Siirry suoraan sisältöön

Vaasan yliopiston tuore tutkimus esittää, että Tiktok muuttaa journalismia, mutta nuoria se ei ole pilannut

Hanna Hietikko

Kirjoittaja teki jutun alun perin Ilkka-Pohjalaiseen, jossa se julkaistiin viikkoa ennen kuin Pomediassa.

Lyhytvideosovellus Tiktok on alkuvuodesta ollut esillä enimmäkseen negatiivisissa yhteyksissä. Vastaavan kiinalaisten käyttämän sovelluksen käyttöä säännellään tarkasti Kiinassa, missä se on kehitetty, ja Suomessa esimerkiksi kansanedustajilta kiellettiin juuri Tiktokin käyttö työpuhelimissa.

– Tutkimus alkoi alakulttuurisella otteella ja päätyi kansalliseen turvallisuuteen, hankkeen vastuuhenkilö, Vaasan yliopiston viestintätieteen professori Tanja Sihvonen pohjustaa tutkimustulosten julkaisua Merkki-museossa Helsingissä.

Uutisten viikolla julkaistun Kantar Media Oy:n Nuoret ja uutismediasuhde –tutkimuksen mukaan Tiktokista on muutamassa vuodessa tullut nuorten merkittävin uutiskanava. Journalismia sen sisällöstä on kuitenkin vain pieni osa.

Journalismia Tiktokin sisällöstä on vain pieni osa.

Tämä ja monet muut huolet ja uhkiin keskittyminen toistuvat tuoreessa uutisoinnissa, joten hankkeen päätösseminaarin nimi Pilaako Tiktok nuoret ja journalismin? on erittäin ajankohtainen.

Hyvä Tiktok-journalismi on täydellinen sekoitus kolmea osatekijää

Lyhytvideot nuorten uutislähteenä -hanke on keskittynyt nimenomaan journalistiseen eli faktapohjaista tietoa välittävään sisältöön Tiktokissa.

– Tiktokin journalismi hyödyntää alalla vakiintuneita journalismin tunnusmerkkejä, kuten tunnettuja uutismedioiden logoja, tunnusmusiikkeja, värejä ja fontteja, toimittajia ja haastatteluasetelmia. Toisaalta perinteisiin osasiin yhdistetään muualta poimittuja kuva- tai ääniklippejä, emojeita tai puhuvia päitä, tutkija Virpi Salojärvi summaa.

Usein journalistisissa Tiktok-videoissa on taustalla samankaltainen toimituksellinen sisällöntuotantoprosessi kuin muissakin journalistisissa kanavissa julkaistujen juttujen takana. Rajallisin resurssein tehtävä sisältö on kuitenkin vielä kokeellista.

Journalistisissa Tiktok-videoissa on usein taustalla samankaltainen toimituksellinen sisällöntuotantoprosessi kuin muissakin journalistisissa kanavissa julkaistujen juttujen takana.

Tutkija Ville Mannisen mukaan kaavaa täydellisen Tiktok-videon luomiseksi ei ole olemassa vaan menestys sovelluksessa on arvaamatonta. Monet asiat vaikuttavat siihen, tuleeko videon suosituksi, mutta kyse ei ole mistään yksittäisestä seikasta.

Nämä lainalaisuudet tutkimuksessa kuitenkin selvisivät. Ensinnäkin suosio tulee nopeasti, jos on tullakseen. Vanhat videot eivät yleensä enää nouse suosioon, sillä trendit muuttuvat niin nopeasti.

Aihetunnisteiden käyttö taas on vaihtelevaa. Ilmankin voi pärjätä, mutta joskus niitä lisätään videoihin valtavasti.

Merkittävimmin menestys Tiktokissa näyttäisi riippuvan aiheesta, esittäjästä, esitystavasta sekä ennen kaikkea näiden kaikkien oivaltavasta yhdistelmästä.

Merkittävimmin menestys Tiktokissa näyttäisi riippuvan aiheesta, esittäjästä, esitystavasta sekä ennen kaikkea näiden kaikkien oivaltavasta yhdistelmästä.

Aineiston suosituimmat videot käsittelivät pelikonehuijausta, ammattikoulutuksen kestoa ja presidentti Sauli Niinistön kertomaa vitsiä. Näissä siis on onnistuttu sopivissa määrin yhdistämään Tiktokissa suosioon johtavat seikat.

