Siirry suoraan sisältöön

Seurakuntavaaleissa äänestetään samalla tavalla lipukkeella kuin maallisissakin vaaleissa. Kuva: Aarne Ormio, Kirkon kuvapankki

Äänestyslipuke

Seurakuntavaalit ovat mahdollisuus muuttaa kirkkoa sisältäpäin

Sanni Alanko

Kirjoittaja ajattelee, että kirkon jäsenenä äänestäminen on tärkeää, sillä valitut luottamushenkilöt tulevat päättämään, mihin suuntaan seurakuntamme pyrkivät. Vaalit käsittelevät tärkeitä teemoja ja "uskottu, toivottu, rakastettu" ajatus koskettaa kirkon oppiperustan, Raamatun, mukaan jokaista. Kirjoittajan mielestä juuri Raamatun tulisi olla ohjenuora kirkon suunnasta päätettäessä.

Seurakuntavaalit pidetään neljän vuoden välein. Kyseessä on paikalliset vaalit, joissa valitaan 367:ään seurakuntaan yhteensä lähes 8 000 uutta luottamushenkilöä – edustajat kirkkovaltuustoon ja seurakuntaneuvostoon. Seuraavat vaalit ovat 20.11.2022, ja ennakkoäänestys on 8.-12.11.2022.  

Seurakuntavaaleissa jokaisella yli 16-vuotiaalla kirkkoon kuuluvalla seurakunnan jäsenellä on oikeus äänestää. Vaalien slogan ”uskottu toivottu rakastettu” viestii kirkon olevan yhteisö, johon jokainen on tervetullut sellaisena kuin on. Jokaisella jäsenellä on oikeus vaikuttaa seurakuntansa tulevaisuuteen.  

Jokaisella jäsenellä on oikeus vaikuttaa seurakuntansa tulevaisuuteen.  

Näissä vaaleissa nostetaan esiin kolme suurta teemaa valtakunnallisten vaaliviestien kautta: ”Tulevaisuus tehdään nyt”, ”Yhdessä yksinäisyyttä vastaan” ja ”Myötätunnon ääni ajassamme”. Teemoihin ja siihen, mitä kaikkea ne pitävät sisällään, voi tutustua lähemmin osoitteessa https://www.seurakuntavaalit.fi/vaaliviestit.  

Kirkkovaltuuston ja seurakuntaneuvoston lisäksi kirkollista valtaa käyttävät piispat

Iso osa pohjalaisista seurakunnista kuuluu Lapuan hiippakuntaan, vaikka maakuntien keskuskaupungeiksi ovatkin päätyneet Seinäjoki ja Vaasa. Pohjalaisten seurakuntien paimen on siis Lapuan hiippakunnan piispa Matti Salomäki, joka aloitti virassaan 1.2.2022.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hiippakuntakartta vuodelta 2020. Kuva: evl.fi

Salomäki kertoo ensimmäisen vuoden olleen täynnä uusia asioita ja opettelemista. Syksyä kohden kuitenkin arki tuntuu jo totutulta ja tehtävät on otettu haltuun. Hän kuvaa työn olevan mielenkiintoista ja monipuolista.  

Matti Salomäki on ollut Lapuan hiippakunnan piispana nyt lähes vuoden. Kuva: Kirkon kuvapankki

Piispa työskentelee samojen teemojen ympärillä kuin seurakuntavaaleissa valitut luottamushenkilötkin. Hän vain käsittelee niitä laajemmilla kehyksillä: siinä, missä pian valitsemamme henkilöt työskentelevät oman seurakuntansa edustajina, piispa valvoo esimerkiksi pappien viranhoitoa ja seurakuntien välisiä asioita.  

Seurakuntavaaleissa valitut luottamushenkilöt taas päättävät muun muassa siitä, keitä valitaan seurakunnan työntekijöiksi, minkälaista toimintaa seurakunnassa järjestetään ja mihin seurakunnan rahoja käytetään. Lisäksi he valitsevat maallikkoedustajat kirkon korkeimpaan päättävään elimeen, kirkolliskokoukseen.  

