XIV Puistofilosofia-viikko

Puistofilosofia-viikkoa vietetään Ikaalisissa 16.-20. heinäkuuta.

Ohjelma:

TIISTAI 16.7.2024

Klo 13.00 Ikaalisten Keskuspuisto

XIV PUISTOFILOSOFIA-VIIKON AVAJAISET

Sinisiä ajatuksia muodostetaan Ikaalisissa jo 14. kerran. Vuonna 2024 juhlistetaan Sivistyksen teemavuotta 2024 ja kaikki teemavuoden kantavat aiheet on pyritty sisällyttämään myös XIV Puistofilosofia-viikon 16.-20.7.2024 ohjelmaan. Siksi on luontevaa, että avajaispuheenvuoron pitää Sivistyksen teemavuotta 2024 hallinnoivan Kansanvalistusseuran säätiön hallituksen puheenjohtaja ja puistofilosofi itsekin, FT Pekka Sauri.

Puistofilosofi Antti Sorri esittelee avajaispuheenvuorossaan lyhyesti viikon ohjelmallisia sisältöjä sekä Sivistyksen teemavuoden 2024 merkitystä – filosofista näkökulmaa tietenkään unohtamatta. Puistofilosofia-viikon yhteydessä järjestettävä Ikaalinen Priden Mikko Nisukangas pitää myös tervehdyspuheen.

Tiedetoimittajien Valon juhlassa maaliskuun alussa sai ensi-esityksen Vesa Salmen esittämä kappale ”Puistofilosofi”. Vesa Salmi on henkisen työn sekatyöhenkilö, Helsingin Yliopiston filosofian laitokselta valmistunut liikenteenlaskija ja psykoterapeutti. Laulaja-lauluntekijänä hän on vaivihkaa julkaissut jykevän neljän albumin tuotannon, joka on saatavilla suoratoistossa. Hänen gradunsa esitarkastajana toimi aikanaan itse legendaarinen dosentti S. Albert Kivinen. Luvassa on XIV Puistofilosofia-viikon henkeen soveltuvia biisejä, joiden sanoitukset tekevät kunniaa Sivistyksen teemavuoden hengelle.

Klo 14.00 Ikaalisten Keskuspuisto

HT IINA JÄRVINEN: Sivistys oikeudessa

Elämme oikeuden lävistämässä yhteiskunnassa. Viime vuosisadalla voimistuneen oikeudellistumiskehityksen myötä yhä useampi inhimillisen elämän osa-alue on oikeudellisesti säädeltyä, niin myös sivistys. Samaan aikaan käynnissä on murros, joka haastaa vakiintuneita oikeudellisia oppeja ja ymmärrystä. Ajassa ja paikassa alati muuttuva oikeus on kokoelma kertomuksia, jotka muovaavat todellisuutta. Alustus on yksi kertomus siitä, miltä sivistys näyttää oikeudellisesti tarkasteltuna. Lisäksi pohditaan, kenelle sivistys kuuluu ja minne asti oikeus ulottuu.

HT Iina Järvinen toimii tutkijatohtorina (Turun yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta), ja hän on tarkastellut tutkimuksessaan muun muassa koulutusta, kulttuuria ja itsensä kehittämistä. Hänen viime vuonna valmistunut väitöstutkimuksensa käsittelee köyhien sivistyksellisiä ja sosiaalisia oikeuksia. Järvisen tutkimuksen taustalla on kiinnostus eriarvoisuuteen ja ajatus siitä, että oikeus sisältää keinoja, joilla voidaan luoda yhdenvertaisuuden edellytyksiä ja turvata oikeudenmukaisuutta.

Klo 17.00 Juhlatalo Oma Tupa

TT JYRI KOMULAINEN: Vievätkö kaikki uskonnot samaan päämäärään? Uskontojen moneus teologisena ja filosofisena ongelmana

Lähes neljännes suomalaisista ajattelee uusimman kyselytutkimuksen valossa kaikkien uskontojen opettavan pohjimmiltaan samaa ikuista totuutta. Luennossa luodaan katsaus ajatuksen aatehistoriaan, joka vie aina Intiaan asti. Lisäksi pohditaan väitteeseen liittyviä ongelmia teologian ja filosofian näkökulmasta.

Jyri Komulainen on Helsingin yliopiston dogmatiikan dosentti, joka on erikoistunut uskontojen kohtaamisen teologiaan ja Intian uskontoihin.

Klo 20.00 Bar No Name

RIINA TANSKANEN & SAMU KUOPPA: Illuusio kapitalismin vaihtoehdottomuudesta

Kapitalistisen järjestelmän kriisistä on kirjoitettu viimeisen vuosikymmenen aikana laajasti. Järjestelmän ongelmat nousevat jatkuvasti esille esimerkiksi ekokriisin kehityksen sekä taloudellisen eriarvoisuuden ja mielenterveysongelmien räjähdysmäisen kasvun myötä. Samaan aikaan kapitalistisesta järjestelmästä pidetään kiinni tiukemmin kuin koskaan. Se nähdään vaihtoehdottomana mallina yhteisen elämän järjestämiselle.

Tanskasen ja Kuopan syksyllä 2023 julkaistu Kapitalismin suuri illuusio (Into) käy läpi kapitalismiin liittyviä harhakuvia ja purkaa ajatusta kapitalismin vaihtoehdottomuudesta osoittaen sen olevan tosiasiallisesti mahdollisista vaihtoehdoista pahimpia. Läpi kaksisataavuotisen historiansa ihmiskunnan edistyksen airuena esitetty kapitalismi on rapauttanut demokratiaa, pitänyt yllä orjuutta ja ruokkinut epätasa-arvoa. Kapitalismin suuri illuusio demokratisoi talouskeskustelua palauttamalla talouspuheen arjen tasolle ja kysyy, miksi hoiva nähdään kustannuseränä, miksi ympäristön tuhoaminen kasvattaa taloutta ja miksei talouden tehtävä ole taata jokaisen ihmisen perustarpeet.

Riina Tanskanen (s. 1998) on tamperelainen sarjakuvapiirtäjä ja yhteiskuntakriitikko. Hänen karnevalistisen vakava Tympeät tytöt on noussut suomalaisen popfeminismin suosituimmaksi projektiksi. Vuonna 2021 ilmestynyt Tympeät tytöt -sarjakuvateos oli bestseller ja Sarjakuva-Finlandia-ehdokas. Vuonna 2022 Tanskaselle myönnettiin tiedonjulkistamisen valtionpalkinto yhteiskunnallisen keskustelun avaamisesta ja tiedonvälityksestä sarjakuvan keinoin.

Samu Kuoppa (s. 1995) on tamperelainen kirjoittaja-aktivisti. Kuoppa tekee valtio-opin väitöskirjaansa Tampereen yliopistolla energiapolitiikan valtasuhteista.

Tanskanen ja Kuoppa päätoimittavat yhdessä postmillenniaalien verkkomediaa Vita nuovaa.

Klo 22.00 Bar No Name

SWING DOCTORS

Tuttuun tapaan avajaispäivän myöhäisilta on omistettu musiikille ja yhdessäololle, kun puistofilosofit tapaavat toisiaan vuoden tauon jälkeen. Tuoppien ja keskustelujen lomassa toimii erityisesti menevä musiikki, josta tänä vuonna vastaa Swing Doctors.

Swing Doctors on Tampereella kotiaan pitävä yhtye, joka on omistautunut swing-musiikin soittamiseen Count Basien ja muiden swingin jättiläisten hengessä. Kunnon puhallinsektiolla varustettu Swing Doctors on tanssittanut niin swing-tanssin harrastajia kuin viihdyttänyt konserttilavojen kuulijoita taidokkaalla soitollaan vuodesta 2019. Rytmijalan vipattaminen taataan! Laulusolisti Pia Kristiina takana Swing Doctorsien riveissä soittavat orkesterin johtaja kitaristi Marko Aho, pianisti Karoliina Kangaspeska, rumpali Jarmo Lundell, kontrabasisti Janne Reinola, trumpetisti Leo-Pekka Lyytikäinen, baritonisaksofonisti Mari Martikainen, alttosaksofonisti Olli Lampo, tenorisaksofonisti Hanna Luukinen ja pasunisti Ilona Heinonen.

Orkesterin verkkosivut löytyvät TÄÄLTÄ.
Orkesterin digi-EP on kuunneltavissa Spotifysta TÄÄLTÄ.

