Tamperelainen nuorten aikuisten sosiaaliseen mediaan keskittyvä journalistinen projekti Rare Media on tänä syksynä julkaissut ensimmäisen dokumenttielokuvansa, ilmastokriisiä käsittelevän Dear Arcticin. Dokumentissa seurataan läheltä Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tutkijoiden työtä sekä ilmastoaktivisteja.
Raren tiimin, Vilma Rimpelän, Orna Ben Lulun ja muiden lisäksi mukana dokumentin teossa on ollut lisävahvistuksena vapaa toimittaja Johannes Roviomaa. Kyseessä on Rare Median ensimmäinen kokopitkä dokumentti, vaikka toimituksella onkin kokemusta juuri visuaalisesta journalismista, kuvista ja videoista. Rare kun julkaisee journalismiaan vain somen visuaalisimpiin kanaviin, Instagramiin ja Tiktokiin.
Dokumentin kesto on noin tunti. Siinä ajassa esitellään tutkijoiden alalle päätymistä, heidän työtään, puhutaan ilmastonmuutoksen tutkimuksesta ja keinoista, joilla kriisiä voitaisiin hillitä, nähdään käsittämättömän upeita arkisen luonnon maisemia ja kuullaan nuorten ilmastoaktivistien näkemyksiä. Ilmastokriisin musertavuus ja arktisen luonnon kauneus luovat dokumentissa kontrastin, joka saa kaihoisasti toivomaan ripeitä toimia ilmaston hyväksi, jotta ennen kaikkea kaunis luonto – ja vasta toiseksi ihmiskunta – eivät kärsisi ilmastonmuutoksen pahimmista seurauksista.
Lisää henkilökuvia ilmastoaktivisteista tässä kaivattiinkin
Dokumentin tarkempi tekstilaji lienee henkilökuva, mikä on hieman outoa, sillä ilmastokriisillä on jo useat kasvot niin ulkomailla kuin Suomessakin: Greta Thunberg, Vanessa Nakate, Al Gore, Leonardo DiCaprio, Ellen Ojala, Atte Ahokas, Elina Arpala… Liekö nyky-yleisö sellaista, että se vaatii aiheelle kuin aiheelle kasvot vai onko siitä vain tullut ainoa tapa käsitellä abstrakteja asioita? Tai ehkä apurahalla työskennellessä ei voi ottaa kantaa tai räväyttää rajusti.
On todella hyvä, että nuoret toimittajat käsittelevät ilmastokriisiä ja tekevät sen nuorta yleisöä tavoittavalla tavalla. Dear Arcticissa nähtyjä maisemia ja siinä kuultua musiikkia voisi ehkä käyttää ASMR-tarkoitukseen, jollei arktinen luonto olisi niin uhattuna kuin se nyt on. Dokumentti kannattaa ilman muuta katsoa, kun siihen tulee mahdollisuus, ja sitten on hyvä keskittyä toimiin, jotta dear arctic ei olisi pian dead arctic.
Jälki on siis upeaa ja aihe tärkeä. Ilmastokriisin käsittely olisi kuitenkin kaivannut enemmän punaiseen lankaan keskittymistä. Epäselväksi jää, mitä tällä dokumentilla halutaan sanoa. Oma tulkintani on, että ilmastokriisi on niin merkittävä uutisaihe, että sitä halutaan ylipäätään pitää esillä. Vielä kun aiheen käsittelyssä olisi naseva näkökulma, osuttaisiin kultasuoneen.
🌿🌿🌿/5
