Tympeät tytöt-nimisellä Instagram-tilillä on 1.2.2022 jaettu julkaisu siitä, miten keskiluokkaiset suhtautuvat matalapalkkaisiin palvelutöihin kuin ne olisivat lifestyle-valinta. Julkaisussa tuotiin esille myös ajatusta siitä, että kaikilla ei ole varaa valita työpaikkaansa. Tutkimusten perusteella voidaan todeta, että kaikilla ei todella ole tasa-arvoista mahdollisuutta valita koulutustasoaan ja näin työpaikkaansa – edes Suomessa.
Korkeakoulutuksen tulisi olla tasa-arvoisesti mahdollista kaikille. Tälläkin hetkellä lapsen perhetaustan ja muiden tekijöiden avulla voidaan päätellä todennäköisyyksiä lapsen tulevasta koulutustasosta. Tasa-arvon toteutuminen koulutuksessa on ratkaisevaa vapaalle yhteiskunnalle ja ilman sitä olisimme luokkayhteiskunta, jossa vanhempien elintaso olisi periytyvä ominaisuus.
Suomessa perhetaustan vaikutus on onneksi pieni verrattuna moniin muihin maihin, mutta tälläkin hetkellä Suomen yliopistoissa on kolme kertaa enemmän ylempien toimihenkilöiden lapsia kuin muita. Yksinkertaisesti sanottuna korkeakoulutettujen vanhempien lapset hakeutuvat muita todennäköisimmin korkeakouluihin. Erittelen seuraavaksi tarkemmin toiselle asteelle siirtymisen, nuoren koulumenestyksen ja vanhempien tulotason merkitystä. Lisäksi huomioin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen eron.
Korkeakoulutettujen eriytyminen alkaa jo peruskoulun jälkeen, sillä suuri osa ammattikorkeakoulussa olevista opiskelijoista ja lähes kaikki yliopisto-opiskelijat ovat päätyneet sinne lukion kautta. Peruskoulun jälkeinen siirtymä toiselle asteelle selittää suurimman osan eriarvoisuudesta ja juuri tämän siirtymän takia vanhempien koulutuksen vaikutus on ollut viime vuosina kasvussa. Kun korkeakoulutettujen lapset korkeakouluttautuvat, niin matalasti koulutettujen lapset siis kouluttautuvat matalasti. Onko siis aivan turhaa unelmoida paremmista tuloista tai paremmasta elintasosta, kun mitä omilla vanhemmilla on? Olen kuullut aikanaan omilta kavereiltani ja nykyään pienempien sisarusteni kavereilta pohdintaa siitä, miten ei voi mennä lukioon, kun ei kukaan muukaan perheessä ole mennyt. Omat ystäväni ja pienempien sisarusteni ystävät menivät rohkaisuista huolimatta ammatilliseen oppilaitokseen.
Vanhempien koulutustausta vaikuttaa korkeakouluun hakeutumiseen enemmän kuin lapsen oma koulumenestys. Jos lapsi menestyy hyvin koulussa ja hänen vanhempansa ovat korkeakoulutettuja, päätyy hän todennäköisesti yliopistoon, mutta jos hänen vanhempansa ovat matalasti koulutettuja, on todennäköisyydet ammattikorkean puolella. Jos lapsi menestyy huonosti koulussa ja hänen vanhempansa ovat korkeakoulutettuja, päätyy hän todennäköisesti ammattikorkeakouluun, mutta mikäli hänen vanhempansa ovat matalasti koulutettuja, jää hän todennäköisesti kokonaan ilman korkeakoulutusta. Eli korkeakoulutettujen vanhempien lapset hankkivat korkeakoulutuksen todennäköisesti jossain korkeakoulussa, kun taas matalasti koulutettujen vanhempien lapset menevät ammattikorkeakouluun tai jäävät ilman korkeakoulutusta, koulumenestyksestä riippuen.
Yksinkertaisesti sanottuna korkeakouluissa on siis tavallisesti rikkaista perheistä olevia opiskelijoita.
Myös vanhempien tulotaso tuo esiin epätasa-arvoisuutta. Tilastokeskuksen mukaan mediaanivuositulot Suomessa olivat vuonna 2014 naisilla 24 300 ja miehillä 32 700 euroa. Mediaanitulolla tarkoitetaan keskimmäiseksi sijoittuvaa todellista palkkaa, ei palkkojen keskiarvoa. Eli esimerkiksi vuosipalkkojen 10 000, 24 000 ja 86 000 mediaanitulo olisi 24 000 euroa, kun taas keskiarvo olisi 40 000 euroa. Esimerkin mukaisesti mediaanitulon ajatellaan yleisesti olevan keskiarvotuloa realistisempi palkkojen kuvaamisessa, sillä keskiarvossa yksittäiset todella suuret tulot nostavat keskiarvon korkeaksi.
Ammattikorkeakoulussa olevien opiskelijoiden vanhempien vuositulot olivat naisilla 30 700 ja miehillä 36 600 euroa ja yliopisto-opiskelijoiden vanhempien vuositulot olivat naisilla 33 900 ja miehillä 42 600 euroa. Molempien korkeakoulujen opiskelijoiden vanhempien vuositulot siis olivat isommat kuin Suomen mediaanitulot. Yksinkertaisesti sanottuna korkeakouluissa on siis tavallisesti rikkaista perheistä olevia opiskelijoita. Lisäksi yliopisto-opiskelijoiden vanhemmilla oli ammattikorkeakouluopiskelijoiden vanhempia isommat tulot. Vuosituloja vertaillessa ei voi olla huomaamatta miesten ja naisten palkkaepätasa-arvoa, mutta se onkin jo aivan toinen aihe.
Perhetausta ei ole ainoa epätasa-arvotekijä korkeakoulutuksessa
Korkeakoulutus ei siis ole niin tasa-arvoista kuin voisi luulla. Vanhempien koulutustaustan lisäksi on muitakin epätasa-arvotekijöitä, kuten maahanmuuttotausta. Maahanmuuttotaustaisuus on merkittävä matalaa koulutustasoa ennustava tekijä. Maahanmuuttotausta on Suomessa erityisen merkittävä, sillä Suomessa maahanmuuttotaustaiset ihmiset ovat selkeästi aliedustettuja korkeakouluissa, sillä 8 prosenttia väestöstä on maahanmuuttajia, mutta heitä on korkeakouluissa vain 3,3 prosenttia.
Maahanmuuttotaustaisuus on merkittävä matalaa koulutustasoa ennustava tekijä.
Korkeakoulutukseen liittyy siis monia epätasa-arvotekijöitä, joista suurin on vanhempien koulutus- ja palkkataso. Asiaa ei usein tiedosteta, sillä Suomessa ajatellaan olevan kaikille tasa-arvoinen koulutus. Ja kyllähän Suomessa paperilla onkin kaikille tasa-arvoinen koulutus: koulutus on ilmaista ja ammatillisesta oppilaitoksestakin voi jatkaa yliopistoon. Korkeakoulutukseen liittyy kuitenkin monia sosiaaliseen asemaan liittyviä epätasa-arvotekijöitä. Työpaikan valinta ja sen matalapalkkaisuus eivät siis todellakaan ole lifestyle-valintoja, niin kuin Tympeät tytöt-nimisellä Instagram-tilillä sanotaan.