KESKIVIIKKO 17.7.2024

Klo 12.00 Ikaalisten Keskuspuisto

VAPAAT KESKUSTELUT

Vapaat keskustelut ovat Puistofilosofia-viikon ehdoton suola. Keskustelujen aihe valitaan keskustelijoiden joukosta yhdessä.

Mikään ei voita verratonta dialogia, jonka lopputuloksena käsiteltävä aihe asettuu kokonaan uuteen valoon. Keskusteluja käydään leppoisassa ja rakentavassa hengessä ja usein niissä summataan myös aikaisempien päivien keskustelujen aihetta ja niistä yön aikana esiin nousseita ajatuksia.

Tule paikalle ehdottamaan aihetta, keskustelemaan, pohtimaan ja kuuntelemaan, sekä tutustumaan uusiin ihmisiin.

Klo 14.00 Ikaalisten Keskuspuisto

TT, FT RISTO SAARINEN: Miten Immanuel Kant antaa meille ymmärrystä ja toivoa?

Immanuel Kantin syntymän 300-vuotisjuhlavuonna 2024 hänen ajatteluaan on maailmalla yhdistetty moniin ajankohtaisiin aiheisiin. Alustuksessa luodaan katsaus saksalaiseen keskusteluun ja esitetään ajatuksia Kantin toivokäsityksestä.

Kantin ajattelu muodostaa eräänlaisen tieteen keskusaukion, joka rajautuu yhdeltä reunalta skientismiä eli luonnontiedeuskovaisuutta vastaan. Kant puolustaa vapauden ja oikeuden asiaa ja vastustaa algoritmien ylivaltaa.

Toiselta reunalta Kantin keskusaukio rajautuu populismia ja postmodernismia vastaan. Kant ei usko jokaisen voivan tuottaa oman katsomuksensa, vaan tiedeperustainen ajattelu luo yhtenäisen ja valistuneen maailmankuvan. Näin keskusaukio antaa meille ymmärrystä.

Keskusaukiolle halutaan lisätä vielä ajatus siitä, mitä meillä on lupa toivoa. Ymmärryksen asettamissa rajoissa meillä on oikeus toivoa hyviä asioita, kuten luontokadon voittamista tai uskonnon tarjoamaa apua.

Risto Saarinen on ekumeniikan professori Helsingin yliopistossa. Hänen kirjansa Oppi toivosta (Gaudeamus 2020) katsoo Kantin suuntaan niin teologian kuin filosofian näkökulmista käsin.

Klo 14.00 Rahkola

TT AKU VISALA: Paskapuheesta päänsotkemiseen – tunnista kuinka sinua manipuloidaan

Manipuloinnilla voi olla monia muotoja. Aku Visala esittelee ajankohtaiseksi muodostuneita käsitteitä paskapuheesta ja päänsotkemisesta. Miten ne eroavat esimerkiksi valehtelusta ja millaisia seurauksia niistä on yksilö- ja yhteisötasolla?

Aku Visala on Helsingin yliopiston tutkija ja uskonnonfilosofian dosentti. Hän on toiminut tutkijana myös Oxfordin, Princetonin ja Notre Damen yliopistoissa. Visalan tutkimukset sijoittuvat teologian, filosofian ja kognitiotieteen risteyskohtiin. Hän on tutkinut erityisesti tahdonvapauteen ja moraaliseen vastuullisuuteen liittyviä teemoja (Vapaan tahdon filosofia, 2018). Hän harrastaa elektronisen musiikin säveltämistä, huonoja elokuvia sekä dekkareita ja scifiä.

Klo 17.00 Ikaalisten Keskuspuisto

FM ONERVA KIIANLINNA: Mitä on kauneus?

Estetiikka on filosofian osa-alue, jonka keskeisiin kysymyksiin kuuluvat esteettisiin arvoihin liittyvät ongelmat. Esteettisiä arvoja ovat esimerkiksi kauneus, seesteisyys, kauhu ja groteskius. Esteettiset arvot ovat läsnä taiteen ja erityisten juhlahetkien lisäksi myös arjen elinympäristöissä ja kanssakäymisessä muiden ihmisten kanssa. Siksi jokaisella onkin jo varsin hyvät lähtökohdat niiden filosofiselle pohtimiselle.

Tässä sessiossa keskitytään kauneuteen mutta keskustellaan siitä laajasti: Voidaanko kauneuden käsitettä määritellä? Onko jonkin asian (esimerkiksi maiseman tai käytöstapojen) kauneus katsojan silmässä vai asiassa itsessään? Tarvitaanko kauneuden havaitsemiseen harjaannusta tai erityistä koulutusta vai onko kyky sisäsyntyinen? Havaitsevatko muut eläimet kuin ihmiset kauneutta? Entä mikä on kauneuden merkitys ihmisyydelle – kuuluuko kauneuden havaitseminen sivistykseen?

Session myötä osallistujille muodostuu käsitys estetiikan tieteenalasta ja siitä, miten kauneutta ja sen havaitsemista voidaan pohtia filosofisesti.

Onerva Kiianlinna tutkii estetiikan väitöskirjassaan ihmisen kykyjä muodostaa esteettisiä arvostelmia (esimerkiksi ”X on kaunis”), sitä miten nämä kyvyt toimivat, millaista tietoa ne tuottavat ja miten ne välittyvät ihmiseltä toiselle. Onerva on Suomen Estetiikan Seuran varapuheenjohtaja sekä Pohjoismaiden estetiikan seuran sihteeri.

Suomen Estetiikan Seuraan voit tutustua TÄÄLTÄ.

Klo 17.00 Rahkola

ARI HARENKO: Arthur C. Clarken filosofia

…maailmankaikkeus ei ole vain kummallisempi kuin oletamme, se on kummallisempi kuin mitä VOIMME olettaa. -J.B.S. Haldane

Ari Harenko pääsi ensimmäisten suomalaisten joukossa 2001 Avaruusseikkailu -elokuvan Suomen ensi-iltaan Helsingissä syksyllä 1968. Kuusitoista kertaa Auringon kiertäneelle nuorelle se oli elämys, jonka vaikutus on jatkunut vuosikymmenten ajan.

Vaikka 2001 onkin tullut tunnetuksi Stanley Kubrickin (1928-1999) teoksena, elokuva pohjautuu suurelta osin toisen käsikirjoittajan, brittiläisen tieteiskirjailija Arthur C. Clarken (1917-2008) visioihin. Ne ovat heijastuneet esimerkiksi teknologian kehitykseen, ja niiden perusteella Clarkea voi hyvin pitää yhtenä 1900-luvun merkittävimmistä ajattelijoista.

Clarken kirjallinen tuotanto käsittää 2001:n lisäksi muitakin tunnetuksi tulleita tieteistarinoita sekä lukuisia tietokirjoja ja teknisiä artikkeleita. Niiden pohjalta Ari Harenko luo katsauksen Clarken ajatuksiin muun muassa taiteesta ja tieteestä – sekä elämän tarkoituksesta.

Arthur C. Clarken käsikirjoitus oli pohjana myös XIV Puistofilosofia-viikolla esitettävälle Stanley Kubrickin ohjaamalle ylittämättömälle elokuvaklassikko 2001: Avaruusseikkailulle, joten on hyvä perehtyä tarkemmin kirjailijan ajatteluun ennen elokuvaa.

Klo 19.00 Elokuvateatteri Altin sali

PUISTOFILOSOFIA GOES MOVIES: 2001: AVARUUSSEIKKAILU

XIV Puistofilosofia-viikolla mennään tietysti myös elokuviin. Sivistyksen teemavuoden 2024 kunniaksi puistofilosofeille esitetään mestariohjaaja Stanley Kubrickin unohtumaton tieteiselokuvien klassikko 2001: Avaruusseikkailu (1968).

Tieteiskirjailijoiden grand old man Arthur C. Clarken kanssa ainutlaatuisena yhteistyönä valmistuneen elokuvan tarina lähtee liikkeelle ihmiskunnan aamunkoitosta, siirtyen nykyaikaan ja tulevaisuuteen, kurkottaen viimein kohti äärettömyyttä ja sen ylitsekin. Kahden oman alansa mestarin yhteistyö hakee historiassa vertaistaan.

