Siirry suoraan sisältöön

Sisällöntuotanto

Pomedialle tärkeitä arvoja ovat sananvapaus, sivistys, demokratian vaaliminen, oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja moninaisuus. Kiinnitämme niihin huomiota juttuprosessin kaikissa vaiheissa. Noudatamme myös Journalistin ohjeita.

Näin Pomedian jutut syntyvät.

1. Ideointi ja juttuvinkkien vastaanottaminen

  • Juttuideoita vastaanotetaan ja niitä voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen pomedia@epopisto.fi.
  • Toimituksen jäsenille voi vinkata juttuaiheita myös suoraan.
  • Ideoinnissa pidetään mielessä moninaisuus! Paikkakunnat, sukupuolet, koulutusalat jne… 

2. Toimituskokoukset ja työnjako  

  • Toimituskokouksen ajankohta on yleensä kuukauden alussa. Ajankohdasta ilmoitetaan Pomedian tapahtumakalenterissa.
  • Toimituskokouksissa käydään läpi juttuideoita ja valitaan ne aiheet, joista jutut tehdään.
  • Jutuille valitaan näkökulma ja juttutyyppi, jonka mukaan se tehdään. Jutun pituudesta ja kokonaisuudesta sovitaan alustavasti.
  • Jutuille valitaan tekijät ja heidän kanssaan sovitaan deadlinesta.
  • Pomedialla on myös toimituksen ulkopuolisia kolumnisteja, jotka kirjoittavat alla olevan aikataulun mukaisesti.

3. Suunnittelu 

  • Juttutyypin ohjeiden kertaaminen tyylikirjasta 
  • Jutun kuvituksen ja muiden osien suunnittelu
  • Haastattelujen sopiminen ja haastattelukysymysten laadinta  

4. Aiheeseen tutustuminen eli tiedonhankinta

  • Tietoa voidaan hakea esimerkiksi tiedotteista, Googlesta, Google Scholarista, Tilastokeskuksen sivuilta tai kirjastosta. Useilla korkeakouluilla, laitoksilla ja yrityksillä on erikseen asiantuntijahaku, jota kannattaa hyödyntää.
  • Haastattelujen sopiminen ja tekeminen

JO 9: Työtä tehdessään journalistin on suositeltavaa ilmoittaa ammattinsa. Tiedot on pyrittävä hankkimaan avoimesti. Jos yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei voida muutoin selvittää, journalisti voi tehdä haastatteluja ja hankkia tietoja myös tavallisuudesta poikkeavilla keinoilla.

JO 17: Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi.

Valokuvaus

Kuvajournalismilla tarkoitetaan ammattimaisesti tehtyä, laadukasta kuvallista kerrontaa, joka julkaistaan journalistisessa yhteydessä. (Seppänen 2005: 11–26, 82.) Visuaalisen journalismin killan määritelmän mukaan sisartermi visuaalinen journalismi on tiedonvälitystä, tarinankerrontaa, tiimityötä ja totta: ”Visuaalinen journalismi on tiedonvälitystä visuaalisin keinoin. Se ei koristele vaan kertoo tosia asioita maailmasta. Visuaalinen journalismi hyödyntää monenlaisia kerronnan tapoja. Visuaalinen journalismi syntyy vain harvoin yksilösuorituksena: kuvaaja tarvitsee toimittajaa, ohjaaja tarvitsee leikkaajaa, graafikko tarvitsee koodaajaa. Visuaalinen journalismi on journalismia.” 

Journalistinen valokuva ei siis vain täydennä journalistista juttua vaan on ohittamatonosa sen kerrontaa.

Kameran esittely.
Kuvaukseen valmistautuminen.

Hyvä uutiskuva vetää lukijan huomion puoleensa. Se on informatiivinen ja täydentää tekstiä tai kertoo sellaista, mitä on sanoin vaikea kuvailla. Reportaaseissa asiasta, tapahtumasta tai ilmiöstä pyritään luomaan kattava ja kiinnostava katsaus sekä tekstin että kuvien avulla. Tällöin kuvilla voi kertoa tunnelmasta monipuolisemmin kuin sitä ehkä edes voisi sanoin kuvata. Joskus reportaasin voi toteuttaa pelkkien kuvien ja kuvatekstien avulla.

