Seinäjoki Pride 2024 -tapahtuman suojelija on seinäjokelaislähtöinen ihmisoikeus- ja yhdenvertaisuusasiantuntija Matti Pihlajamaa, 33. Hän lopetti hiljattain työt Amnestyllä ja suunnittelee seuraavaksi tekevänsä väitöskirjaa sateenkaarioikeuksien vastustuksesta.
Pihlajamaa muutti Seinäjoelta opintojen perässä vuonna 2010, mutta vierailee seudulla säännöllisesti, koska suku asuu siellä edelleen. Hän vietti kuitenkin Seinäjoella koko lapsuutensa ja nuoruutensa ja vaikutti muun muassa nuorisovaltuustossa.
– Se on muovannut minua ja vaikuttaa yhä monella tapaa siihen, miten minusta tuli minä. Seinäjoelta tulee myös asenne tekemiseen, niin sanottu tekemisen meininki, hän sanoo ja jatkaa hymyillen:
– Ja toisaalta sieltä on peräisin myös jääräpäisyys, josta on paljon hyötyä sateenkaariaktivismissa.
Ahkera aktivisti ja asiantuntija
Pihlajamaa opiskeli ensin kasvatustiedettä ja mediakasvatusta Lapin yliopistossa kandiksi asti sukupuolentutkimus ja politiikkatieteet sivuaineinaan. Maisterin paperit hän hankki sittemmin sukupuolentutkimuksesta Helsingin yliopistosta ja kansainvälisestä politiikasta Tampereen yliopistosta. Seuraavaksi tähtäimessä ovat jatko-opinnot Helsingin yliopistossa, kunhan pääsy tutkijaksi varmistuu kesäkuun alussa.
Viime vuosina Pihlajamaa on helsinkiläistynyt ja kuuluu esimerkiksi Helsinki Pride -yhteisön hallitukseen. Ennen Amnestyssä työskentelyä Pihlajamaa oli mukana monenlaisessa sateenkaariaktivismissa valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Palo vaikuttamiseen syntyi jo nuorena Seinäjoella asuessa.
Ennen Amnestyssä työskentelyä Pihlajamaa oli mukana monenlaisessa sateenkaariaktivismissa valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.
Yhteiskunnallisesti aktiivinen Pihlajamaa on Seinäjoen nuorisovaltuuston jälkeen toiminut niin luottamustehtävissä kuin aktivistinakin, esimerkiksi niin Setan kansainvälisten asioiden toimikunnassa kuin kotimaassakin sateenkaari-ihmisten oikeuksien lobbarina. Pihlajamaa on työskennellyt ihmisoikeuskasvattajana ja edistänyt yhdenvertaisuutta niin kouluissa kuin vihapuheen vastaisessa työssä (katso PDF-materiaali) laajemminkin yhteiskunnassa.
Pihlajamaa on myös kouluttanut opettajia ja opettajiksi opiskelevia ja laatinut Puhutaan suostumuksesta -seksuaalikasvatusmateriaalin sekä selvittänyt itsenäisenä asiantuntijana sateenkaari-ihmisten oikeuksien toteutumista oikeusministeriön toimeksiannosta Kohti sateenkaariystävällisempää Suomea -tilannearviossa (2021). Pihlajamaa on myös muotoillut käytännölliset suositukset niin koulujen ammattilaisille kuin päättäjillekin.
Etelä-Pohjanmaan on muuttunut sateenkaariystävällisemmäksi
Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla järjestetään tänä kesänä 5 prideä: Seinäjoella, Lapualla, Närpiössä, Pietarsaaressa sekä Vaasa ja Mustasaari yhdessä. Tilanne ei ole kuitenkaan ollut aina tämä. Pihlajamaan nuoruudessa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä ei ollut ikään kuin olemassakaan tai ainakaan niihin kuuluminen ei ollut sallittua.
– Pohjalaisessa mentaliteetissa on parhaimmillaan ihanat puolet, kun ajatellaan, että pystytään tekemään ja siten saadaan paljon aikaan, Pihlajamaa kuvailee.
Joissakin asioissa pohjalaisten tarmo on kuitenkin loistanut poissaolollaan.
– Toisaalta kääntöpuolena on se, että sateenkaariaiheissa ja yhdenvertaisuuskysymyksissä ilmapiiri on ollut ahdas. Siinä kontekstissa näiden asioiden olemassaolo ei ollut pitkään mahdollista ja oma sateenkaariyhdistys perustettiin todella myöhään.