Nietzscheläiset sävyt ihmisen kehitysutopioineen, vieraan älyn kohtaaminen, teknologian ja 1950- ja 1960 -lukujen avaruusohjelmien ihailu, tulevaisuuden ennustaminen sekä avaruuden äärettömyyden ihmettely upealla visuaalisrunollisella kerronnalla toteutettuna tekevät elokuvasta ainutlaatuisen elämyksen.

Kubrickin 2001: Avaruusseikkailu on vaikuttanut elokuva- ja populaarikulttuuriin tavalla, johon harvat ovat yltäneet. Se on vaikuttanut science fictionin genreen ehkä kaikkein merkittävimmin kysyessään, mitä on vakavasti otettava tieteiselokuva. Puistofilosofia-viikolla esitetään tuore, elokuvaohjaaja Christopher Nolanin kustantama remasteroitu kopio. 2001 on niitä elokuvia, jota ei voi yksinkertaisesti katsoa television näytöltä. Se on koettava isolta kankaalta.

Katso elokuvan traileri TÄÄLTÄ.

Eikä elokuvaesitys olisi mitään ilman kelpo pohdiskeluja ja keskusteluja elokuvasta itsestään ja sen merkityksestä. Tuttuun tapaan elokuvasta järjestetään keskustelupaneeli, jossa tänä vuonna nähdään Ylen verrattoman ja ehdottomasti kuuntelemisen arvoisen Kirja vs. Leffa -podcastin toimittaja Jarmo Laitaneva, sekä muutenkin aihepiiriin vihkiytynyt, elokuvaa palvova upea raati. Mukaan menoon ovat lupautuneet pitkän linjan 2001-entusiasti Ari Harenko sekä scifistä nauttiva Kubrick-fani, teologian, filosofian ja neurotieteiden tutkija Aku Visala.

Iltaa elokuvan jälkeen jatketaan vapaamuotoisesti Bar No Namen terassilla, elokuvan jättämistä tuntemuksista keskustellen. Eiköhän maailmankaikkeus merkityksineen ole sen jälkeen valjennut kaikille.

Virittäydy tunnelmaan kuuntelemalla elokuvaa ja kirjaa erinomaisesti ruotinut Kirja vs. Leffa -podcastin jakso on TÄÄLTÄ.

Klo 23.00 Bar No Name

Elokuvan jälkeen. Vapaamuotoista iltakeskustelua Bar No Namessa 2001: Avaruusseikkailun jättämistä tuntemuksista, sekä tietenkin kaikesta muustakin mahdollisesta hyvässä seurassa.

TORSTAI 18.7.2024

Klo 12.00 Ikaalisten Keskuspuisto

VAPAAT KESKUSTELUT

Vapaat keskustelut ovat Puistofilosofia-viikon ehdoton suola. Keskustelujen aihe valitaan keskustelijoiden joukosta yhdessä.

Mikään ei voita verratonta dialogia, jonka lopputuloksena käsiteltävä aihe asettuu kokonaan uuteen valoon. Keskusteluja käydään leppoisassa ja rakentavassa hengessä ja usein niissä summataan myös aikaisempien päivien keskustelujen aihetta ja niistä yön aikana esiin nousseita ajatuksia.

Tule paikalle ehdottamaan aihetta, keskustelemaan, pohtimaan ja kuuntelemaan, sekä tutustumaan uusiin ihmisiin.

Klo 14.00 Ikaalisten Keskuspuisto

FT MAIJASTINA KAHLOS: Magia ja antiikin kreikkalaisten ja roomalaisten maailmankuva

Maijastina Kahlos kertoo tietokirjastaan Taikakirja: Magia antiikin Kreikassa ja Roomassa (Otava 2023). Kahlos kertoo antiikin ihmisten maailmankuvasta, uskonnosta, magiasta, tiedonhalusta, tarpeesta ymmärtää maailmaa. Keskustelemme antiikin ihmisten arjesta, siitä miten ihmiset koettivat parhaansa mukaan selviytyä taudeista, synnytyksistä, sodasta, luonnonkatastrofeista erilaisten loitsujen ja kirousten avulla.

Maijastina Kahlos on latinan kielen ja Rooman kirjallisuuden dosentti Helsingin yliopistossa ja antiikintutkija Lissabonin yliopistossa. Tutkimustensa lisäksi Kahlos on julkaissut useita tietokirjoja antiikin Roomasta, kirjoittaa blogia https://maijastinakahlos.net/kirjat/  ja julkaisee podcast-sarjaa ”Antiikki nyt!”

Klo 14.00 Rahkola

YTM NIKO KETTUNEN: Geenimuokkauksen uhat ja mahdollisuudet

Katso luontoa ympärilläsi, katso ihmistä, katso elämän monimuotoisuutta. Neljä miljardia vuotta on elämä kehittynyt tällä pallolla.

On sammakko, on koivupuu, on orava ja sinivalas. Nyt me dinosaurusten jaloissa juosseista pikkunisäkkäistä kehittyneet neliraajaiset apinaolennot kokoonnumme Ikaalisten keskustaajamaan miettimään itseämme isompia asioita.

Me kaikki koostumme pienistä soluista, ja jokaisen solun ytimessä on elämän rakennusohje – deoksiribonukleiinihappo eli DNA. Se ohjaa jokaisen solun väsymätöntä, elämänmittaista pulputusta, ja veistää meistä kaikista erilaisia.

Ei ole kuin 71 vuotta, kun tästä elämän perusyksiköstä saatiin ensimmäistä kertaa valokuva. Rosalind Franklin, James Watson ja Francis Crick saivat röntgentekniikalla kuvattua solujemme sisimmän lähdekoodin vuonna 1953.

Sen jälkeen ymmärrys biologiasta ja geeneistä on kehittynyt huikeasti. Nykyään pystymme muokkaamaan kasvien, eläinten ja ihmistenkin geeniperimää. Pystymme helposti ja nopeasti räätälöimään vaikkapa taudeille vastustuskykyisiä viljoja tai entistä terveellisempiä tomaatteja.

Geeniterapialla on saatu sokeille palautettua näkö osittain, ja hurjimmissa visioissa voitaisiin ihmisen geeniperimästä räätälöidä pois tiettyjä sairauksia kokonaan. Ihmisiä voitaisiin jopa ”parannella”.

Geeniteknologia on ollut myös diabeetikkojen pelastus. Ennen insuliinia valmistettiin eläinten haimoista, kunnes 1970-luvulla onnistuttiin siirtämään bakteeriin eräs ihmisen geeni. Nykyään insuliinia tuotetaan helposti ja halvasti, geenimuokatun hiivan avulla.

Sana geenimuokkaus herättää myös epäilyksiä ja pelkoja. Euroopassa on maailman tiukin ruokakasvien geenimuokkausta koskeva lainsäädäntö, jota alan huippututkijat nyt toivovat lievennettävän. Lainsäädäntöön liittyykin loogisia ristiriitoja, joita ei tieteellisesti voi perustella. Mutta haluavatko kuluttajat ”superruokia” lautaselleen?

Vuoden tiedetoimittaja Niko Kettunen johdattelee kuulijat kansantajuisesti geeniteknologian äärelle ja houkuttelee pohtimaan geenimuokkauksen mahdollisuuksia ja uhkia. Aihe sopii mitä parhaiten puistofilosofien pohdittavaksi, sillä kaikista tieteenaloista kenties juuri geeniteknologiaan liittyy eniten eettistä pohdintaa ja rajanvetoa. Näitä kysymyksiä pohtii kokonainen filosofian ja etiikan haara, bioetiikka. Saako esimerkiksi ihmisen geenejä muokata?

Kiinalaistutkija He Jiankui ei päätään vaivannut filosofisilla kysymyksillä, kun hän vuonna 2018 muunteli laittomasti ihmisalkioita. Salaisesta kokeesta syntyi kaksi tyttöä. He ovat maailman ensimmäiset geenimuokatut ihmiset, ja täyttävät nyt syksyllä kuusi vuotta.

Mitä heille nyt kuuluu?

Tervetuloa huikealle tieteelliselle tutkimusmatkalle, joka haastaa pohtimaan, mihin kaikkeen tiede pystyy, mihin vedämme rajan, ja miksi juuri siihen.

Klo 14.00 Ikaalinen Spa, Ravintola Kyrös

JUHANA TOIVANEN, ONNI HIRVONEN JA JARNO HIETALAHTI: Filosofit kylpylän iloissa: Mitä on (Puisto)filosofia?

