Korkeakouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa, ympäri maan, on suoritettu valtauksia Petteri Orvon hallituksen tekemän leikkauspolitiikan vastustamisen nimissä. Opiskelijat ottavat kantaa koulutus- ja toimeentuloleikkauksiin.
Osa opiskelijoista on yöpynyt kampuksilla telttoineen ja banderolleineen. Valtaukset ovat sujuneet rauhanomaisesti ja päihteettömästi. Myös Etelä-Pohjanmaan opistolla pohditaan mielenilmauksen järjestämisen mahdollisuutta.
Ennen kevään 2023 eduskuntavaaleja nykyinen pääministeripuolue Kokoomus lupasi koulutuksen olevan erityissuojelussa. Toisin kuitenkin kävi, ja hallitus on syksyn budjettiriihessä ilmoittanut jäädyttävänsä opintorahan ideksituen, poistavansa aikuiskoulutustuen ja korottavansa Suomen ulkopuolelta tulevien lukukausimaksuja.
Budjettiriihiesityksen jälkeen opiskelijat ottivat ohjat omiin käsiin, ja valtaukset ovat edenneet dominoefektin lailla syyskuun 19. päivästä alkaen. Ensiksi banderollit nostettiin pystyyn Helsingin yliopiston päärakennuksessa Opiskelijat leikkauksia vastaan -ryhmän toimesta. Sen jälkeen opiskelijat alkoivat järjestäytymään vastarintaan myös muun muassa Turussa, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä. Samok ja Suomen opiskelijakuntien liitto kertovat, että tarve protestoida on lähtenyt opiskelijoista itsestään. Järjestöt kuitenkin tukevat opiskelijoita, sillä aihe koskettaa koko yhteisöä.
Korkeakoulut ovat seisoneet tähän asti opiskelijoiden järjestämien protestien takana, mutta Helsingin Metropoliassa tapahtui kuitenkin poikkeus. Metropolian ammattikorkeakoulu asetti erilaisia ehtoja mielenilmaukselle, ja niitä mielenosoittajat eivät kokonaisina pureksineet. Kirjallisen sopimuksen ehdot olivat heidän mukaansa epäselviä. Mielenosoittajilta kerättiin esimerkiksi henkilökohtaisia tietoja, mistä syystä opiskelijat kokivat ehtojen pyyhkivän pois koko mielenosoittamisen idean. He eivät allekirjoittaneet sopimusta ja täten päättivät mielenilmauksen.
Pomedia haastatteli Etelä-Pohjanmaan opiston opiskelijoilta aiheesta.
Opiston nuoria huolettaa opintorahan määrä
Viivi Linnanmäki (16) ja Milana Vainionpää (16) opiskelevat Etelä-Pohjanmaan opistolla. Linnanmäki opiskelee turvallisuusalaa ja teatteria, ja on nyt toisen vuoden opiskelija. Vainionpää käy ensimmäistä lukuvuottaan kasvatus- ja ohjausalalla. He ovat seuranneet valtauksien kehittymistä sosiaalisen median välityksellä.
Linnanmäki ja Vainionpää saavat tällä hetkellä lapsilisää, mikä helpottaa heidän arkeaan.
— Mulla on hyvä tilanne vielä, kun saa asua ilmaiseksi opistolla, Linnanmäki täsmentää.
Linnanmäki täyttää 17 tulevana marraskuuna, joten opintorahan hakeminen on hänelle pian ajankohtaista.
— Oon yrittänyt laskea laskureilla, että mitä se opintotuki tulee olemaan, niin eihän se nyt hyvältä näytä, Vainionpää pohtii tulevaisuudennäkymiä.
Hallitus on aikeissa jäädyttää kuukautista opintorahaa 32 euron verran vuoteen 2027 mennessä. Tällä hetkellä opintorahaa saa 280 euroa. Hallitus on esittänyt, että jos jäädyttämistä ei tehdä, opintoraha nousee 16 eurolla ensi vuonna.
