Kaikki me olemme varmasti törmänneet koulukiusaamiseen. Oli se sitten itse kohteeksi joutuminen, kiusaajana oleminen, sivusta katsominen tai opettajan valistus siitä, kuinka kiusaaminen on väärin.
Tämä essee käsittelee sitä, miten kiusaaminen vaikuttaa ihmiseen sillä hetkellä, kun se tapahtuu ja sitten kun se on jo ohi. Kaikkien kokemukset koulukiusaamisen kohteeksi joutumisesta eivät varmastikaan ole täysin samoja, mutta luultavasti niissä on samanlaisia piirteitä.
Miten kiusaaminen vaikuttaa tapahtumahetkellä?
Koulukiusaamisen vaikutukset voivat riippua iästä ja kiusaamistavasta. Kiusaaminen voi olla henkistä tai fyysistä väkivaltaa, tai jopa kumpaakin samaan aikaan. Koulukiusaaminen voi täyttää rikoksen tunnusmerkit.
Se voi johtaa pelkoon mennä kouluun, ja pelko taas voi johtaa pitkäaikaiseen lintsaamiseen, mikä ei tee hyvää koulumenestykselle. Sillä hetkellä toivoo vain, että ei enää joudu kiusatuksi. Silloin on valmis tekemään mitä vain, ettei enää tarvitse palata kouluun.
On valmis tekemään mitä vain, ettei enää tarvitse palata kouluun.
Koulukiusaaminen voi myös aiheuttaa traumaperäitä stressihäiriötä. Traumaperäinen stressihäiriö eli PTSD on traumaattisesta tapahtumasta johtuva mielenterveyden häiriö. Se oireilee jatkuvina ja ahdistavina muistikuvina, voimakkaina takaumina ja painajaisina.
Mitä koulukiusaaminen jättää jälkeensä?
Koulukiusaamisen kohteeksi joutuminen voi joidenkin ihmisten tapauksessa olla koko elämän mittainen noidankehä. Se voi jäädä kummittelemaan aivojen perukoille ja nostaa aina päätänsä kun sitä vähiten odottaa tai haluaa.
Se voi jättää jälkeensä pelkotiloja tai käyttäytymismalleja, joista ei ehkä edes itse ole tietoinen. Vaikka kaikki olisi niin sanotusti hyvin, jotkut asiat voivat laukaista pelkotilan, halusi sitä tai ei.
Se voi jättää jälkeensä pelkotiloja tai käyttäytymismalleja, joista ei ehkä edes itse ole tietoinen
Tämä voi esimerkiksi näyttäytyä pelkona aina, kun saa viestin puhelimeensa. Voi tietää ihan hyvin, ettei mitään hätää ole, mutta aina nähtyään saaneensa viestin, sydän hakkaa, kuin olisin pakokauhun vallassa.
Tämän ei välttämättä edes itse tajua tapahtuvan, kunnes vasta vuosia jälkeenpäin.
Kiusaamisen vaikutuksista pitäisi puhua enemmän
Vaikka usein puhutaankin siitä, kuinka väärin kiusaaminen on ja kuinka syvät arvet se voi jättää uhriinsa, ei siitä siltikään mielestäni puhuta tarpeeksi. Kiusaamiskeskustelussa ei tuoda vieläkään tarpeeksi esille sitä, kuinka paljon se voi oikeasti vahingoittaa.
Kiusaamiskeskustelussa ei tuoda vieläkään tarpeeksi esille sitä, kuinka paljon se voi oikeasti vahingoittaa.
Esimerkiksi aiheesta Finlandia-voittajaksi valitun teoksen Hävitys (2022) kirjoittanut Iida Rauma käyttää koulukiusaamisesta termiä kouluväkivalta. Hän on muutenkin yrittänyt pitää aihetta esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Varsinkin lapset, jotka joutuvat uhreiksi, voivat traumatisoitua koko loppuelämäkseen. Kiusaaminen voi musertaa heidän elämään pohjan, jota he joutuvat korjaamaan sitten myöhemmin, kun pitäisi jo tietää mitä haluaa elämältä.
Kiusaaminen voi näyttää ulkopuolisen silmin viattomalta asialta, jonka voi unohtaa hetkessä, mutta uhrin päässä se on täysin päinvastoin. Se on asia, joka ei välttämättä unohdu koskaan.