Filosofien ja kesätapahtumien ykkönen, Puistofilosofia, saapuu ensimmäistä kertaa Ikaalinen Spahan! Mutta mitä on filosofia, ja mitä Puistofilosofiassa tapahtuu? Entä mitä tekemistä filosofialla on vaikkapa kylpemisen kanssa? Näitä ja monia muita aivoja kutittavia ihmetyksiä saapuu avaamaan jyväskyläläinen filosofikolmikko. Dosentti Juhana Toivanen tarjoaa filosofianhistoriallista ymmärrystä, kun taas dosentti Onni Hirvonen tunnustelee Puistofilosofian luonnetta, ja tutkijatohtori Jarno Hietalahti tarjoaa oman leikkisän näkemyksensä kokonaisuudesta. Heistä jokainen on tapahtuman edellisvuosien konkari.

Sydämellisesti tervetuloa kuuntelemaan, kyselemään ja kommentoimaan filosofisia mietteitä Ikaalisten Span yhteydessä toimivaan Ravintola Kyrökseen. Keskustelua juontaa puistofilosofi Antti Sorri. Keskustelun vetäjät ovat luvanneet pitää puheenpartensa helppotajuisina, joten aikaisempaa tietoa filosofiasta ei kuulijoilta edellytetä.

Klo 17.00 Ikaalisten Keskuspuisto

FM LOTTA VUORIO: Menneisyys ja nykyisyys, peräkkäin vai rinnakkain? Historian rakentuminen ja merkitys tässä päivässä

Edesmennyt historioitsija Greg Dening on todennut viisaasti, että ”Historia on yksi niistä sanoista, joka kukistaa kenet tahansa, joka haluaa määritellä sen tai sanoa jotain poikkeavaa siitä”. Koska kaikki menneisyyttä koskeva kiinnostus tutkimusaiheita ja näkökulmia myöten lähtee liikkeelle tästä päivästä, on menneisyyttä koskeva historiallinen tieto ja ymmärryksemme luonteeltaan elävää ja muuttuvaa. Opimme menneisyydestä yhä enemmän sitä mukaa, kun ymmärrämme katsoa sitä eri puolilta erilaisia lähdeaineistoja hyödyntäen. Tätä monimuotoista ja muuttuvaa tietokokoelmaa menneisyydestä kutsumme historiaksi.

Samaan aikaan, kun ymmärryksemme historiasta muuttuu uuden tiedon myötä, on käsityksemme monista historian aiheista lähtökohtaisesti vakaa ja pysyvä, identiteettejä määrittävä. Kiinnostavaa on, millä tavoin uusi historiantutkimuksen tieto tavoittaa yleisönsä. Mikä merkitys tiedeviestinnällä on siinä, että ihmiset oppivat uutta ja pystyvät hyödyntämään oppimaansa sivistyneesti?

Mikä historian rooli on nykypäivässä? Onko historia jotain, joka yksiulotteisesti edeltää nykyisyyttä, vai rakentuuko historia rinnallamme nykyisyydessä? Vuoden 2024 sivistyksen teemavuotta kunnioittaen tarkoituksena on pohtia, onko menneisyyttä tunteva ihminen sivistyneempi kuin historian heitteille jättävä. Mitä menneisyydestä kuuluu tietää ollakseen sivistynyt?

Klo 16.00 Rahkola (Väentupa)

JOUHIKANTELEEN AIKA-AVARUUDEN TUTKIMUSMATKAILIJAT

Jouhikantele, eli jouhikko on soitin, jonka historia liittyy kiinteästi kansanmusiikkiin, muun muassa karjalaiseen kansanmusiikkiperinteeseen. Kun Karjalassa häät, bessodat, praasniekat ja tanssit kestivät päiväkausia, jouhikonsoittajia tarvittiin tanssimusiikin soittamiseen. Itse melodioilla ei ollut suurtakaan merkitystä. Tanssijoille riitti hyvän tahdin pitäminen. Soittajat improvisoivat ja muuntelivat alati jatkuvaa sävelvirtaa. Mielenkiinnon ylläpitämiseksi soittajat haastoivat toisiaan uusilla sävelkuvioilla ja yrittivät jekuttaa soittokumppania yllättävillä käänteillä. Valitettavasti tällaisesta soittotilanteesta ei ole säilynyt yhtään äänitettä, mutta sellainen on helppo tallennettujen jouhikko-, kantele- ja haitarisävelmien perusteella.

Ikaalisten kansainvälisesti tunnetuin musiikkialan ammattilainen, tohtori ja soitinrakentaja Rauno Nieminen sekä japanilainen jouhikon tutkija ja Raunon oppilas Yuki Hattori ovat aloittaneet konserttisarjan vuonna 2023, jossa he soittavat jouhikoilla karjalaisesta perinteestä nousevia improvisaatioita, mutta myös japanilaista musiikkia ja omia sävellyksiä on improvisaatioiden takana.

Sivistyksen teemavuoden 2024 kunniaksi XIV Puistofilosofia-viikolla on luvassa Jouhikanteleen aika-avaruuden tutkimusmatkailijoiden levynjulkaisukeikka. Samalla saadaan kuulla duon kaikille puistofilosofeille omistetun kappaleen ”Puistofilosofia”.

Klo 17.00 Rahkola

FT ELISA MIKKOLA: Maailman onnellisimman maan naiset ja enkelit

Suomalainen uskonnollinen maisema on muuttunut 2000-luvulla. Muutosta kuvaavat maallistuminen, yksilöllistyminen, mediatisaatio sekä moniarvoisuus- ja -kulttuurisuus. Tutkimukset esittävät korkean elintason ja eksistentiaalisen turvallisuuden vähentävän uskonnon merkitystä nykyajan ihmisten elämässä. Suomi on maailman onnellisin maa seitsemättä vuotta peräkkäin. On kiinnostavaa, että maailman onnellisimman maan naiset, jotka elävät korkean elintason maassa, kääntyvät arjessaan enkeleiden puoleen. Mitä enkelihenkisyys antaa heille?

Enkelihenkisyys on naisten aluetta niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Se on eletyn uskonnon tai pikemminkin eletyn henkisyyden tavoin käytännöllistä, jossa tärkeintä on kokemus, eikä niinkään uskonnon institutionaaliset muodot tai sisällöt. Enkeli on traditionaalinen, alati myönteinen hahmo, joka muuntautuu helposti nykyajan henkisyyteen.

Irlantilaisen mystikon ja enkelinäkijän Lorna Byrnen tilaisuuksissa vuosina 2011 ja 2015 kerätyt Enkelit Suomessa -kyselyt kertovat, että enkeleistä kiinnostuneet naiset ovat hyvin koulutettuja, keskiluokkaisia ja he työskentelevät keskiluokkaisissa ammateissa sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulutussektorilla, joten heidän eksistentiaalinen turvallisuutensa vaikuttaisi suhteellisen korkealta. Heidän enkelikokemuksensa olivat myönteisiä, ja niissä tulivat esille lumo, avun ja neuvojen saaminen sekä ystävyys ja tuki vaikeissa tilanteissa. Modernit enkelit auttavat tässä ja nyt, eikä niiden apua tarvitse odottaa tuonpuoleiseen. Perinteistä uskonnollisuutta enemmän heitä näyttää kutsuvan uskontoperinteiden rajat ylittävä henkisyys, jossa on mahdollista yhdistää vapaasti ja omaehtoisesti erilaisia elementtejä.

Sosiaalinen turvallisuus ja hyvinvointi eivät näytä riittävän vastaamaan suomalaisten naisten elämän merkityksellisyyttä koskevaan kysymykseen, vaan he kääntyvät uushenkisyyden ja enkeleiden puoleen etsiessään apua ja tukea. Enkelit myös tuottavat lumoa naisten elämään tavalla, jota institutionaalinen uskonto ei tarjoa.

Filosofian tohtori Elisa Mikkolan tutkimuksen kohteena ovat naisten yhteistoiminnassa tuottama enkelihenkisyys ja naisten mahdollisuudet uudenlaiseen toimijuuteen uushenkisellä kentällä.

Klo 20.00 Bar No Name

YTT SALLA TUOMIVAARA: Onko ihmisen eläimyyden tunnustaminen uhka ihmisoikeuksille?

Voiko ymmärrys ihmisen ja muiden eläinten samuudesta olla väylä todelliseen syvään ihmisoikeusymmärrykseen vai uhkaako ihmisen ja eläimen (sic) rajan liudentaminen ihmisoikeuksia?