Henkilöjutuissa taas on tärkeää haastatellun persoonallisuuden esiin tuominen. Siinä kuvilla on merkittävä tehtävä, kertovathan ulkonäkö ja ympäristö henkilöstä paljon. Hyötyjutulla tarkoitetaan esimerkiksi sellaisia juttuja, jossa toimitus testaa reseptejä, kokeilee uutta harrastusta, vertailee tuotteita tai antaa muita arkea helpottavia käytännön vinkkejä lukijoille. Tällöin kuvitukselta vaaditaan ennen kaikkea selkeyttä ja asiallista kerrontaa. 

Valokuvaustilanne.
Kuvien käsittely.

Journalistisiin valokuviin ei käsittelyvaiheessa saa lisätä mitään eikä kuvista saa poistaa mitään. Rajausta voi muuttaa, mutta yleensä kuva rajataan jo kuvausvaiheessa. Printtiin menevien kuvien valoa täytyy joskus parantaa painopaperin takia, jotta kuva erottuu kunnolla lehdessä.

Aina ei ole kuvaajan päätettävissä, mitkä kuvista julkaistaan, sillä asiasta neuvotellaan jutun kirjoittaneen toimittajan kanssa ja viime kädessä toimitussihteeri tai päätoimittaja päättää, mitkä kuvat lopulta julkaistaan. 

Videokuvaus

Videokuvaukseen valmistautuminen.
Kuvaustilanne.

Äänittäminen

Haastateltavan sanomiset kannattaa aina äänittää, jotta niihin voi tarvittaessa palata tarkistamaan yksityiskohtia. Äänittämiseen voi käyttää puhelinta, erillistä äänentallenninta (kuten Pomedialla VN-541PC) tai tietokonetta. Podcasteissa äänittäinen on tarkempaa kuin muistiinpanojen tallentamisessa.

Audacity on ilmainen, GNU-lisenssin alainen ohjelma, joka riittää peruskäyttöön. Audacityllä voi luoda esimerkiksi MP3-, WAV- ja AIFF-tiedostoja. Audacityssä projektiin voi sekä tuoda että luoda ääniklippejä. Äänityksen saa päälle punaisesta rec-nappulasta. Tallennus pysähtyy, kun painaa välilyöntinäppäintä.

Klippi tarkoittaa äänileikettä eli yhtä ääniottoa.

Raita on yhden tai useamman klipin muodostama kokonaisuus, joka näkyy editorin aikajanalla vasemmalta oikealle etenevänä kokonaisuutena.

Projekti on kokonaisuus, joka raidoista muodostuu. Projektia ei voi soittaa kuin editorissa, se täytyy viedä äänitiedostoksi, jotta soittaminen onnistuu.

5.  Jutun työstäminen

  • Jutun kirjoittaminen, videon kuvaaminen tai podcastin äänittäminen
  • Toimittaja poimii olennaisen materiaalista, kaikkea materiaalia ei tarvitse käyttää jutussa.

6. Editointi  

Editoinnin tarkoitus on parantaa tekstejä ja viimeistellä ne julkaisukuntoon.

  • Tekstin editoi joku muu kuin sen kirjoittaja.
  • Editointiin kuuluvat 
    • kielenhuolto 
    • tyylin hiominen 
    • tekstilajin piirteiden riittävän noudattamisen tarkistaminen.
  • Kuvat, videot ja äänet editoi kukin itse.
  • Hyviä ilmaisohjelmia editointiin ovat esimerkiksi

Kuvien käsittely

Journalistisiin valokuviin ei käsittelyvaiheessa saa lisätä mitään eikä kuvista saa poistaa mitään. Rajausta voi muuttaa, mutta yleensä kuva rajataan jo kuvausvaiheessa. Printtiin menevien kuvien valoa täytyy joskus parantaa painopaperin takia, jotta kuva erottuu kunnolla lehdessä.