Linnanmäki ja Vainionpää ovat opiskelijoiden suorittamien valtauksien kannalla. He molemmat pitävät mahdollisena sitä, että myös opiston opiskelijoista löytyisi niitä, jotka asettuisivat vastustamaan leikkauksia – myös he itse. Linnanmäki vetoaa mielenilmausten laillisuuteen ja siihen, ettei se hankaloita kenenkään elämää.
— Siistiä, että tehdään jotakin konkreettista, Vainionpää toteaa.
Leikkauksilla eriarvoistava vaikutus
Maarianhaminasta kotoisin oleva Sara Jakobsson (19) opiskelee suomen kieltä Etelä-Pohjanmaan opistossa. Hän on yhtä lailla huolissaan siitä, kuinka pahasti koulutusleikkaukset iskevät hänen omaan kukkaroonsa. Jakobsson saa sekä opintotukea että asumislisää.
Jakobsson arvelee varallisuuserojen kasvavan leikkauksien myötä. Hänen mukaansa on hankalaa säästää rahaa, kun sitä valuu jatkuvasti opiskelu- ja asumiskustannuksiin. Jakobsson potee stressiä rahankäytön suhteen.
— Niiden ihmisten, joilla on jo entuudestaan vähän rahaa, on vaikea lähteä opiskelemaan esimerkiksi yliopistoon, Jakobsson painottaa.
Jakobssonin mukaan ihmisten lähtökohdat määrittävät koulutusmahdollisuudet.
Jakobsson uskoo, että koulujen valtaamisilla on merkittävä vaikutus. Hän voisi itsekin osallistua mielenilmaukseen, jos sellainen opistolla järjestettäisiin. Kuitenkin se olisi jokaiselta opiskelijalta iso uhraus, ja päätös yhtyä mielenilmaukseen ei ole välttämättä helppo.
Gallup: Koskettavatko hallituksen kaavailemat leikkaukset opintotukiin sinua ja miten?
— Vaikuttavat varmasti jotenkin, mutta en vielä tiedä miten. En usko, että kovin paljon kuitenkaan, Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelija Finelia Ahtola, 29, kertoo.
— Kun nuorten työpajoista leikataan, niin multa lähtee työpaikka ja myös taloustilanne huononee, kun asumistuesta leikataan, Joensuussa Itä-Suomen yliopistoa käyvä Veera Pitkäkangas, 26, toteaa.
Vaasan ammattikorkeakoulusta
— Joudun elämään entistä pienemmällä budjetilla. Vuokranmaksun jälkeen kääteen jäävällä rahalla olen pystynyt maksamaan puhelinlaskuni ja ruokapussin. Tulevaisuudessa joudun käyttämään pakollisiin menoihin opintolainaa, Vaasan ammattikorkeakoulun opiskelija Sanna-Julia Kotisaari, 24, kertoo.
— Opiskelijana raha riittää jo muutenkin niukasti elämiseen, niin entä sitten kun leikataan. Hallitus haluaa, että opiskelijat menevät töihin, mutta kun se työn tekeminen vie aikaa opiskeluilta. Näin valmistuminen kärsii. Kannustetaan opiskelemaan hyvä ammatti, mutta kuitenkaan siinä ei haluta auttaa taloudellisesti, Kokkolan Centrian opiskelija Pauliina Alapukki, 30, painottaa.
— Leikkaukset tulevat vaikuttamaan minuun hyvinkin paljon. Elän tukien varassa, ja kun ne pienenevät, on käytännössä pakko ottaa lisää lainaa ja velkaantua entistä enemmän, Jyväskylän yliopiston opiskelija Kati Lento, 26, avaa tilannettaan.
Etelä-Pohjanmaan opiston opiskelija! Vastaa kyselyyn, miten tukien leikkaus vaikuttaisi sinuun!
Juttua muokattu 6.10. kello 11:19. Korjattu muotoiluja lopun gallupista ja lisätty loppuun kyselylinkki.
Juttua muokattu 6.10 kello 12.22. Korjattu haastateltavan tiedot opiskelualasta.