Ihmisen vertaaminen eläimiin häiritsee monia ihmisoikeusperustaisesta näkökulmasta käsin. Ajatellaan, että ihmisen näkeminen eläimenä mahdollistaa ihmisen hyväksikäytön, sillä ihmisen erityisarvo perustuu ehdottomaan eroon, ihmisen moraaliseen ainutlaatuisuuteen, jota ei voi verrata muihin eläimiin tai luontoon.

Ihmisoikeusjulistuksen syntyminen vasta perustetun YK:n toimesta on nähty vastareaktiona toisen maailmansodan aikaisiin julmuuksiin ja erityisesti holokaustiin. Laatimalla sopimus yleismaailmallisista jokaiselle homo sapiens -lajin jäsenelle yhtäläisesti kuuluvista oikeuksista turvattaisiin maailma, jossa ei koskaan enää tapahtuisi vastaavaa. Ainakaan rangaistuksetta. Jokainen ihminen olisi nyt yhtä arvokas, eli arvokkaampi kuin eläin.

Viime vuosien tutkimuksessa on kyseenalaistettu, oliko ihmisoikeuksien julistuksen aikaansaamisessa oikeasti ja ensisijaisesti kyse reaktiosta sodan julmuuksiin, vai oliko kyse poliittisesta kamppailusta erilaisista ihmiskäsityksistä. Kamppailusta, jossa kristillinen ihmiskeskeinen maailmankuva haluttiin nostaa uudelleen jalustalle. Tätä ihmiskeskeistä uskonnollista maailmankuvaa olivat heilutelleet materialistinen, evoluutioon perustuva ihmiskäsitys ja ateistinen kommunismi. Valistuksen ajan ajatteluun ja kristinuskoon perustuvan humanismin katsottiin tarjoavan vakautta, jota Eurooppa ja maailma tarvitsi.

Ihmisoikeuksien julistuksen taustalla vaikutti näin olleen voimakkaasti kristillinen humanismi, jossa sielun omaava ihminen oli ainutlaatuinen luomus, jonka itseisarvon takasi vain kristillinen moraali ja ihmisen materiaalisesta maailmasta erottava maailmankuva.

Nämä ajatukset eivät kuitenkaan olleet aikansa ainoita tapoja etsiä ihmisoikeuksia ja kaikkia ihmisiä kunnioittavaa yhteiskuntajärjestystä. Esim. Saksasta juutalaisvainoja Yhdysvaltoihin paennut sosiologi ja filosofi Theodor Adorno esitti teksteissään, ettei ihminen koskaan löydä kunnolla ihmisyyttään ellei hän hyväksy eläimyyttä, eläintä itsessään ja yhteyttämme muihin olentoihin. Eläimyyden kieltävä ja eläintä alentava ihmiskäsitys on väylä hirmutekoihin, alistamiseen perustuviin järjestelmiin, perusteli Adorno. Hänen tapansa ymmärtää ihmisyyden uhat ja mahdollisuudet jäi kuitenkin vaiettuun vähemmistöön. Ihmisen ja eläimen oletetun eron korostamisesta tuli humanistisen ihmisoikeusajattelun tunnus.

Salla Tuomivaara on sosiologi, yhteiskuntatieteiden tohtori ja tietokirjailija sekä postdoc-tutkija Turun yliopistossa. Hän on toiminut pitkään eläinasiakysymyksissä eri sektoreilla ja kirjoittanut paljon eläinten asemasta yhteiskunnassa. Tuomivaara väitteli Tampereen yliopistossa keväällä 2018 sosiologian eläinkäsitysten muotoutumisesta. Tällä hetkellä hän työskentelee post doc -hankkeessaan Kun ihminen lakkasi olemasta eläin. Eläin, eläimellisyys ja ihminen-eläin-ero sosiologiassa ja antropologiassa ennen ja jälkeen toisen maailmansodan. Tuomivaara on tutkimuksessaan kiinnostunut erityisesti ihmisen ja muiden eläinten välille rakennetusta rajasta ja sen merkityksestä. Tuomivaaran viimeisimmät kirjat ovat Animalsin the Sociologies of Westermarck and Durkheim (Palgrave 2019) ja Syötävät koirat ja sympaattiset siat – Eläinten kohtaamisesta (Into 2019).

Klo 22.00 Bar No Name

J. J. KASTANJA ESITTÄÄ: ”Sivistyksen haaksirikko”

Jyväskylän filosofisimpiin yhtyeisiin lukeutuva J. J. Kastanja tarjoilee kuulijoilleen elämysmatkan vaihtoehtoisen suomenkielisen rock-musiikin syvyyksiin. Vuonna 2018 perustettu bändi saapuu Puistofilosofiaan poikkeuksellisesti akustisena kolmikkona. Yleisön hämmennykseksi luvassa on ainakin musiikillisia koukkuja, sanoituksellista ilonpitoa ja filosofista poljentoa.

Sivistyksen teemavuotta 2024 kunnioittaakseen J. J. Kastanjan kesäinen setti rakentuu sivistyksen ympärille siihen malliin, että narrien laivat karautetaan aavikolle, eläinnaamaiset jumalat säntäävät ihmisten keskelle ja saatanan pellet rysäyttävät maailmanjärjestykset uusiksi. Pohjamudilta ei vältytä.

J. J. Kastanja kunnioittaa omalaatuisella tavallaan muun muassa Sielun Veljien, CMX:n ja YUP:n musiikillista perintöä. Järjellistä haaksirikkoa luotsaavat monissa filosofisissa liemissä keitetyt Jarno Hietalahti, Onni Hirvonen ja Juhana Toivanen. Etukäteisvaroituksen yhtyeen musiikista voi hakea TÄÄLTÄ.

Yhteistä J.J. Kastanjan miehistölle on, että he kaikki ovat esiintyneet Ikaalisten Puistofilosofia-viikolla sen historian aikana. Luvassa on siis todellinen redux!

PERJANTAI 19.7.2024

Sivistyksen teemavuoden 2024 kunniaksi järjestettävä ohjelma muuttaa festivaalin perjantain 19.7.2024 aikatauluja hivenen. Ikaalisten Keskuspuistossa järjestettävän ohjelman vuoksi Vanha Tampereentie on liikenteeltä suljettuna klo 09.00-17.00 välisenä aikana välillä Tuulensuuntien ja Alasenkadun risteyksestä Itsenäisyydenkadun ja Kyrösselänkadun risteykseen (lippuaukio). Myös Turkinpolulta ja Mänttikujalta ei ole pääsyä Vanhalle Tampereentielle.

Päivän ohjelmaa on valmistettu yhteistyössä Puistofilosofia ry:n pitkäikäisen yhteistyökumppani Suomen Akatemian kanssa. Sivistyksen teemavuosi tuo Ikaalisten Keskuspuistoon Akatemian kutsumia upeita tieteilijöitä. Sydämellisesti tervetuloa mukaan keskustelemaan ja pohtimaan, mitä sivistys on. Kaksi keskustelua striimataan suorana myös Yle Areenaan, jossa ne ovat katseltavissa 12 kuukauden ajan. Linkki striimattaviin lähetyksiin löytyy TÄÄLTÄ.

Klo 11.00 Rahkola

VAPAAT KESKUSTELUT

Vapaat keskustelut ovat Puistofilosofia-viikon ehdoton suola. Keskustelujen aihe valitaan keskustelijoiden joukosta yhdessä.

Mikään ei voita verratonta dialogia, jonka lopputuloksena käsiteltävä aihe asettuu kokonaan uuteen valoon. Keskusteluja käydään leppoisassa ja rakentavassa hengessä ja usein niissä summataan myös aikaisempien päivien keskustelujen aihetta ja niistä yön aikana esiin nousseita ajatuksia.

Tule paikalle ehdottamaan aihetta, keskustelemaan, pohtimaan ja kuuntelemaan, sekä tutustumaan uusiin ihmisiin.

Perjantain 19.7.2024 Vapaat keskustelut pidetään poikkeuksellisesti Rahkolassa.

Klo 13.00 Ikaalisten Keskuspuisto

AKATEEMIKKO ILKKA NIINILUOTO: Miten tieto muuttuu viisaudeksi ja sivistykseksi?

