Järva Vald -lehden toimittaja Maris Praats ja Pomedian toimittaja Hanna Hietikko tutustuivat viime syksynä Ilmajoella. Tänä keväänä tehtiin yhdessä juttu Viron kansalliskirjailijan pääteoksesta. Tässä jutussa pohditaan, millainen lukukokemus on viron kansalliskirjailija A. H. Tammsaaren kirjoittaman viisiosaisen Totuus ja oikeus -sarjan ensimmäinen osa, Maan lupaus (1926).
Mikä tilanne tai fakta jäi kirjasta eniten mieleen?
Parhaiten Totuudesta ja oikeudesta jäi mieleen se, miten samankaltaisia suomalaiset ja virolaiset maalaiset ovat. Tammsaaren Totuudesta ja oikeudesta tulee vahvasti mieleen suomalaisen Väinö Linnan kirjoittama Täällä Pohjantähden alla -trilogia, joka kuvaa samantyyppistä elämää, mutta Suomen maaseudulla.
Tammsaaren päähenkilö Andres Paas muistuttaa työntekovimmassaan Linnan uudisraivaajahahmo Jussia ja tämän poikaa Akseli Koskelaa, joiden elämä on myös enimmäkseen työntekoa. Tapahtumat myös sijoittuvat samoille vuosille.
Mitä nykyihmiset voivat oppia kirjasta?
Nykyihmisellekin Totuus ja oikeus opettaa, että elämä ei ole oikeudenmukaista. Kovasta työstä ei seuraa palkkiota, joka vastaisi työn määrää eikä rehellisyydellä välttämättä menesty elämässä. Ihmiset ovat pohjimmiltaan samanlaisia: kaipaavat läheisyyttä ja lepoa, mutta tekevät silti liikaa töitä, joka ei johda menestykseen.
Miten kuvailisit kirjaa?
Kirjassa on mainioita henkilöhahmoja. Andres on aluksi hyvin ihanteellinen, mutta inhimillistyy tarinan edetessä. Pearu taas on alusta asti inhottava kiusantekijä, jonka oikkujen syytä voi vain arvailla. Kroot on liiankin täydellinen, mutta Mari häntä paljon moniulotteisempi.
Tarina pitää otteessaan, sillä elämä Vargamäellä on täynnä käänteitä, joita Pearu enimmäkseen aiheuttaa. On raskasta arkea, syvää surua, mutta myös helpotuksen hetkiä.
Miten kirjassa vallitseva ilmapiiri esittelee vanhojen virolaisten tavat?
Virolaiset maalaisrakennukset poikkeavat suomalaisista torpista. Myös juhlien vietossa on eroja. Oli kiinnostavaa huomata samankaltaisuuksia ja toisaalta oppia uutta.
Millainen ajattelutapa on mielestäsi vanhentunut nyky-yhteiskunnassa?
Kirjassa kuvatun väkivallan määrä ongelmien ratkaisemisessa, oli kyse lapsesta, vaimosta tai eläimistä, surettaa. Mielestäni se on primitiivistä eikä edistä oppimista lainkaan.
Ketä pidät tärkeimpänä hahmona?
Minusta tärkein hahmo on ehdottomasti Andres, mutta ilman Pearua ei olisi tarinaa. Tarina vaatii jännitteen, ja koko tämä tarina perustuu näiden kahden miehen väliselle jännitteelle.
Mitä tulee ottaa huomioon, kun aloitat kirjan lukemisen?
Tämän kirjan haluaa lukea ilman keskeytyksiä! Kannattaa siis varata aikaa lukemiseen kunnolla eikä yrittääkään lukea yksi luku kerrallaan vähän joka ilta. Tämä voisi olla hyvää luettavaa vaikkapa juhannuksena.
Miten kuvailisit virolaisia lukemasi perusteella?
Virolaiset ovat ahkeria, maanläheisiä ja tuntevat vahvasti. Heillä on huumoritajua ja he ansaitsisivat vähintäänkin tyytyväisyyttä, jollei onnea ole tarjolla.
