Sekä väkivallan kokija että tekijä tarvitsevat apua: Näin sitä saa

Joulurauhan julistamisesta huolimatta väkivaltaa kohdataan monessa kodissa myös jouluna ja silloin varpahillaan hiivitään alle sängyn eikä sillan. Lähisuhdeväkivalta ujuttautuu luottamukselliseen ihmissuhteeseen vähitellen ja voi alkaa tuntua normaalilta.

Marras-joulukuussa vietetyt Oranssit päivät -kampanja on pitänyt esillä etenkin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Rakentavia ratkaisuja väkivallan lopettamiseksi ei ole kuitenkaan juuri esitetty.

Sekä väkivallan kokijalle että tekijälle on saatavilla apua. Tärkeintä on tunnistaa väkivaltainen käytös ja kertoa kokemuksista jollekulle.

— Salailu ja yksinjääminen antaa väkivallan tekijälle valtaa hallita toisen elämää, kertoo väkivalta- ja kriisityöntekijä Peter Laitio.

Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistyksen väkivalta- ja kriisityön avopalvelujen vastaavana toimiva Laitio kuvailee, että äärimmäisiä vakavia väkivallantekoja tulee ilmi entistä enemmän, mutta onneksi myös tietoisuus ilmiöstä on kasvanut.

Lähisuhdeväkivaltaa voi tapahtua parisuhteessa, lapsen ja vanhemman välillä, sisarusten kesken ja joskus läheisten ystävienkin välisessä ihmissuhteessa.

Laition mukaan tällä hetkellä raa’an väkivallan normalisoitumisen lisäksi haastavina ilmiöinä näyttäytyvät kouluväkivalta ja digitaalinen väkivalta.

— Sosiaalisen median kanavien kautta tehdään paljon henkistä väkivaltaa. Henkinen väkivalta voi olla esimerkiksi mitätöintiä, haukkumista tai vainoamista, Laitio avaa väkivallan näyttäytymistä käytännössä.

— Tällaista kohdatessa ota todisteita talteen. Tuo ilmi toiselle puolelle, että et halua hänen toimivan näin ja kerro asioista eteenpäin.

Turvakoteja on enemmän kuin ennen

Tällä hetkellä väkivaltatyötä tekevät valtakunnallisesti muun muassa Ensi- ja turvakotien liitto sekä auttava puhelin ja chat-palvelu Nollalinja. Valtion rahoittamia turvakoteja löytyy Suomessa jokaisesta maakunnasta ja yhteensä niitä on 29. Länsi-Suomen alueella turvakoteja on muun muassa Porissa, Seinäjoella, Vaasassa ja Kokkolassa.

Turvakoti on ympäri vuorokauden auki oleva kodinomainen yksikkö, jossa sosiaalialan ammattilaiset vastaavat puheluihin ja ottavat ihmisen turvaan myös keskellä yötä. Palvelu on maksutonta tukea lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille.

— Usein väkivalta on jatkunut jo pitkään. Siitä on saattanut tulla molemminpuolista. Monesti fyysiseksi tai henkeä uhkaavaksi kärjistynyt tilanne on se raja, kun turvakotiin hakeudutaan. Yhä useammin tullaan myös viranomaisten ohjaamana, Laitio sanoo.

 — Turvakodin asiakkaista yhdeksän kymmenestä on naisia, mutta miestenkin määrä on lisääntynyt, Laitio kertoo.

Hän lisää, että miesten kokema väkivalta ei näy tilastoissa välttämättä oikein. Edelleen miehet häpeävät väkivaltakokemuksiaan paljon, ja se estää heitä hakemasta apua.

Laitio korostaa, että apua voi hakea jo ennen kuin tilanne ehtii äärimmäiseksi.

 — Turvakotiin hakeutumiseksi riittää väkivallan uhka. Pelko siitä, että jotain voisi tapahtua, on täysin riittävä syy tulla.  

Pelko siitä, että jotain voisi tapahtua, on täysin riittävä syy tulla.

— Turvakodin päivystävään puhelimeen voi soittaa anonyymisti ja keskustella työntekijän kanssa siitä, miltä tilanne vaikuttaa ja miten voisi toimia, Laitio kannustaa.