Akateemikko Ilkka Niiniluoto pitää alustuksen aiheesta, miten tieto muuttuu viisaudeksi ja sivistykseksi. Tarkempi otsikko ja kuvaus toimitetaan myöhemmin.

Sitä ennen kannattaa tutustua Suomen Akatemian Tietysti.fi -sivuston upeaan haastatteluun, jossa Niiniluoto pohtii sivistyksen merkitystä paitsi itselleen, myös suomalaiselle tieteelle ja opetukselle. Johtotähtenä haastattelussa on ajatus sivistyksestä elinikäisenä oppimisena. Artikkeli on luettavissa TÄÄLTÄ.

Akateemikko Ilkka Niiniluoto on kirjoittanut laajasti tieteen luonteesta ja tieteellisestä ajattelusta. Hän on koko uransa ajan ollut aktiivinen ja monipuolinen yhteiskunnallinen vaikuttaja ja keskustelija. Tieteenfilosofina Niiniluodon kiinnostuksen kohteena on ollut muun muassa tieteellisen tiedon edistyminen: kun kaksi teoriaa kuvaa samaa ilmiötä eri tavoin, niin millä perusteilla voidaan sanoa, että toinen on oikeampi kuin toinen? Tämä teoksessa Truthlikeness (1987) kehitelty totuudenkaltaisuuden käsite on tieteen kannalta erittäin merkittävä. Tieteellisen realismin merkitystä hän on puolestaan nostanut esiin laajasti siteeratussa kirjassaan Critical Scientific Realism (1999). Yliopistourallaan hän toimi paitsi professorina myös Helsingin yliopiston vararehtorina ja kanslerina. Tieteen akateemikon arvonimen hän sai vuonna 2017.

Akateemikko Ilkka Niiniluodon alustus ja sitä seuraava keskustelu on katseltavissa suorana Yle Areenasta. Linkki lähetykseen löytyy TÄÄLTÄ.

Klo 14.30 Ikaalisten Keskuspuisto

SIVISTYS TARVITSEE SINUA! -PANEELIKESKUSTELU

Sivistys-teeman huipentuma XIV Puistofilosofia-viikolla koetaan Sivistys tarvitsee sinua! -paneelikeskustelussa, joka järjestetään yhteistyössä Suomen Akatemian kanssa. Keskustelussa ovat mukana tieteen akateemikko Ilkka Niiniluoto, akatemiatutkijat Timo Miettinen ja Säde Hormio sekä väitöskirjatutkija, Menneisyyden jäljillä -podcastin tuottaja Lotta Vuorio. Yle Kulttuuriykkösen filosofoiva toimittaja Jakke Holvas juontaa keskustelun.

Akateemikko Ilkka Niiniluoto on kirjoittanut laajasti tieteen luonteesta ja tieteellisestä ajattelusta. Hän on koko uransa ajan ollut aktiivinen ja monipuolinen yhteiskunnallinen vaikuttaja ja keskustelija. Tieteenfilosofina Niiniluodon kiinnostuksen kohteena on ollut muun muassa tieteellisen tiedon edistyminen: kun kaksi teoriaa kuvaa samaa ilmiötä eri tavoin, niin millä perusteilla voidaan sanoa, että toinen on oikeampi kuin toinen? Tämä teoksessa Truthlikeness (1987) kehitelty totuudenkaltaisuuden käsite on tieteen kannalta erittäin merkittävä. Tieteellisen realismin merkitystä hän on puolestaan nostanut esiin laajasti siteeratussa kirjassaan Critical Scientific Realism (1999). Yliopistourallaan hän toimi paitsi professorina myös Helsingin yliopiston vararehtorina ja kanslerina. Tieteen akateemikon arvonimen hän sai vuonna 2017.

Akatemiatutkija Timo Miettinen tutkii nyky-Euroopan taustalla vaikuttavia ideoita ja aateperintöjä, erityisesti politiikan ja yhteiskunnallisen ajattelun näkökulmasta. Hän yhdistelee poikkeuksellisen luovalla tavalla filosofian, politiikan ja historian tutkimusta. Miettisen tutkimukset ovat vaikuttaneet poliittisista ilmiöistä käytävään keskusteluun sekä tuoneet uusia näkökulmia muun muassa eurooppalaisen talouspolitiikan ymmärtämiseen. Suomen Akatemia palkitsi Timo Miettisen vuoden 2023 akatemiapalkinnolla tieteellisestä rohkeudesta ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta.

Säde Hormio on akatemiatutkija käytännöllisen filosofian oppiaineessa Helsingin yliopistolla. Hän tutkii kollektiivista vastuuta, osallisuusvastuuta, sekä tiedon ja tietämättömyyden kysymyksiä. Kun ymmärrämme yksittäiset valintamme ja vastuumme osana suurempaa kokonaisuutta, osallistumiseemme sisältyvä potentiaalinen voima voi vaikuttaa sosiaalisiin normeihin ja toimintatapoihin. Maailman tarkastelu eri näkökulmista ja uteliaisuus muiden ihmisten mielipiteitä kohtaan on osa sivistystä. Hormion hanke Tiedon rooli kollektiivisessa vastuussa on Suomen Akatemian rahoittama.

Lotta Vuorio on väitöskirjatutkija, jonka yleisen historian väitöstutkimuksen aiheena on liikuntaa ja terveyttä koskevat kulttuuriset käsitykset 1800-luvun loppupuolen Englannissa. Hän käsittelee aihetta sukupuolen ja kehollisuuden näkökulmista.1800-luvun Englannissa liikunta aletaan ajatella terveyden kannalta, mikä on seurausta teollistumisesta ja yhteiskunnan yleisistä kehityskuluista. Neljä vuotta sitten Lotta Vuorio aloitti historia-aiheisen Menneisyyden jäljillä podcast-sarjan tekemisen. Hän pyrkii löytämään menneisyyden eri vaiheista ja kulttuurisista ilmiöistä aiheita, jotka koskettavat ihmisiä edelleen ja jotka ovat jollain tapaa yleisinhimillisiä. Jaksoissa historia-aiheisiin pureudutaan yleistajuisesti mutta samalla syvällisesti tutkitun tiedon pohjalta. Lotta Vuorio palkittiin Suomen tiedetoimittajien liiton myöntämällä tiedeviestintäpalkinnolla vuonna 2024.

Sivistys tarvitsee sinua! -paneelikeskustelu on katseltavissa suorana Yle Areenasta. Linkki lähetykseen löytyy TÄÄLTÄ.

Klo 17.00 Ikaalisten Keskuspuisto

VTT SÄDE HORMIO: Kollektiivinen vastuu ja ilmastonmuutos

Akatemiatutkija Säde Hormio pohtii filosofian tutkimuksessaan yhteisen vastuun käsitettä: millä tavoin voimme olla yhdessä vastuussa kollektiivisesti aiheutetuista vahingoista. Yhteisen vastuun kysymykset nousevat esiin esimerkiksi silloin, kun alamme keskustella ilmastonmuutoksesta. Ilmastonmuutos on aiheutunut ihmisten toiminnasta pitkällä aikajänteellä globaalisti, ja nykyiset päästöt vaikuttavat ilmakehässä pitkälle tästä eteenpäin. Voivatko yksilöt ylipäänsä olla vastuussa yhdessä aiheutetuista haitoista ja millaista siitä seuraava vastuu on? Mitä kansalaisten tulisi tehdä, jotta elämäntapamme olisi kestävällä pohjalla? Hormion kirja ilmastonmuutosvastuusta julkaistiin alkuvuodesta. Hän on lisäksi kirjoittanut useita artikkeleita, joista Yksilön vastuu yhteisöjen jäsenenä oli ehdolla Vuoden Tiedekynä -palkinnon saajaksi vuonna 2021.

Klo 20.00 Oma Tupa

MENTALISTI PETE POSKIPARTA: Rehellinen huijari

Miten huijari toimii, mitä tekniikoita käyttää ja miksi huijarit onnistuvat samoilla keinoilla aina vain uudestaan ja uudestaan? Ihmisen kyky hahmottaa ympäristöä ja tehdä päätöksiä nopeasti ja paineen alla ovat rajalliset. Näihin heikkouksiin huijarit iskevät aina aikakaudelleen sopivin välinein, mutta samoja menetelmiä käyttäen.