Aina ei ole kuvaajan päätettävissä, mitkä kuvista julkaistaan, sillä asiasta neuvotellaan jutun kirjoittaneen toimittajan kanssa ja viime kädessä toimitussihteeri tai päätoimittaja päättää, mitkä kuvat lopulta julkaistaan. 

Videon editoiminen

Editointi.

Pomediassa videoiden editointiin käytetään Open Shotia, joka on ilmainen, GNU-lisenssin alainen ja yksinkertainen ohjelma, joka on saatavilla suomeksi. Sillä myös saa auki sellaisia videoita, joita muut ohjelmat eivät välttämättä onnistu enää pyörittämään. Nämä samat editointiohjeet pätevät kyllä pääpiirteissään muihinkin editointiohjelmiin.

Aluksi kannattaa muuttaa ohjelman editointinäkymä mieleiseksi. Esimerkiksi emojit voi klikata kokonaan piiloon, jotta esikatseluruudusta saa suuremman. Mediaikkunaa taas kannattaa pienentää raahaamalla, jotta raitoja saa enemmän näkyviin.

  • Mediaikkunan paikalle voi vaihtaa näkyviin projektin tiedostojen lisäksi siirtymät, tehosteet ja emojit – kaikki ne materiaalit, mitä tässä ohjelmassa voidaan lisätä videoille. Keskeisimmät työkalut ovat mediaikkunan alla raitojen yläpuolella olevat magneetti ja sakset. Toimintovalikko löytyy, kun klikkaa hiiren oikealla näppäimellä Raidalle tuotua ääntä, kuvaa tai videota. Sieltä taas löytyy yhä tarkempia säätämismahdollisuuksia, kuten kopiointi, häivytys, animointi, videoklipin kokoon vaikuttava asettelu sekä hidastaminen, nopeutus ja takaperin toistaminen. Ominaisuuksista aukeaa kaikkein tarkin hienosäätömahdollisuus.
  • Kaikki tarvitsemansa tiedostot voi tuoda kerralla tiedostoikkunaan. Tiedostot on helppo tuoda saataville kerralla, kun ne on koottu jo valmiiksi samaan kansioon. Samaan kansioon kannattaa myös tallentaa editoitava projekti. Se tehdään Tiedostot-pudotusvalikosta kohdasta Tallenna projekti nimellä. Näppäinkomentoa Control + S voi tämän jälkeen käyttää tallentamiseen aika ajoin.
  • Sijoittele tiedostoikkunaan tuomasi materiaalit editorin aikajanan raidoille raahaamalla. Käännä tarvittaessa videot oikeinpäin klikkaamalla klippiä hiiren oikealla näppäimellä ja valitsemalla Kierrä-valikosta sopiva vaihtoehto. Vertaile klippejä aikajanalla, jos valitset lopulliset useista vaihtoehdoista. Poista turhat valitsemalla hiiren oikealla näppäimellä esiin tulevasta valikosta Poista leike.
  • Video-ja ääniraidat kohdistetaan vetämällä niitä niin, että magneettityökalu on pohjassa. Kohdistamisessa helpottaa, kun ääniraidasta laittaa näkymään aaltomuodon klikkaamalla hiiren oikealla näppäimellä sen päällä ja valitsemalla Näytä ja Näytä aaltomuoto. Videon äänet saa pois päältä klikkaamalla sitä hiiren oikealla näppäimellä ja valitsemalla Äänenvoimakkuus ja Nollaa äänenvoimakkuus.
  • Kun haluaa siirtää sekä videota että siihen jo kohdistettua ääntä, valitaan klipit painamalla pohjaan Control ja klikkaamalla klippejä. Kun niiden reunat ovat punaiset, niitä voi raahata yhtä aikaa samaan kohtaan. Poista raidoilta huonot kohdat joko kiskomalla leikettä sen päistä pienemmäksi (jolloin video “jää talteen”, vaikka se ei näy) ja tai leikkaustyökalulla. Paina saksien kuva pohjaan ja valitse kohta, josta halua leikata videon poikki.
  • Asettele klipit haluamaasi järjestykseen aikajanalle ja raidoille. Videoita voi myös asettaa kerroksittain. Silloin niistä näkyy se, joka on päällimmäisenä eli raidalla, jonka järjestysnumero on suurempi. Kun yhtenäinen video oalkaa olla koossa, voi lisätä tarvittavat toiminnot, kuten efektit ja transitiot eli siirtymät, raahaamalla ne Siirtymä-ja Tehoste-ikkunasta leikkeiden päälle ja sitten sopivaan mittaan magneettityökalulla. Videolle voi myös tuoda näkymään kuvia, kuten logoja tai emojeita. Raahaa kuva mediaikkunasta halutun klipin kohdalle mutta eri raidalle. Muokkaa kuvan paikkaa ja kokoa esikatselunäkymässä.
  • Tekstejä, kuten otsikoita tai tekstiruutuja voi lisätä ohjelmassa vasemmalla ylhäällä olevasta Otsikot-valikosta. Muotoiltu otsikko ilmestyy materiaaliksi mediaikkunaan, josta se raahataan halutun klipin kohdalle, mutta järjestysluvultaan isommalle raidalle. Otsikon paikkaa voi muuttaa raahaamalla sitä esikatselunäkymässä.
  • Musiikki ja tarvittaessa sille ääniraita lisätään lopuksi. Lisää raitoja saa lisättyä haluamaansa paikkaan, kun napsauttaa raidan alkua hiiren oikealla näppäimellä. Musiikkia ja mitä tahansa ääntä saa hiljennettyä tai häivytettyä klikkaamalla leikettä hiiren oikealla näppäimellä ja valitsemalla Äänenvoimakkuuden takaa, minkä verran ja mistä kohtaa haluaa hiljentää tai häivyttää.
  • Valmis video tallennetaan viemällä se mp4:ksi klikkaamalla ylävalikon punaista ympyrää.

