Etelä-Pohjanmaan kuvataideopettajat suunnittelevat laajaa taidenäyttelyä, jossa jokainen nuori nähdään yksilönä ja arvokkaana. Mukana on tällä hetkellä jo 15 koulua ja noin 1 500 nuorta yläkouluista ja lukioista. Projekti huipentuu toukokuussa 2023 pidettävään näyttelyyn, jossa on esillä yli tuhat ankkaa.
Idea laajaan ankkojen tuunaukseen lähti liikkeelle siitä, kun Kurikan yhteiskoulun ja Jalasjärven lukion kuvataideopettaja Outi Vesavuori esitteli ostamiaan kylpyankkoja Whatsapp-ryhmässä ja kertoi teettäneensä ankkataidetta jo useampana vuotena.
Tehtäväidea sai ihailevia kommentteja ja ensimmäiset opettajat ostivat lähikauppojen ankkakorit tyhjiksi. Pian päädyttiin tekemään yhteistä suurta ankkatilausta Kauhavalle, jossa pidettiin viime syksynä Etelä-Pohjanmaan kuvataideopettajien syystapaaminen. Kuvataideopettajien tapaamisia on ollut pari kertaa vuodessa ja yhteistyö on ollut tiivistä.
Markkinointijohtaja Marjo Pirhonen lupasi näyttelylle sopivan tilan Seinäjoen Torikeskuksesta. Jokainen nuori
on muokannut taiteen keinoin perinteisen keltaisen kylpyankan omanlaisekseen taideteokseksi.
Ankat yhdistivät eteläpohjaiset opettajat
Kiinnostusta on herättänyt mahdollisuus tutustua eri paikkakuntien uusiin kouluihin ja ajanmukaisiin kuvataiteen opetustiloihin. Tapaamisissa on jaettu tehtäväideoita, pohdittu uusia opetussuunnitelmia ja mietitty opetustyön haasteita ja kuvataidekasvatuksen merkitystä.
Yhteisöllisyys, kannustus ja tuki innostavat niin opettajia kuin nuoriakin osallistumaan. Opettajien ammattitaito ja innostus tulee esille myös toimintasuunnitelman eri vaiheissa, kun talkootöinä huolehditaan näyttelyn järjestelyistä, kuten lehtijutuista, näyttelyn pystytyksestä, sosiaalisesta mediasta, julisteista, kuvauksista ja niin edelleen.
Opettajat kertovat projektin alkaneen hyvin, mutta 1 500 ankan yhteisnäyttelyyn on kuitenkin vielä matkaa. Myöhemmin ankat päätyvät vielä omien paikkakuntien pienempiin taidenäyttelyihin. Tavoitteena on, että näyttelystä saadaan luotua elämys, joka tuo hyvinvointia ja iloa taiteen keinoin myös yleisölle.
Mukana projektissa ovat tällä hetkellä Seinäjoen lukio, Lapuan lukio, Kauhavan yhtenäiskoulu ja lukio, Jalasjärven lukio, Jurvan yhtenäiskoulu ja lukio, Kurikan lukio, Alajärven yläkoulu, Toivolanrannan yhtenäiskoulu, Kauhajoen yhteiskoulu, Seinäjoen yhteiskoulu, Nurmon yläaste, Lapuan yläkoulu, Kurikan yhteiskoulu, Pruukin yhtenäiskoulu ja Seinäjoen lyseo.
Sama ankka, eri lopputulos
Ankoista ovat innostuneet niin opettajat kuin oppilaatkin. Lapuan yläkoulun yhdeksäsluokkalainen kuvataiteen työpajan oppilas Aada Antila kommentoi omaa työskentelyään seuraavasti:
– Mielestäni projekti on ollut hyvin hauska. Tykkään siitä ideasta, että jokaiselle oppilaalle annetaan sama lähtökohta (ankka), jonka oppilas saa kustomoida kauas sen alkuperäisestä muodosta. Muutan ankan ihmismäiseksi uimariksi,
koska harrastan itse kilpauintia.
Aadan pikkusisko Saaga Antila on seitsemännellä luokalla tehnyt jo valmiiksi ”muurahaiskarhuankan”.