Pihlajamaa iloitsee saavutetusta edistyksestä ja peräänkuuluttaa sitä, että muutos tapahtuu monella rintamalla samaan aikaan: toisaalta ruohonjuuritasolla kansalaisten välisessä vuorovaikutuksessa ennakkoluuloja murtaen ja toisaalta päättäjiä vastuustaan ja velvollisuuksistaan muistuttaen.
– Ihmisoikeuksissa ja yhdenvertaisuudessa on kyse normeista ja vallasta. On tärkeää ottaa mukaan keskusteluun kaikki, joita nämä asiat koskevat. Se vaatii vaivannäköä. Enemmistölle saattaa näyttää siltä, että kaikki on jo hyvin ja vähemmistöt valittavat turhasta.
On tärkeää ottaa mukaan keskusteluun kaikki, joita nämä asiat koskevat.
– Jos on tottunut tiettyyn maailmankuvaan, on ehkä vaikea asettua katsomaan toisesta näkökulmasta ja huomata syrjiviä käytäntöjä. Valta voi muuttua kuitenkin ainoastaan ottamalla huomioon heidät, joilla valtaa ei ole niin paljon ja kuuntelemalla heitä.
Ihmisoikeudet koskevat jokaista eivätkä ole pois keneltäkään
Kaikki eivät kuitenkaan usko ihmisoikeuksiin. Miten niiden kannattamista voi perustella?
– Ihmisoikeuksien ytimessä on ajatus mielivaltaiselta vallankäytöltä suojaamisessa. Kun epätasa-arvoista vallankäyttöä haastetaan, se luo parempaa yhteiskuntaa ja jokaiselle tilaa elää ja toimia omana itsenään, Pihlajamaa perustelee.
Sorrettujen ryhmien ihmisoikeuksien edistäminen ei Pihlajamaan mukaan ole pois vallassa olevien oikeuksista.
– Ihmisoikeuksissa ei ole kyse nollasummapelistä. Sortavan vallan haastaminen valtauttaa ihmisiä toimimaan yhä vapaammin yhteiskunnissa, hän sanoo.
Me seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat olemme perheenjäseniä, lapsia, vanhempia, ystäviä ja kollegoita – osa yhteisöä.
– Inhimillisestä ja lakien ja sopimusten näkökulmasta ajateltuna ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle ihmiselle. Niiden toteutuminen saattaa vaatia erityistoimenpiteitä. Pohjimmiltaan kyse on ihmisistä ja siitä, miten jokaisella olisi hyvä olla. Me seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat olemme perheenjäseniä, lapsia, vanhempia, ystäviä ja kollegoita – osa yhteisöä. Vaikka asia ei koskisi sinua itseäsi, tiedät tai tunnet varmasti jonkun, jota koskee. Myös sinulle on hyväksi, että läheisesi ja tuttavasi voivat hyvin.
Mitä sateenkaariaktivistit haluavat seuraavaksi?
Vaikka sateenkaari-ihmisten oikeuksissa on tapahtunut viime vuosina paljon edistystä Etelä-Pohjanmaalla, ei maailma eikä Suomikaan ole vielä valmis. Esimerkiksi tuoreen EU:n LHBTIQ-tutkimuksen mukaan väkivalta ja häirintä ovat lisääntyneet. Tutkimuksen mukaan viimeisen 12 kuukauden sisällä vastaamisesta
- 24 % kertoi kohdanneensa syrjintää jollain elämänalueellaan (2019: 31 %)
- 47 % oli kokenut häirintää (2019: 32 %)
- 31 % oli ollut eheyttämistoimien kohteena
- 89 % häirintää tai syrjintää kohdanneista vastaajista ei ollut ilmoittanut niistä minnekään (2019: 91 %)
- 60 % kaikista vastaajista oli kokenut sateenkaarivihamielistä kommentointia tai käytöstä kouluaikanaan
- 18 % uhreista oli raportoinut poliisille kokemastaan fyysisestä tai seksuaalisesta väkivallasta (2019: 16 %).
Pihlajamaalla onkin jo mielessään, mitä pitäisi tehdä ja miten seuraavaksi.
– Aktivistin on hyvä olla selkeä ja johdonmukainen tavoitteissaan. Joissakin konteksteissa se vaatii tutkimustietoa, jota meillä ei aina ole ollut kovin kattavasti saatavilla sateenkaari-ihmisistä, hän sanoo.