Äänen editoiminen

  1. Äänen voimakkuus: Äänen voimakkuustason voi tarkistaa klipin aaltokuvaajasta. Vertaa samaan projektiin tuotuja klippejä: onko niiden äänenvoimakkuus aaltokuvaajan perusteella suunnilleen sama? Jos ei, säädä se suunnilleen samaksi. Äänentaso on helpointa korjata Normalisointi-työkalulla, joka löytyy Tehosteet-pudotusvalikosta.
  2. Kohinan ja muiden häiriöiden poistaminen: Jos raidalla on kohinaa tai muita häiritseviä ääniä, ne saa poistettua kätevästi Kohinan vaimennus -työkalulla, joka on myös Tehosteet-valikossa. Ensin pitää tallentaa kohinan profiili maalaamalla alue, jossa kohinaa on. Alue kannattaa valita kohdasta, jossa ei ole ääntä tai musiikkia, mutta kohina kuuluu hyvin. Sitten valitaan koko raita, josta kohina vaimennetaan. Oletusasetuksilla saa jo tyydyttävän tuloksen. Audacityn Tehosteet-valikosta voi valita myös Naksausten poiston.
  3. Raidan leikkaaminen: Audacityssä toimivat näppäinkomennot leikkaa (Ctrl + X), kopioi (Ctrl + C) ja liitä (Ctrl + V). Raidan voi jakaa klipeiksi eli splitata valitsemalla (Ctrl + I) tai Muokkaa-valikon takaa Leikkeen rajat ja Halkaise.
  4. Feidaukset: Äänenvoimakkuutta voi hiljentää tai voimistaa valitsemalla Tehosteista Häivytä sisään tai Häivytä ulos. Valitse ensin alue, johon haluat häivytyksen ja sitten tehoste.
  5. Äänenvärin muokkaus eli taajuuskorjaus (ekvalisointi): Taajuuksia voi korjata useilla työkaluilla. Yli 8 desibelin korjauksia kannattaa välttää.
  6. Tehosteiden lisäys: Tehosteet-valikossa on saatavilla ääntä korjaavien työkalujen lisäksi erilaisia kaikuja, phaser-, flanger-ja chorus-efektejä sekä muita toimintoja. Äänileikkeen sisältöä voi tehosteilla nopeuttaa tai sen voi soittaa takaperin. Audacityssä on myös useita etenkin musiikin editointiin sopivia työkaluja, kuten sävelkorkeuden tai tempon muuttaminen.
  7. Miksaaminen: Miksaaminen tarkoittaa raitojen yhdistämistä kokonaisuudeksi säätämällä jokainen raita ja raitojen keskinainen tasapaino halutuksi.
  8. Renderöinti eli vienti lopulliseksi äänitiedostoksi: Raidoista tehdään äänitiedosto valitsemalla Tiedosto-valikosta Vie. Viennissä voit valita tarkennukset esimerkiksi siihen, mihin muotoon (MP3-, WAV-ja AIFF) äänileike tallennetaan.