Myös Toivolanrannan yhtenäiskoululla projekti on herättänyt innostusta:
– Tämä ankka-aihe on ollut kyllä aivan valtavan kiinnostava oppilaiden mielestä. Ihan jo ankkojen tuominen luokkaan aiheutti kihinää ja ihastelua oppilaissa. Minusta tässä on myös oppilaiden kanssa korostunut sellainen leikkisyys ja heittäytyminen, jota on joskus teineistä vaikeampi kaivaa esiin. Ankkojen kautta on saanut hyvin konkreettisesti tuotua nykytaiteellista näkökulmaa esiin, kun oppilaat tuntuvat välillä mieltävän nykytaiteen abstraktiksi ja vaikeaksi hahmottaa, kertoo opettaja Erja Saaranen.
Saaranen ehdottikin opettajista ensimmäisenä suurta ankkojen yhteisnäyttelyä, kun Kauhavan yhtenäiskoulun kuvataideopettaja Hanna Lahdenperä toivoi yhteistempausta opettajien kesken. Muutkin opettajat innostuivat välittömästi.
Projekti on sopinut kaikenikäisille. Niin yläkoululaiset kuin lukiolaisetkin ovat ottaneet aiheen leikkisästi, mutta tosissaan. Nurmon yläasteen kuvataideopettaja Silja Sairberg tunnustautuu työn ulkopuolellakin
ankkakeräilijäksi. Hänellä on yli 300 erilaista kumiankkaa.
– Yhteistyö on ollut ennenkin tiivistä ja opettajien tapaamisia on pidetty säännöllisesti. Projektin myötä yhteydenpito on tällä hetkellä viikoittaista tai ajoittain jopa päivittäistä sosiaalisessa mediassa.
Taide ei ole turhaa
Taiteella ja taiteellisella toiminnalla on merkittävä vaikutus fyysisen ja psyykkisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Sosiaalinen hyvinvointi koetaan nykyään yhtä tärkeäksi. Siitä huolimatta nuorilla on paljon sosiaalisten taitojen puutteita.
Opettajat ovat huomanneet, että yksinäisyys, syrjäytyminen ja sosiaalisen kanssakäymisen pelkotilat ovat lisääntyneet nuorten keskuudessa. Moni ei uskalla esimerkiksi kommunikoida muiden kanssa oppitunnilla luontevasti.
Kuvataiteen opetus ja kuvataiteellinen toiminta antavat mahdollisuuksia kaikkien hyvinvoinnin lisääntymiseen esimerkiksi itsetunnon rakentumista tukemalla. Taiteen avulla myös voi luoda yhteyden muihin tavalla, joka poikkeaa pelkästään verbaalisen vuorovaikutuksen keinoista.
Koulujen opetussuunnitelmissa korostetaan, että nuoret halutaan kasvattaa aktiivisiksi toimijoiksi, jotka pystyvät ratkomaan oppimisen ja elämän haasteita niin itsenäisesti kuin rakentavalla yhteistyölläkin. Toisten kunnioittaminen, yhdenvertaisuus ja itseilmaisun taidot korostuvat esimerkiksi taide- ja taitoaineiden projekteissa.
– Voiko olla parempaa kasvualustaa, kuin koulun kuvataidetunneilla tapahtunut yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentely? Viimeisimmän lukion opetussuunnitelman lanseeraama laaja-alainen osaamisen toteutuu monipuolisesti
jokaisella oppitunnilla. On hienoa olla kuvataideopettaja!, pohtii Lapuan lukion ja yläkoulun kuvataideopettaja Milla Rannanjärvi.
Kuvataideopettajat työskentelevät melko usein yksin luokassa ja saman oppiaineen lähikollegoita ei ole välttämättä kaikissa kouluissa. Vaikka työskentely tapahtuu edelleen fyysisesti omissa kouluissa, on yhteinen tekeminen ja verkostoituminen lähentänyt Etelä-Pohjanmaan kuvataideopettajia.
Opettajat ovat tilanneet materiaalia yhdessä sekä suunnitelleet pelisäännöt ankkaprojektille. Ideoita ja omien oppilaiden tai opiskelijoiden onnistumisen hetkiä jaetaan muiden kanssa. Oppilaille näytettiin tehtävänannon
yhteydessä muun muassa Mari Kasurisen My little pony -taidetta linkkinä ajankohtaiseen, kotimaiseen nykytaiteeseen.
Lähteet:
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra:n tietokortit Taiteen vaikutuksista terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.
