuulisin arkielämässäni keskustelun, jossa käytettäisiin samankaltaisia ilmaisuja kuin näissä sanoituksissa, olisin äärimmäisen pöyristynyt. Enkä varmastikaan olisi hiljaa ja hyväksyisi kuulemaani.

”Eikä bämä tullu tänne istuu. Nään sen naamasta, se virnuu. Joo, sä olet valmiina riisuu.”

Turisti, Beyonce

Toisinaan meidän kaikkien tulisi oikeasti kuunnella  soittolistoillamme soivien kappaleiden sanoituksia ja miettiä, millaisia yhteiskunnallisia  vaikutuksia niillä on. Etenkin nuoret kuluttavat paljon suomirap-genreä. En näe  tulevaisuuden kannalta suotuisana sitä, että normalisoimme naisten objektisointia.

Esimerkiksi vuonna 2022 turkulainen baari Dynamo perui sinne sovitun rap-artisti Turistin keikan, koska artistin uusi kappale Mietin ääneen sisälsi niin paljon naisvihamielisyyttä. Suomirap-artistit ovat haastatteluissa selittäneet ilmiötä genren perinteellä, mutta todellisuudessa ongelma on yhteiskuntamme naisvihamielisyys.

Mustavalkoinen yleisömeri
Mietin ääneen -kappale oli niin naisvihamielinen, että Dynamo-baari perui Turistin keikan kokonaan. Kuvituskuva: Rahul Pandit, Pexels

Epäkohtia ei ole pakko vahvistaa

Olen kuullut sanottavan, että musiikki on vain taidetta. Ei siitä tulisi pahoittaa mieltään. 

Kyse ei olekaan vain ja ainoastaan siitä, että naiskehot niin sanotusti räpätään passiivisiksi objekteiksi, vaan siitä todellisuudesta, jossa naisia raiskataan ja pahoinpidellään päivittäin. Naisten normalisointi seksiobjekteina ja epäkunnioittavat sanat eivät ainoastaan loukkaa vaan ovat vahvasti yhteydessä rakenteelliseen seksismiin.    

Typeryyttä on se, että vähättelemme näiden sanoituksien yhteiskunnallista merkitystä. Todellisuudessa nämä rakenteet ja valitettavan hyväksyttyinä pidetyt esineellistävät sanoitukset ovat tikapuita vielä hirvittävämpiin tekoihin.

Voimmeko lietsoa näitä seksistisiä rakenteita taiteen varjolla? Suomessa voitaisiin räpätä mieluummin vaikka yhteiskuntamme epäkohdista kuin vahvistaa niitä entisestään.

Lähteet: 

Kohupodi. (2022, 17. marraskuuta). Mietin ääneen -biisi: Kohdistuiko kritiikki väärään paikkaan? Podcast. Yle Areena. areena.yle.fi/1-64197579.

Turisti. (2025). Beyoncé. Universal Music Finland.

Mitä mieltä olet artikkelista?
  • Tärkeä 
  • Mielenkiintoinen 
  • Hauska 
  • Liikuttava 
  • Kelpo 
  • Tylsä 

Vastaa