Seurakuntavaalit ovat siis myös arvovaalit: Mitä seurakunnan tulisi edustaa ja miten?  

Salomäki valittelee sitä, että ehdokkaita on tänä vuonna vähemmän kuin viime vuonna. Hän toivoo hyvää äänestysprosenttia, sillä tämä on jokaisen seurakuntalaisen mahdollisuus vaikuttaa. Piispa tuo kyllä esiin, ettei usko mitään maailmaa mullistavaa näiden vaalien seurauksena tapahtuvan – kuitenkaan esimerkiksi kaikki luottamushenkilöt eivät tule olemaan uusia, vaan myös vanhoja kasvoja jatkaa. Silti hän on varma, että valitut päättäjät tulevat kohtaamaan vaikeitakin päätöksiä.

Miksi jokaisen tulisi äänestää? Miten se, ketkä tulevat valituksi, vaikuttaa tavallisen seurakunnan jäsenen elämään? Salomäki arvelee, ettei vaikutus näy yksittäisen seurakunnan jäsenen elämässä kovin nopeasti tai konkreettisesti. Kuitenkin tulevaisuudessa, jos seurakuntien jäsenmäärät jatkavat laskuaan, voidaan joutua pohtimaan seurakuntien välistä yhteistyötä uudestaan ja ehkä yhdistelemään niitä niin, ettei joka paikassa enää olisikaan omaa seurakuntaa. Esimerkiksi sitä kautta tämä vaikuttaa yksittäiseen jäseneen, sillä tällaisista asioista tulevat päättämään nyt valitut luottamushenkilöt.  

Erityisesti Salomäki toivoisi valituksi tulevan nuoria, sillä hän näkee tärkeänä, että myös nuorten näkökulmaa ja ajatuksia saataisiin kuuluviin. Jonkin verran listalta löytyykin nuoria ehdokkaita.  

Piispa innostaa kaikkia käyttämään äänioikeuttaan. Seurakunnat pyrkivät asettamaan kynnyksen siihen matalalle esimerkiksi sillä, että äänestyspaikat ovat paikkoja, joissa on helppo piipahtaa ja vaalikone auttaa valitsemaan ehdokkaista, jos ei muuten heitä tunne.  

Miten seurakuntavaaleissa äänestetään?  

Oman seurakunnan ehdokkaista löytyy tiedot esimerkiksi äänestyspaikoilta sekä osoitteesta seurakuntavaalit.fi. Ehdokkaan valinnassa auttaa vaalikone. Äänestämään mentäessä mukana on oltava henkilöllisyystodistus.

Vaalipäivänä voi äänestää vain oman seurakunnan ilmoittamassa äänestyspaikassa, mutta ennakkoäänestyspaikkoja on runsaasti. Näistä kaikista löytyy tiedot oman kotiseurakunnan verkkosivuilta, osoitteesta seurakuntavaalit.fi sekä kirkon koteihin lähettämistä vaaleja koskevista kirjeistä. Myös kotona voi äänestää ennakkoon, jos kyky liikkua tai toimia on rajoittunut, eikä siksi pääse äänestyspaikalle. Tämä onnistuu ennakkoäänestyspäivinä äänioikeutetun kotiseurakunnassa ilmoittautumalla joko kirjallisesti tai puhelimitse äänestäjän seurakunnan kirkkoherranvirastoon tai seurakuntatoimistoon.  

Sitten vain äänestysmerkintä äänestyslippuun niin selkeästi, ettei ehdokkaasta voi syntyä epävarmuutta! 

Juttua päivitetty 1.11.2022 kello 13:35: Lisätty piispan kuva.

Mitä mieltä olet artikkelista?
  • Tärkeä 
  • Mielenkiintoinen 
  • Hauska 
  • Liikuttava 
  • Kelpo 
  • Tylsä 

Vastaa