Nyt tietoa alkaa olla ja Pihlajamaan mukaan seuraavat tavoitteet Suomessa ovat:
- Parempi translaki, sillä nykyinen ei ole vielä riittävän hyvä esimerkiksi translasten ja -nuorten juridisen sukupuolen vahvistamiseksi
- Eheytystoimet kieltävä laki, jotta yrityksen muuttaa seksuaali- ja sukupuoli-identiteettiä saataisiin loppumaan
- Intersukupuolisten lasten ja nuorten sukupuolipiirteitä muokkaavien ja ei-välttämättömien leikkausten ja muiden toimenpiteiden kieltäminen, kun lapsi tai nuori ei ole niihin itse antanut suostumustaan
- Ei-binääristen juridinen tunnustaminen ja siten syrjinnän lopettaminen esimerkiksi kolmannella sukupuolimerkinnällä tai tyhjällä merkinnällä
- Valtakunnallinen, kaikki elämänalueet kattava sateenkaaripoliitinen toimintaohjelma, joka muissa Suomen kaltaisissa verkkokkimaissa jo on
- Asenneilmapiirin huono kehitys täytyy pysäyttää ja keskusteluun on saatava myönteinen asenne valtioneuvostosta alkaen.
Aina pelkkä ajankohtainen tutkimustieto ei auta eteenpäin tavoitteiden saavuttamisessa.
– Lopulta kyse on aina vallasta ja politiikasta. Me elämme maailmassa, jossa normit jäsentävät todellisuutta, ja niitä voidaan muuttaa valtaa haastamalla, Pihlajamaa toteaa.
– Aktivismissa ja politiikassa on pystyttävä puhumaan asia-argumenttien lisäksi myös tunteista. Minua kiinnostaa kovasti se huoli, mikä ihmisillä usein herää sateenkaari-ihmisten asioista puhuttaessa. Aktivistien täytyy olla valmiina kuuntelemaan huolia ja vastaamaan ihmisten pelkoihin.
Aktivismissa ja politiikassa on pystyttävä puhumaan asia-argumenttien lisäksi myös tunteista.
Kaikkea ei aktivistienkaan silti tarvitse sietää.
– Keskustelutilanne ei ole aina tasa-arvoinen. Jos joku kyseenalaistaa sinun olemassaolosi niin se on tietenkin jo liikaa.
Pihlajamaan mukaan tiedon lisäksi empatia ja kuuntelukyky ovat avain onnistuneeseen aktivismiin ja siten parempaan politiikkaan.
– Aktivismi on kuitenkin aina monen tekijän summa. Täytyy yrittää ottaa huomioon, mikä kaikki vaikuttaa ihmisten toimintaan.
Tärkeät terveiset niin lapsille, nuorille kuin päättäjillekin
Sateenkaari-ihmisten oikeuksien edistäminen ei voi olla vain aktivistien kontolla. Sekä päättäjät että liittolaiset voivat myös tehdä paljon. Hän myös painottaa, että vääryyksiin ja epäoikeudenmukaisuuksiin, kuten syrjintään, puuttumisessa on oltava tinkimätön.
– Puuttukaa häirintään, käykää keskustelua ja osoittakaa, mikä on väärin ja mikä oikein. Rakentakaa kaupungista sellainen, että siellä on aidosti tilaa kaikille.
Sateenkaareville lapsille ja nuorille Pihlajamaa haluaa sanoa, että heitä koskeva pahantahtoinen keskustelu on väärin.
– Keskustelu on väärin, ette te. Me sateenkaarevat aikuiset olemme joskus olleet sateenkaarevia lapsia ja nuoria. Sitten meistä tuli sateenkaarevia aikuisia. Samaten te olette olemassa nyt ja teillä on oikeus valoisaan tulevaisuuteen omana itsenänne.
Kuvaaja: Laura Karlin
Kuka:
- Matti Pihlajamaa, 33
- Lähtöisin Seinäjoelta, asuu pääkaupunkiseudulla
- Tuplamaisteri kansainvälisestä politiikasta ja sukupuolentutkimuksesta, suunnittelee jatko-opintoja Helsingin yliopistossa
- Ihmisoikeus- ja yhdenvertaisuusasiantuntija
- Viettää kesää Stadikalla uiden ja festareilla käyden
