Suomalainen ruoantuotanto ja eläinten oikeudet ovat ajankohtaisia puheenaiheita, sillä eduskunnassa on tällä kaudella työstetty uutta eläinten hyvinvointilakia. Kotimainen ruoantuotanto taas on ongelmissa, sillä tuottajat eivät saa työstään riittävästi palkkaa, että se olisi kannattavaa. Eläintuotanto on myös yksi suurimmista päästölähteistä, joten sitä sietää pohtia myös ilmastonmuutoksen näkökulmasta.
Nämä aiheet herättävät paljon tunteita. Viime kesänä Benjamin Pitkänen osoitti mieltään Kauhajoella järjestetyssä sikala-showroomin avajaistilaisuudessa niin, että hänet kannettiin sieltä pois. Kyseisen sikatilan omistaja Katia Isoaho ”olisi hyväksynyt vastavuoroisen keskustelun asioista, mutta ei nyt nähtyä yksinpuhumista. Hän kokee, etteivät aktivistit edes halua keskustella eläintilallisten kanssa”.
Opiskelijamedia Pomedia tarttui härkää ja härkistä sarvista ja kutsui heti alkusyksystä keskustelemaan näistä aiheista asiallisesti ja vastavuoroisesti valtakunnallisesti tunnetun vegaaniaktivisti Benjamin Pitkäsen. Paikallisen näkökulman löytymisen arvioimme olevan helppoa, sillä onhan Etelä-Pohjanmaan tunnettu ruokamaakunta.
Päätimme toteuttaa keskustelun sovittelujournalismin keinoin, jotta osapuolet tulisivat kuulluksi ja ymmärretyksi. Työstimme kysymyksiä ja käsikirjoitusta Sopiva ry:n kanssa ja pyysimme osallistujia sitoutumaan rakentavan keskustelun sääntöihin, jotta keskustelu olisi mahdollisimman hedelmällistä.
Kuka mukaan maalta?
Marraskuun alussa aloimme selvittää, kun paikallinen toisi omaa näkökulmaansa keskusteluun. Maaseutunuorista ei kuitenkaan löytynyt ketään, joka olisi päässyt mukaan keskusteluun, joten laajensimme näkökulmaa alaa opiskeleviin, sijaitseehan Pomedian toimipaikka Etelä-Pohjanmaan opisto aivan Sedun Ilmajoentien maatalousoppilaitoksen vieressä.
Kukaan ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista eikä opettajista ei kuitenkaan halunnut osallistua projektiimme, joten kysyimme vielä Seamkin agrologiopiskelijoiden ainejärjestö Imo ry:n kautta osallistujaa keskusteluun. Kukaan agronomiopiskelija ei kuitenkaan päässyt tulemaan, sillä keskustelutilaisuutemme järjestettiin aamupäivällä, jolloin heillä on opintoja.
Lopulta keskusteluun saatiin toiseksi osapuoleksi maaseutunuorten toiminnasta vastaavan järjestöagrologi Sanna Ojalan sinnikkäällä avustuksella kaksi päivää ennen keskustelua MTK:n nautaverkoston puheenjohtaja Jaakko Isomäki. Myös toinen MTK:n jäsen ilmoittautui viime hetkellä vapaaehtoiseksi keskusteluun, mutta olimme jo ehtineen sovittaa keskustelun käsikirjoituksen kahdelle vieraalle ja asetelma olisi ollut epätasapainoinen, jos samaa puolta olisi tullut edustamaan kaksi, joten sovimme, että hän on varalla, jos Isomäki sairastuu.
Mitä on sovittelujournalismi ja rakentava keskustelu?
Sovittelujournalismi on uudehko journalismin tekotapa. Sovittelujournalismi ei tarkoita samaa kuin oikeudellinen termi sovittelu vaikkakin ratkaisukeskeisyyteen pyritäänkin. Sovittelujournalismi tavoitteena on kertoa yleisölle, mistä konfliktiherkissä erimielisyyksissä on kyse.
Sovittelujournalismin kolme pääperiaatetta ovat jännitteen selkiyttäminen, kuunteluttaminen ja luottamuksen kannattelu. Tässä Pomedian ensimmäisessä sovittelujournalistisessa projektissa onnistuimme melko hyvin kahden ensimmäisen periaatteen toteuttamisessa, sillä pystyimme ainakin jonkin verran ”ohjaamaan keskustelua yksinkertaistavasta viholliskuvien rakentamisesta ja erojen korostamisesta siihen, minkä kumpikin osapuoli kokee tärkeäksi”.
Kuunteluttamista taas on jo se, että luo tilausuuden keskustelulle. Pyrimme myös ottamaan huomioon osapuolten valtasuhteet ja erilaiset puhuja-asemat, mutta emme saaneet paikalle toista opiskelijaa, joten tässä ei täysin onnistuttu. Tavoitteenamme oli, että ”osalliset kokevat tulleensa kuulluiksi, ymmärretyiksi ja vakavasti otetuiksi” ja uskoisin, että tätä kyllä tapahtui. Kolmannen periaatteen toteuttamisessa oli eniten ongelmia.
Sekä juttujen kohteiden että yleisön tulisi voida luottaa siihen, että journalistinen julkisuus tarjoaa areenan tasapuoliselle ja rehelliselle keskustelulle ja että siihen keskusteluun osallistuminen tarjoaa mahdollisuuden puolustaa omia näkemyksiään.
