Vaasan ylioppilasteatteri Rampin Kruunu putoaa –speksi on hauska ja kekseliäs näytelmä. Yleisön omstart-huudoilla ja ohjeistuksilla sen jokainen esitys on erilainen. Pomedia osallistui toiseen näytöskertaan Vaasan pääkirjaston Draama-salissa 21. helmikuuta.
Ensimmäinen omstart-huuto kuullaan jo näyttelijöiden tullessa lavalle. Yleisö on valmistautunut omaan osaansa ja ehdottaa vaihtoehtoisia kävelytapoja, erilaisia puheääniä, kieliä ja muita kommelluksia näytelmän kulkuun koko reilun kahden tunnin esityksen ajan.
Esitys alkaa musiikkia, laulua ja tanssia yhdistävällä kohtauksella. Bändi soittaa hyvin yhteen, mikki kiertää kohtauksessa näyttelijältä toiselle. Alun asetelma esitellään: satumaassa vietetään kuninkaan syntymäpäivää.
Varsin pian kuningas murhataan ja alkaa syyllisen selvittäminen. Murhamysteeriä ratkaisestaessa kohdataan fantasiamaailmoista tuttuja hahmoja, kuten lohikäärme, noita, peikko ja (puutarha)tonttu sekä hyvin erikoinen merenmies.
Jokainen esitys on erilainen ja erimittainen
Juoneen on jätetty tilaa ja hyviä paikkoja improvisoinnille. Yleisön ohjeet vaikuttavat sen esitykseen niin paljon, että arvioitu pituus vaihtelee tunnilla 1,5 tunnista 2,5 tuntiin. Tänään kohtauksia esitetään niin perusteellisesti, että yli kahden tunnin mennään helposti.
Toisinaan toivoisin, että voitaisiin jo edetä juonessa pidemmälle, mutta speksissä juoni on vain osa kokonaisuutta, joka ei toteudu ilman yleisön aktiivista osallistumista.
Parasta Rampin speksissä on näyttelijöiden heittäytyminen. Tuntuu, että jokainen antaa kaikkensa. Yleisön ehdotuksiin tartutaan arkailematta. Koreografiat on suunniteltu hyvin ja enimmäkseen ne sujuvat.
Nillitettävää on lähinnä äänentoistossa. Istun eturivin nurkassa paikalla, johon etenkään laulut eivät kuulu kovin selkeästi, mutta sähkörumpujen kuminen naputus taas puskee tarkoitettuja ääniä paremmin. Suosittelen siis istumaan keskemmällä.
Lisäksi harmittaa, että vaikka fantasiamaailma vaatii tietyt ainekset, jotta sen voi tunnistaa, sinne on otettu mukaan myös sellaisia stereotypioita, jotka voisi jättää pois ihan hyvin genren tyylipuhtauden kärsimättä.
Mutta kaikkiaan Rampin speksi on kokonaisvaltainen, mukaansatempaava ja viihdyttävä teos. Suosittelen katsomaan!
⭐⭐⭐⭐/5