Sen sijaan huijata voi myös rehellisesti. Taikuri ja mentalisti esiintyessään yleisön edessä luo samanlainen sanattoman sopimuksen kuin vaikka näyttelijä teatterissa siitä, että kaikki mitä nyt näette on periaatteessa totta, mutta vain esityksen ajan.

Suomen kansainvälisesti arvostetuimman mentalistin Pete Poskiparran esitelmässä pohditaan aluksi lyhyesti huijarien keinovalikoimaa sekä pohditaan valkoisen valheen ja todellisen valheen eroa. Lopuksi nähdään miten rehellinen huijari huijaa yleisöään. Näin Poskiparta jatkaa ammattitaikurien Harry Houdinista James Randiin saakka jatkunutta pitkää perinnettä, jossa taikurit ovat halunneet valistaa yleisöä huijareita vastaan. Aihe toimii kuin nakutettuna Sivistyksen teemavuoden 2024 henkeen.

Klo 22.00 Ravintola Wanha Kauppala

DJ JULIAN MIFA: Ysäri Party

Sivistyksen teemavuotta 2024 juhlistava perjantai päättyy kaikille yhteisiin Ysäri Partyihin Ravintola Wanhaan Kauppalaan Keturinkadulla. Nostalgisiin ysäritunnelmiin johdattaa verraton DJ Julian Mifa, jonka repertuaari kattaa kaikki vuosikymmenen klassiset kappaleet. O tempora, o mores! Ravintolaan on vapaa pääsy.

LAUANTAI 20.7.2024

Klo 10.00 Rahkola

TEATTERI TIE: Telin tutkimusmatka tulevaisuuksiin

Teatteri Tie kiertää Suomea kesällä 2024. Puistofilosofia-viikolla on jälleen mahdollisuus nauttia teatteria, jossa herkullinen, näytelty dialogi osuu elämää käsitteleviin suuriin filosofisiin kysymyksiin, soveltuen pohdittavaksi niin lapsille kuin aikuisillekin.

Hannu Raatikainen on dramatisoinut Otto Tähkäpään lastenkirjasta Telin tutkimusmatka tulevaisuuksiin (Tammi 2021) lasten- ja aikuistennäytelmän, jossa nähdään kolme huimaa seikkailua kolmeen tulevaisuuteen.

Delfoi: Sinähän pidät jännittävistä seikkailuista vai mitä?
Teli: (nyökkää)
Delfoi: Siinä tapauksessa tulet pitämään tulevaisuuksien tutkimisesta. Seikkailuista, joissa sankari jättää taakseen tutun ja turvallisen nykyhetken ja suuntaa urheasti kohti tuntematonta – vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin.
Teli: Vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin?
Delfoi: Niin. – Meidän on rakennettava aikakone!

Ja näin, tämän aikakoneen siivin, siirtyvät Teli ja hänen mukanaan yleisö hurjille aikamatkoille omalla maapallollamme seuraamaan tieteiselokuvaa muistuttavan Megapoliksen robotisoitunutta elämää, roskien päällä kelluvan Polymerian hypertodellisuutta sekä Suuren Murroksen jälkeistä jännittävän seesteistä maailmaa.

Aikamatkojen väleissä jutustellaan yleisön kanssa eri tulevaisuuksien herättämistä ajatuksista ja tarjotaan sille mahdollisuuden vaikkapa matkia näytelmän hahmoja sekä tehdä muitakin pieniä teatterillisia kokeiluja nähtyjen tulevaisuuksien innoittamina. Näytelmän roolissa loistaa Inka Reyes.

Esityksen kesto väliaikoineen noin 1h 10 min ja se soveltuu yli viisi-vuotiaille.

Klo 11.00 Rahkola

PERHEPIKNIK

Teatteriesityksen jälkeen Rahkolan pihaan kokoonnutaan kaikille yhteiselle perhepiknikille. Mukana menossa MLL Ikaalisten osasto. Luvassa kaikkea mukavaa puuhaa ja tekemistä perheen pienemmille.

Klo 10.00 Ikaalisten Keskuspuisto

VAPAAT KESKUSTELUT

Vapaat keskustelut ovat Puistofilosofia-viikon ehdoton suola. Keskustelujen aihe valitaan keskustelijoiden joukosta yhdessä.

Mikään ei voita verratonta dialogia, jonka lopputuloksena käsiteltävä aihe asettuu kokonaan uuteen valoon. Keskusteluja käydään leppoisassa ja rakentavassa hengessä ja usein niissä summataan myös aikaisempien päivien keskustelujen aihetta ja niistä yön aikana esiin nousseita ajatuksia.

Tule paikalle ehdottamaan aihetta, keskustelemaan, pohtimaan ja kuuntelemaan, sekä tutustumaan uusiin ihmisiin.

Klo 12.00 Ikaalisten Keskuspuisto

FM VELI-MATTI RISSANEN: Cicero – eurooppalainen humanisti

Marcus Tullius Cicero (106 – 43 eKr.) oli roomalainen valtiomies, puhuja, kirjailija ja filosofi, jonka tuotanto käsittää retoriikan teoriaa käsitteleviä teoksia, puheita, filosofisia teoksia sekä laajan kirjejäämistön. Hänen filosofinen tuotantonsa käsittelee mm. etiikkaa, valtiofilosofiaa ja uskonnonfilosofiaa.

Vaikka Cicero kirjoitti useita filosofisia teoksia, hän ei ollut ns. ammattifilosofi vaan yhteiskunnallinen ajattelija, opettaja ja humanisti. Koska Ciceron ajattelu nojaa paljon kreikkalaisiin esikuviin, 1800-luvulta alkaen nykypäiviin saakka hänen filosofisia teoksiaan ei ole arvostettu juuri muussa suhteessa kuin hellenistisen filosofian lähteenä. Ciceron filosofisilla pohdinnoilla on kuitenkin ollut merkittävä vaikutus myöhäisantiikin, keskiajan ja uuden ajan ajattelijoihin.

Alustuksessa tuodaan esiin Ciceron persoonaa, hänen tuotantoaan sekä hänen filosofista ajatteluaan sekä nostetaan esiin myös joitakin hänen ajatuksiaan, jotka ovat edelleen ajankohtaisia. Veli-Matti Rissanen toimii klassisten kielten ja antiikin tutkijana ja tuntiopettajana Turun yliopistossa.

Klo 14.00 Ikaalisten Tori

IKAALINEN PRIDE -KULKUE

Viime vuonna Ikaalisissa järjestettiin historian ensimmäinen Ikaalinen Pride, jossa myös Puistofilosofia ry:lla oli ilo toimia yhteistyökumppanina. Vuonna 2024 yhteistyö jatkuu ja kaikilla puistofilosofeilla on mahdollisuus osallistua tärkeään tilaisuuteen paremman maailman puolesta. Sydämellisesti tervetuloa Ikaalinen Pride-kulkueeseen kävelemään ihmisoikeuksien, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon puolesta.

Ikaalinen Pride 2024 muu ohjelma ja myös tarkempi ohjeistus kulkueesta ilmoitetaan myöhemmin.

Klo 15.00 Rahkola

IKAALINEN PRIDEN PUISTOPIKNIK

Puistopiknik Rahkolan pihapiirissä. Mahdollinen esiintyjä ilmoitetaan myöhemmin.

Klo 17.00 Ikaalisten Keskuspuisto

FT LAURI KALLIO: Sisu ja sivistys – J.V. Snellmanin hegeliläinen Suomi

Puheenvuorossaan Lauri Kallio esittelee Suomen kansallisfilosofina pidetyn J.V. Snellmanin (1806–81) tulkintaa saksalaisen G.W.F. Hegelin (1770–1831) filosofiasta, miten Hegelin filosofian syvällinen omaksuminen vaikutti Snellmanin yhteiskunnalliseen toimintaan. Poiketen useista saksalaisista hegeliläisistä, Snellman saavutti urallaan suurta menestystä: hänestä tuli paitsi professori myös valtiomies. Hänen luonteessaan yhdistyi hämmästyttävällä tavalla pohjalainen periksiantamattomuus ja poliittinen realismi. Kallion mukaan Snellmanin asema orastavan suomalaisen kansallisuusaatteen sankarina ei aivan ongelmitta sopinut yhteen hänen hegeliläisen filosofiansa kanssa. Lopuksi tarkastellaan sitä, miten Snellmanin legenda vaikutti suomalaiseen filosofiaan autonomian ajan loppupuolella.