Vaasan yliopistossa on tehty viime vuosina uraauurtavan kattava Tiktok-tutkimus. Nuppu-Maija Pelevina kertoi Merkki-museossa järjestetyssä päätösseminaarissa, millainen aineisto tutkimusta varten kerättiin. Taustalla omaa puheosuuttaan odottavat tutkijat (vasemmalta oikealle) Virpi Salojärvi, Ville Manninen ja Liisa Kääntä.
Kuva: Hanna Hietikko

Koko ajan ajankohtaisempi tutkimushanke

Journalismia edustaa vain pieni osa kaikesta sovelluksessa tarjolla olevista videoista. Aineistossa on yksilöhaastatteluja, fokusryhmähaastatteluja, tutkimustyöpajoja, videoita ja metadataa, joiden perusteella on määritelty sitä, mitä journalismi Tiktokissa on ja kuka Tiktokissa on journalisti.

Vaikka tutkimus on ajankohtainen ja ajoittanut juuri sopivasti Tiktokin valtavirtaistumiseen, varhaisin aineisto on jo auttamattomasti vanhentuneen oloista, tutkija Nuppu-Maija Pelevina kuvailee.

Tutkimuksen mukaan ammattilaistoimittajien tekemän journalismin lisäksi Tiktokissa on myös esimerkiksi kansalaisjournalismia, sillä somessa kuka tahansa voi nostaa keskusteluun tai kommentoida yhteiskunnallisesti merkittäviä aiheita. Journalismin juttutyyppien lisäksi tutkimuksessa kyytiä sai siis myös perinteinen käsitys siitä, kuka voi olla journalisti ja missä journalistin ja yleisön raja menee.

Hanke alkoi elokuussa 2022. Sen suunnittelu oli aloitettu jo vuotta aiemmin, kesällä 2021, kun Tiktok ei vielä ollut läheskään yhtä tunnettu ja suosittu sovellus kuin se nyt on.

Tutkimushankkeesta on sattumalta tullut todella kuuma. Syytä pelkkään huoleen ei tutkijoiden mukaan kuitenkaan ole.

Tiktokia pidetään ennen kaikkea karkkikaupan
kaltaisena viihdekanavana.

– Tutkimuksen mukaan eri some-kanavilla on tarkka hierarkia. Tiktokia pidetään ennen kaikkea karkkikaupan kaltaisena viihdekanavana. Kun Tiktokista löytyy kiinnostava uutisaihe, lisätietoa etsitään kyllä muualtakin, Teija Waaramaa kertoo tuloksista.

Moni nuori Tiktokin käyttäjä on kriittinen katsomiaan videoita kohtaan. Kun nuoret törmäävät Tiktokissa disinformaatioon, siitä nostetaan metakka.

Nuorille tärkein kriteeri seurattujen uutisten valitsemiseen on niiden aihe. Viihdeaiheiset uutiset koetaan turhina. Uutismainen käsittelytapa on nuorten mielestä kuitenkin hyvä silloin, kun videon on tarkoitus olla journalismia.

Seminaarin päätteeksi pidettiin vielä paneelikeskustelu, johon osallistuivat Yle Kioskin vastaava tuottaja Ville Seuri, Rare Median päätoimitaja Orna Ben Lulu, kansanedustaja Ville ”Terapeutti-Ville” Meriläinen sekä Ylen entinen Aasian-kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen. Etenkin Tiktokin turvallisuus ja Kiinan aiheuttama turvallisuusuhka puhuttivat. Sekä paneeliin osallistuneet toimittajat että influensseri ovat sitä mieltä, että videoiden katselumäärä ja reaktiot eivät saa liikaa määrittää sitä, mitä ja miten videoita Tiktokiin tehdään. Lyhyet videot eivät sovi kaikkien aiheiden käsittelyyn, vaikka Tiktok niiden tekemiseen ajaisikin. Kuva: Hanna Hietikko

Tutkimuksen tärkein anti tiivistettynä

  1. Tiktok on nuorille tärkeä uutislähde, mutta ei ainoa paikka, josta journalismia kulutetaan.
  2. Nuoret aikuiset ovat terveen kriittisiä Tiktokin sisältöjä kohtaan. Alaikäisten käyttäjien medialukutaidosta ei ole tarkkaa tietoa.
  3. Perinteiset, institutionaaliset uutismediat suhtautuvat Tiktokiin kahtiajakoisesti. Vain Tiktokissa julkaistavaa journalismia tehdään toistaiseksi vain vähän. Toimittajia ei vielä kouluteta tekemään Tiktokia ja hiomaan sisältöjä pitkäjänteisesti ja systemaattisesti.
  4. Tiktokin lainalaisuudet eivät suosi perinteisiä mediainstituutioita. Tiktok elää trendeistä ja luovuudesta, journalismi nojaa rutiineihin.
  5. Monitasoinen vuorovaikutus on olennaista. Toimittajien ja nuorten yhteistyöllä löydettäisiin nuoria kiinnostavia aiheita ja tekemisen tapoja.
Mitä mieltä olet artikkelista?
  • Hauska 
  • Tärkeä 
  • Mielenkiintoinen 
  • Liikuttava 
  • Kelpo 
  • Tylsä 

Vastaa