7. Sitaattien tarkistaminen

  • Sitaatit lähetetään juttuun haastatelluille tarkistettaviksi. Samaan viestiin laitetaan myös tarkistamiselle takaraja, jonka jälkeen juttu julkaistaan.
  • Koko juttua ei tarvitse eikä kannata lähettää haastatellulle. Pelkät sitaatit riittävät.

JO 18: Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on syytä suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Tarkastamisoikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle.

JO 19: Haastateltavan kieltoon julkaista lausumansa tulee suostua vain, jos olosuhteet ovat haastattelun antamisen jälkeen muuttuneet niin olennaisesti, että julkaiseminen olisi selvästi kohtuutonta.

8. Faktojen tarkistus  

  • Hakeudu luotettavien lähteiden pariin jo tiedonhankintavaiheessa. Etsi tuoretta ja tiedeyhteisön jakamaa tietoa, haastattele parasta mahdollista asiantuntijaa. 

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 13: Uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka. 

  • Ole tietoinen dis- ja misinformaatiosta ja opettele tunnistamaan harhaanjohtavan tiedon tekstilajeja. Niitä ovat esimerkiksi valeuutiset, mainonta, populismi, propaganda, satiiri, salaliittoteoriat ja näennäistiede.  
  • Käytä järkeä: Onko juttu liian hyvä ollakseen totta? Voiko näin todella tapahtua? Onko tällaiselle jutulle juuri nyt tilausta? Varo liian hyvää kertomusta
  • Ole lähteitä kohtaan kriittinen: Missä teksti on julkaistu ja milloin? Kuka sen on kirjoittanut? Onko tekijää olemassa oikeasti? Onko hän asiantuntija? Onko julkaisija aito media tai kustantamo? Mitä muuta kyseinen julkaisija julkaisee? Millaisia lähteitä on käytetty? Ovatko muut mediat ovat julkaisseet samantyylistä tietoja? Ovatko ne luotettavia? Löytyykö tietoa julkaissut media JSN:n jäsenlistauksesta
  • Katso, onko joku faktantarkistaja tai faktantarkistussivusto, kuten Faktabaari tai Valheenpaljastaja, jo selvittänyt asian todenperäisyyden. 
  • Tutki itse: Hakukoneita käyttämällä selviää moni asia vähällä vaivalla. Faktoja voi tarkistaa esimerkiksi Tilastokeskuksen tai Wolfram Alphan sivuilla piipahtamalla. Wayback Machine on verkkosivujen arkisto, josta voi tutkia sivustoja, joita ei enää näy. Haluamiaan sivustoja voi myös tallentaa arkistoon. 
Disinformaation lajeista juliste

9. Jutun julkaiseminen tai julkaisun ajastus  

  • Kun juttu on editoitu, se ajastetaan julkaistavaksi sovittuna ajankohtana.
  • Vain todella kiireelliset jutut julkaistaan saman tien ilman ajastusta.

10. Jutun some-jaot  

Jokainen toimittaja osallistuu sometukseen tekemällä Canvalla postaukset omista jutuistaan Instagramiin. Postausten tasaisesta jakamisesta huolehtii viikoittain vaihtuva somevastaava.