Lauri Kallio väitteli vuonna 2017 Helsingin yliopistosta J.V. Snellmanin filosofiaa käsitelleellä väitöskirjalla. Väitöksen jälkeen hän on tutkinut 1800-luvun idealistista filosofiaa Saksassa, Suomessa ja Pohjoismaissa. Vuonna 2023 hänelle myönnettiin filosofian historian dosentuuri Turun yliopistossa. Lauri Kallio on Puistofilosofia ry:n yhteistyökumppani Suomen Filosofisen Yhdistyksen edustaja XIV Puistofilosofia-viikolla.

Klo 17.00 Rahkola

FM RISTO KOSKENSILTA: Monta syytä tehdä itse

Viheliäisiin ympäristökriiseihin vastaaminen vaatii laajoja yhteiskunnallisia ja taloudellisia uudistuksia. Myöskään arkielämä ei voi pysyä ennallaan, koska materiaalista kulutusta on leikattava radikaalisti. Tässä tilanteessa sopii pohtia, mitä oikeastaan menetetään, kun kulutus vähenee, ja ennen kaikkea, mitä voidaan saada tilalle.

Filosofi, toimittaja Risto Koskensilta pohtii keinoja täyttää ostamisen jättämä aukko elämässämme. Hän tiivistää keinot sanapariin ”itse tekeminen”. Mitä voi oppia, kun valmistaa saippuansa itse ravintoloiden jäterasvasta? Miten suhde tavaraan muuttuu, kun ostamisen sijaan ompelee vaatteensa löytömateriaaleista? Onko mielekkäämpää takoa veitsi vai hankkia parilla eurolla parempi kirpputorilta? Miten resurssien taju kehittyy, kun pyrkii liikkumaan pikemminkin omavoimaisesti kuin moottoroidusti?

Vaikka kaikkien ei ole järkevää pyrkiä täysin omavaraisiksi, Koskensilta väittää, että itse tekemisen eetos juurruttaa maailmaan ja antaa elämälle sisältöä ja mieltä. Se kasvattaa entistä vapaampia ja sivistyneempiä kansalaisia, joita tarvitaan, kun tulevia ekologisesti kestävämpiä demokratioita rakennetaan.

FM Risto Koskensilta on toiminut toimittajana ja päätoimittajana filosofisessa niin & näin -aikakausilehdessä. Eurooppalaisen filosofian seura on Puistofilosofia ry:n yhteistyökumppani.

Klo 18.00 Bar No Name

XIV PUISTOFILOSOFIA-VIIKON JA IKAALINEN PRIDEN 2024 PÄÄTÖSBILEET

Kaikki hyvä loppuu aikanaan. Perinteiseen tapaan viikon alustukset ja filosofiat kootaan yhteen Bar No Namessa. Luvassa on huippuohjelman saavuttavat päätösbileet Ikaalinen Priden kanssa. Illan upea ohjelma julkaistaan lähiaikoina.

Muuta ohjelmaa XIV Puistofilosofia-viikon 16.-20.7.2024 yhteydessä Ikaalisissa

IKAALINEN PRIDE 2024

Ikaalisissa järjestetään toista kertaa kaikkien ihmisten tasa-arvoisuutta julistava Ikaalinen Pride. Puistofilosofia-viikkoa Ikaalisissa järjestävä Puistofilosofia ry on mukana ylpeänä yhteistyökumppanina jo toisena vuonna peräkkäin. Ikaalinen Priden ohjelma noudattelee osittain XIII Puistofilosofia-viikon ohjelmaa. Tervetuloa mukaan! Tehdään yhdessä maailmasta parempi paikka meille kaikille.

Ikaalinen Pride 2024 ohjelma julkaistaan kevään ja kesän 2024 aikana.

PUISTOFILOSOFIAN FESTIVAALIRAVINTOLA OMALLA TUVALLA

XIV Puistofilosofia-viikon virallinen festivaaliravintola sijaitsee jo kolmantena vuotena Oman Tuvan juhlatalossa. Herkullisesta ruoasta vastaa tänä vuonna Oma Tupa ry, joka loihtii niin salaatit, keitot kuin lämpimänkin aterian, palan painikkeeksi tietenkin erinomaista juotavaa oluesta viiniin. Kahvihampaan kolotus hoituu sekin samalla.

Oma Tupa juhlii tänä vuonna sadatta juhlavuottaan, joten talossa on luvassa mm. Ikaalisten taideaarteet -näyttely, johon on mukava tutustua aterioinnin yhteydessä. Myös XIV Puistofilosofia-viikon ohjelmaa on luvassa tiistaina ja perjantaina.

IKAALISTEN KAUPUNGIN TAIDEAARTEET -NÄYTTELY

Ikaalisten kaupungin omistaman taidekokoelman upeimmat työt ovat nähtävissä Omalla tuvalla koko XIV Puistofilosofia-viikon ajan ja aina heinäkuun loppuun saakka. Monet upeista töistä ovat nyt ensi kertaa nähtävillä.

WALOA-KVARTETIN TORIPÄIVÄKONSERTTI IKAALISTEN KIRKOSSA 17.7.2024

Waloa-kvartetti järjestää toripäiväkonsertin Ikaalisten kirkossa keskiviikkona 17.7.2024 klo 12.00. Suomen- ja englanninkielisiä rakkauslauluja poimittuna kotimaisten säveltäjien tuotannosta sekä englanninkielisistä musikaaleista, elokuvista ja televisiosarjoista.

Katja Koskiniemi, sopraano
Anna Aila, altto
Esko Koskiniemi, tenori
Juha Koksalo, basso

Säestys Johanna Eränen, piano

IKAALISTEN TAIDEYHDISTYS TAIKA RY:N KESÄNÄYTTELY RAHKOLASSA

Ikaalisten taideyhdistys Taika ry järjestää perinteisen kesänäyttelyn Juhlatalo Rahkolan Roosan pirtissä 12.6.-28.7.2024. Näyttelyssä on esillä yhdistyksen taiteilijoiden teoksia ja sen otsikko Sivistys heijastelee XIV Puistofilosofia-viikon keskeistä teemaa, juhlistaen Sivistyksen teemavuotta 2024. Kesänäyttely on avoinna Rahkolan kesän 2024 aukioloaikoina keskiviikkona klo 10-16 ja to-su klo 12-16.

KIRJAMYYNTI RAHKOLAN VÄENTUVASSA

Jo käsitteeksi muodostunut Ikaalisten kaupunginkirjaston poistokirjamyynti on avoinna Rahkolan väentuvassa halki XIV Puistofilosofia-viikon tiistaista sunnuntaihin. Sydämellisesti tervetuloa tekemään bibliofiilisia löytöjä!

HARMONIKKAMUSEO AUKI PUISTOFILOSOFIAN AIKANA

Ikaalisten Harmonikkamuseo on auki koko XIV Puistofilosofia-viikon ajan ti-la klo 11-13 ja klo 15-17. Harmonikkamuseon on ehdottomasti tutustumisen arvoinen, pitäen sisällään soittopelejä halki harmonikan historian, unohtamatta myös seutukunnallista harmonikka- ja pelimanniperinnettä.

Harmonikkamuseon aukiolo Puistofilosofian aikana 16.-20.7. | Suomen Harmonikkainstituutti

KAVERIKUVAAN XIV PUISTOFILOSOFIA-VIIKOLLA

Erinomainen tapa tehdä osallistumisesta XIV Puistofilosofia-viikolle unohtumaton, on ottaa kuva itsestä tai kavereista ammattilaisen ateljeessa. Puistofilosofia ry tekee yhteistyötä Ikaalisten valokuvaamon kanssa ja siellä kannattaa festariviikolla poiketa ottamassa Puistiksen henkeen soveltuva, verraton matkamuistopotretti.

XXVII SAUNAFESTIVAALIT TOIVOLANSAARESSA 19.-20.7.2024

Ajattelun ja dialogin festivaalin yhteydessä Ikaalisissa järjestetään myös toinen meditatiivinen festivaali, järjestyksessä 27. Saunafestivaalit Toivolansaaren leirintäalueella 19.-20.7.2024. Saunaseura Löylynlyöjien järjestämä festivaali kokoaa yhteen mobiilisaunat ja saunojen ystävät ympäri Suomea. Tapahtumassa on runsaasti mielenkiintoista ohjelmaa, kuten vihdanteon SM-kisat, karaokea, festariruokaa ja tietenkin saunomista!