Sovittelujournalismin käsikirjassa todetaan, että ”sekä juttujen kohteiden että yleisön tulisi voida luottaa siihen, että journalistinen julkisuus tarjoaa areenan tasapuoliselle ja rehelliselle keskustelulle ja että siihen keskusteluun osallistuminen tarjoaa mahdollisuuden puolustaa omia näkemyksiään. Jos luottamus yhteiseen keskusteluun horjuu, on tyypillistä vetäytyä keskustelemaan samanmielisten kesken, mikä puolestaan vahvistaa vastakkainasettelua.” Tässä meillä jäi palautteen perusteella vielä parannettavaa. Seuraavalla kerralla luottamusta on rakennettava vahvemmin jo haastatteluun pyydettäessä, jotta haastateltavien hankkimiseen ei mene näin kauaa kuin tällä kertaa.
Sovittelujournalistinen työ kuitenkin jatkuu tästä ja ensimmäiseksi harjoitukseksi projekti sujui hyvin. Sovittelujournalismia tarvitaan, sillä usein journalismi kärjistää liikaakin ja aiheuttaa myös tarpeettomia vastakkainasetteluja. Suomen sijoitus kansainvälisessä lehdistönvapausindeksissä huononi taas keväällä 2022, koska myös suomalainen media polarisoi julkista keskustelua.
Lue Toimittajat ilman rajoja -järjestön juttu aiheesta: ”Kuolemanvaara demokratioille” – lehdistö polarisoituu, Suomi putosi viidenneksi lehdistönvapaudessa.
Rakentavan keskustelun säännöt haastateltaville
Rakentavan keskustelun säännöt saimme Sopiva ry:ltä keskustelutilanteen tueksi. Rakentavan keskustelun säännöt ovat laatineen Matleena Ylikoski ja Anna Takala Erätauon Rakentavan keskustelun pelisääntöjen pohjalta. ja ne on sovittanut meidän projektiamme varten radiosta videostudioon Hanna Hietikko.
- Kuuntele toisia. Keskity ymmärtämään, mitä he todella tarkoittavat: älä tartu pinnallisimpaan tulkintaan äläkä varsinkaan ymmärrä tahallaan väärin.
- Liity toisten puheeseen. Mieti, mikä omista ajatuksistasi sopii juuri tähän tilanteeseen, mikä rakentaa yhteistä keskustelua. Älä sooloile.
- Kerro omasta kokemuksesta. Maailma on täynnä faktoja, teorioita ja näkemyksiä, joista voi väitellä loputtomiin. Mutta kun asioita käsitellään sillä tasolla, miten olet itse kokenut ne elämässäsi, toiset ymmärtävät sinua paremmin.
- Puhuttele muita eli suuntaa sanasi heille. Osoita, että kuulit, mitä muut sanoivat. Osoita, että arvostat sitä, että he osallistuvat keskusteluun ja kuuntelevat sinua.
- Kunnioita toisia ja rakenna ystävällistä ilmapiiriä. Toisen ymmärtäminen ei aina tarkoita hänen näkemystensä hyväksymistä. Vaikka olet eri mieltä jonkun kanssa, voit silti kunnioittaa häntä ihmisenä.
- Työstä rohkeasti esiin tulevia ristiriitoja ja etsi piiloon jääneitä näkökulmia. Erimielisyydet eivät ole vaarallisia ja tunteet kuuluvat keskusteluun. Uudet näkökulmat ja piiloon jääneiden asioiden esiin ottaminen auttavat avaamaan lukossa olevaa keskustelua.
Rakentavan keskustelun juontajan ohjeet
- Ennen ohjelman alkua käy läpi yllä olevat rakentavan radiokeskustelun pelisäännöt ja kysy haastateltavilta, ovatko he valmiita sitoutumaan niihin. Sitoutuminen on tärkeä osa keskustelun ilmapiirin rakentamisessa.
- Huolehdi, että jokainen saa oman puheenvuoronsa. Kerro alussa, että annat kaikille puheenvuoron ja pyydä ihmisiä pitämään puheenvuoronsa lyhyinä.
- Keskeytä yksinpuhelija tarvittaessa ystävällisesti: voit vedota siihen, että tahdot kuulla kaikkien näkemyksiä.
- Jos joku sanoo jotain provokatiivista, pyydä häntä tarkentamaan näkemystään. Miksi hän ajattelee näin? Jännitteen selkeyttäminen ohjaa keskustelua oikeaan suuntaan.
- Pyri luomaan keskustelusta turvallinen. Vaikka erimielisyydet ovat sallittuja, älä salli henkilöön meneviä loukkauksia.
- Jos mahdollista, pyri syventämään keskustelua. Voit esimerkiksi poimia jonkun haastateltavan sanoman asian ja pyytää seuraavaa kommentoimaan sitä. Älä takerru omaan kysymyslistaasi – ehkä muilla on parempia kysymyksiä ja avauksia.
- Kiitä kaikkia keskusteluun osallistumisesta. Ei ole itsestään selvää, että ihmiset tulivat paikalle ja suostuivat haastatteluun.
Juttua on täydennetty 6.12.2022 väliotsikolla ja toimivalla linkillä tallenteeseen.