11. Lisäys, virheen korjaaminen ja oikaisu

Lisäys 

Toisinaan juttuun täytyy lisätä tietoa tai juttua täytyy korjata vastaamaan tuoreimman tiedon mukaista käsitystä tapahtuneesta. Journalistin ohjeen numero 13 mukaan  

”Uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka”. 

Merkitse juttuusi tekemäsi lisäykset ja julkaise juttu uudelleen. Kirjoita asia kuten se on. Merkintä tehdään jutun loppuun näin: 

  • Lisätty 15.4.2021 klo 9 Seppo Rädyn kommentit keihäänheiton nykytilasta. 
  • Lisätty tietoa 15.4.2021 klo 10 Tero Pitkämäen keihäänheittouran päättymisestä. 

Korjaus  

Virheitäkin sattuu, mutta vastuullinen journalisti korjaa ne. Journalistin ohjeen 20. mukaan  

”olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.  

Kun verkkojutussa on virhe, se pitää korjata. Ei riitä, että korjauksen muokkaa juttuun ja jutun julkaisee uudelleen. Korjattava asia ja tehty korjaus merkitään jutun loppuun esimerkiksi näin: 

  • Korjattu 15.4.2021 klo 11 Seppo Rädyn nimi Raunosta Sepoksi.  
  • Korjattu tieto 15.4.2021 klo 10.15 Tero Pitkämäen keihäänheittoura. Päättymisen syyt liittyvät selkävaivoihin, eivät olkapään ongelmiin.  

Oikaisu  

Jutusta tehdään oikaisu, kun jutussa on ollut virhe. Tyypillisesti kyseessä on siis printtilehdessä julkaistu juttu. Oikaisu julkaistaan siellä, missä virheen sisältänyt juttukin on julkaistu. Myös verkkoon pitää tehdä oikaisu, sillä pelkkä korjaus ei riitä.  

Oikaisun tekemisestä verkossa JSN on linjannut vuonna 2011 erään langettavan päätöksen yhteydessä näin: 

”Neuvosto tähdentää, että virheellisen uutisen poistaminen verkosta ei ole oikaisu. Hyvän journalistisen tavan mukaista on kertoa lukijalle, että myös alkuperäisessä jutussa oli virhe. Lisäksi on syytä huolehtia, että alkuperäisen verkkojutun lukeva saa tiedon korjauksesta”. 

Oikaisu on oma juttunsa, jonka otsikossa mainitaan, että kyseessä on oikaisu virheelliseen tietoon. Oikaisun ei tarvitse olla pitkä juttu, sillä siinä pitää kertoa vain virhe, joka aikaisemmassa jutussa oli, ja oikea tieto asiasta.  

  • Oikaisu Pitkämäen uran loppumisen syitä käsittelevään juttuun 
  • Oikaisu: Pitkämäki lopetti selkävaivojen eikä olkapääongelmien vuoksi 

12. Some-keskustelun moderointi 

Kukin toimittaja hoitaa omien juttujensa sekä julkaisemiensa juttujen keskustelun moderoinnin ja seurannan. 

Journalistin ohjeiden liitteessä määrätään tästä seuraavasti:

1. Toimituksen tulee seurata verkkosivujaan sekä pyrkiä estämään yksityisyyden suojaa ja ihmisarvoa loukkaavien sisältöjen julkaiseminen. Syrjinnän lisäksi ihmisarvoa loukkaavat esimerkiksi väkivaltaan yllyttävät sekä yksilöön tai kansanryhmään kohdistuvat vihaa lietsovat sisällöt.

2. Toimituksen tulee viipymättä poistaa sen tietoon tulleet ihmisarvoa ja yksityisyyden suojaa loukkaavat sisällöt.

3. Lapsille ja nuorille suunnattuja verkkopalstoja on valvottava erityisen huolellisesti.

4. Yleisölle on varattava mahdollisuus ilmoittaa toimitukselle asiattomasta sisällöstä niin, että ilmoittaja saa siitä vahvistuksen.

5. Yleisölle varattujen palstojen ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä tiedotusvälineiden verkkosivuilla.