Ilkka-Pohjalaisen tiloissa 19.3. järjestetyssä käänteisessä kuntavaalipaneelissa ääneen pääsivät opettajat. Kunta- ja aluevaaleissa ehdolla olevat istuivat kuunteluoppilaina yleisössä. Tämä oli ainakin järjestävän tahon, Vaasan Kokoomusnaiset ry:n tavoite.
Paneelin aiheena oli lasten ja nuorten kasvattaminen ja kohtaaminen tämän päivän peruskoulussa. Yleisöä oli saapunut tärkeän aiheen äärelle harmittavan vähän, arvioilta vain reilu kymmenkunta.
Paneelin juontaja, Ilkka-Pohjalaisen päätoimittaja Markku Mantila vitsailikin alkuun Sportin menestyvän jääkiekossa liian hyvin. Hän arveli yleisökadon johtuvan samaan aikaan meneillään olleesta ottelusta.
Mantila aloitti keskustelutilaisuuden esittelemällä opettajille tehdyn kyselytutkimuksen tuloksia. Niistä erottui etenkin opettajien työssään kokeman kuormituksen radikaali lisääntyminen.
Kaikki viisi panelistia, Piia Viemerö, Hanna Rusk, Anne Kärki, Sami Hakola ja Tanja Hietikko, myötäilivät kyselyn tuloksia ja sanoivat työkuorman kasvaneen. Syiksi kuormittumiselle mainittiin muun muassa oppilaille annettavan tuen tarpeen nousu. Tähän puolestaan nähtiin syinä maahanmuuton lisääntymisen myötä tulleet kieliongelmat, muuttunut maailma ja uudet arvot.
Yhtenäiskulttuurin hiipumisen myötä opetussuunnitelmien koettiin paisuvan niiden pyrkiessä vastaamaan yksilöllistymisen tarpeisiin. Toisaalta myös koettiin, etteivät opetussuunnitelmat tahdo pysyä nuorten mielenkiinnonkohteiden perässä.
Konstit lukemisen lisäämiset ovat monet
Kielellisiä ongelmia ei nähty pelkästään maahanmuuttajien ongelmana. Panelistien mukaan lukemisen vähentyminen ja lisääntynyt ruutuaika näkyvät selvästi ongelmina kantasuomalaisten oppilaiden koulutyössä. Lukemisen lisäämisen keinoja pohdittaessa panelistien näkemykset jakaantuivat.
Anne Kärjen mukaan lukemisen tulisi lähteä vanhempien esimerkistä.
– Kun kysyy vanhemmilta, luetteko kirjoja, vuosi vuodelta vähemmän käsiä nousee. Kärki toteaa.
Hanna Ruskin mukaan vanhemmilla ei välttämättä ole keinoja, miten lapsen tai nuoren lukemista tuetaan.
– Tässä opettajat voisivat ohjeistaa vanhempia.
Tanja Hietikon mukaan siitä huolimatta, että hän ja miehensä ovat kirjamaanikoita, heidän lapset kuluttavat vapaa-aikansa Tiktokin parissa. Hietikko antaakin tunnustusta äidinkielenopettajille.
– Syy, miksi rakastan äikänopettajia on se, että ne pakottaa lukemaan kirjoja.
Some ja influensserit opettajina
Sosiaalinen media ja erityisesti Tiktokista esiin nousevien influensereiden vaikutus lapsiin ja nuoriin nousi myös erityisesti huolenaiheeksi. Tietoa omaksutaan melko kritiikittä influenssereilta.
Piia Viemerö pohdiskeli myös opettajien ja vanhempien vastuuta:
— Olemmeko opettaneet nuoret siihen, että kaikki löytyy netistä? Rusk korostaa opettajien roolia kriittisyyden opettamisessa.
– Tietoa on paljon. Opettajilla on nykyään tärkeä rooli opettaa, miten oikea tietoa erotetaan väärästä.
Viemerö kertoo, että Variskan kouluun on laadittu sääntö, että puhelinta ei tuoda luokkahuoneeseen. Hänen mukaansa tällä on ollut merkittäviä positiivisia vaikutuksia keskittymiskyvyn ja koulumenestyksen paranemiseen.
Esillä illan keskustelussa oli myös ylisuorittaminen, jonka senkin nähdään johtuvatn sosiaalisesta mediasta. Yleisön edustaja kertoo tyttärensä kokemista suorituspaineista. Vain kymppi kokeesta oli riittävä.
– Välillä tuntuu, että vaatimustasot ovat aivan liian ylimitoitettuja. Sanoin hänelle, että nykypäivän kasi on entisajan kymppi.
Sami Hakola syyttää yksilökeskeiseksi muuttunutta maailmankuvaa.
– Arvot ovat muuttuneet. Kun ennen uhrauduttiin muitten puolesta, nykyään uhraudutaan itsensä puolesta, hän toteaa.
Lainsäädännölläkö liiallista somen käyttöä rajoittamaan?
Mantilan mukaan perusoikeuksien ja säätelyn välillä tullaan vielä käymään vielä vääntöä tulevina vuosina juuri sosiaalisen median kontekstissa.
— Luulen että se voi olla jopa yksi keskeinen teema seuraavissa eduskuntavaaleissa, hän arvioi.
Panelisteista Hakola näyttää vihreää valoa somen säätelyyn lailla.
– Ehdottomasti pitäisi.
Hän siteraa myös eduskunnassa esillä ollutta tutkimusta somen aiheuttamista haitoista nuorille. Hakola on myös hyvin kriittinen lasten älypuhelinten käyttöä kohtaan.
– Sehän on kuin antaisi kannabista kuusivuotiaalle.
Muutkin panelistit ovat sitä mieltä, että somen käyttöä tulisi vähentää, mutta kokevat, että sen pitäisi tapahtui muilla kuin lainsäädännöllisillä keinoilla. Rusk muistuttaa, että se on myös aikuisten ongelma. Hän toteaa myös, että somen toimintalogiikka ja koukuttavuus olisi hyvä selventää.
Hietikko näkee somessa myös positiivisia puolia:
— Some on hyvä renki mutta huono isäntä. Tehtävä ei ole rajoittaa vaan oppia suojelemaan itseämme, Hietikko kiteyttää.
Lopuksi panelistit antavat nykypäivän lapsille ja nuorille myös kehuja ja tunnustusta.
— Meillä on paljon näppäriä ja fiksuja oppilaita, toteaa Kärki.