Turvakodilla oleminen on aina täysin vapaaehtoista, ja ammattilaiset räätälöivät työskentelyn asiakkaan tarpeiden mukaan. Turvakodissa asutaan yleensä muutamista päivistä kolmeen viikkoon. Jakson aikana työntekijän kanssa voi pohtia tulevaisuuden suuntaa.

Tänä syksynä turvakodeilla on ollut lähes koko ajan täyttä, mutta ketään ei jätetä ilman apua.

— Jos käy niin, ettei mahdu lähimpään yksikköön, mietitään seuraavat vaihtoehdot. Tarvittaessa kuljetuksissa voidaan avustaa. Tila etsitään, Laitio sanoo rauhallisen varmasti.

Väkivalta- ja kriisityön avun piiriin hakeutuminen ei tarkoita lasten huostaanottoa. Lakisääteinen lastensuojeluilmoitus kaikista turvakotijaksolle tulevista lapsista tehdään, jotta ammattilaiset osaisivat auttaa perhettä kokonaisvaltaisesti.

Väkivalta- ja kriisityön avopalveluyksikkö Enstu tarjoaa maksutonta tukea myös väkivallan tekijöille. Vuosittain avopalvelujen asiakkaaksi hakeutuu pariskuntia, jotka tunnistavat suhteessa väkivaltaista käyttäytymistä tai ongelmia vanhemmuudessa.

Laition mukaan tänä vuonna noin kolmasosa asiakkaista on ollut väkivallan tekijöitä. Avopalvelujen henkilökunta on saanut laajemman lisäkoulutuksen nimenomaan väkivallan tekijöiden auttamiseksi.

— Vaikka kynnys voi olla iso, niin rohkeasti kysymään ja soittamaan. Siinä ei varmasti häviä mitään, ainakin katsotaan löytyisikö meiltä jotakin, mistä voisi olla apua.

Avopalveluihin voi soittaa nimettömänä tekijäkin, jos epäilee käytöksensä olevan väärin. Valtaosassa tilanteissa tekijä ei edes tee väkivaltaa tahallaan, Laitio selittää ja kuvaa tyypillistä tilannetta, jossa hermot pettävät. Väkivallan käyttöön liittyy esimerkiksi ylisukupolvisesti opitut käytösmallit ja impulssikontrollin haasteet.  

— Meidän kanssa voi miettiä niitä käytösmalleja uudestaan, että saataisiin väkivaltainen käytösmalli katkaistua.

Meidän kanssa voi miettiä niitä käytösmalleja uudestaan

— Tällä hetkellä turvakodin tai avopalvelujen asiakkuudesta ei jää Kanta-merkintöjä, mutta sellainen on tulossa. Ennakkotiedon mukaan Kannassa ei tule kuitenkaan näkymään tarkemmin tapaamisten sisältöä tai niiden kirjauksia.

Suomi on vuodesta 2015 lähtien sitoutunut kansainväliseen Istanbulin sopimukseen, jonka myötä valtiolla on velvollisuus toimia väkivallan ehkäisemiseksi. Tämänhetkisten tietojen mukaan Ensi- ja turvakotiyhdistyksen väkivaltatyön rahoitus ei ainakaan ensi vuonna kohtaa leikkauksia ja toiminta jatkuu entisellään. Kysyntään vastaaminen työllistää ja lisäkäsille olisi tarvetta.

Ota yhteyttä väkivallan uhatessa

Akuutissa tilanteessa soita numeroon 112.

Lähisuhdeväkivallan uhrina selvitä vaihtoehtojasi turvakodin kanssa. Turvakotiin voi tulla myös suoraan, sinne ei tarvitse lähetettä tai ennakkosoittoa. Osoite on Seinäjoella Simunantie 10 A, 60200 Seinäjoki.

Turvakotien puhelinnumerot:

Seinäjoki p. 050 575 0541 (24h), Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry.

Vaasa p. 06 312 9666 (24h), Vaasan Ensi- ja turvakoti ry.

Niin väkivallan kokijana kuin tekijänä voit hakea apua tilanteeseesi avopalveluyksikkö Enstusta.

Avopalveluyksikkö Enstu

Peter Laitio, Vastaava väkivalta- ja kriisityöntekijä,
Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys
peter.laitio@enstu.fi
p. 044 760 6353