Vaasan ylipistossa pidettiin tiistaina 28. tammikuuta Varautuminen ja resilienssi kansallisen menestyksen tukena -juhlaseminaari, jossa yliopiston uusi, resilienssiin keskittyvä tutkimusalusta lanseerattiin.
Tilaisuuden avaussanat lausui yliopiston rehtori Minna Martikainen. Hänen jälkeensä yliopiston sidosryhmistä, henkilökunnasta, opiskelijoista ja muista resilienssistä kiinnostuneista koostuvalle juhlaväelle puhui yliopiston hallituksen puheenjohtaja Mari Kiviniemi.
Kiviniemi kävi läpi tuoreita World Economic Forumin kyselyn tuloksia siitä, millaisista riskeistä ihmiset ovat huolissaan juuri nyt. Silmiinpistävää oli aseellisten kriisien pelon yleisyys.
Suomalaisittain huolenaiheista korostuvat terveyskriisit, viroilaiset taas ovat huolissaan kyberhyökkäysistä. Yleinen eurooppalainen ja myös maailmanlaajuinen pelko kohdistuu ilmastonmuutokseen ja sen aiheuttamat tuhoihin, kuten tulviin ja metsäpaloihin.
Kiviniemi sivusi myös presidentti Sauli Niinistön Euroopan unionille laatimaa ja lokakuussa esittelemää turvallisuusraporttia, jonka mukaan turvallisuuden täytyy huomioida kokonaisvaltaisesti. Euroopan unionia tulisi kehittää kohti valmiusunionia.
Suomella on paljon ystäviä
Suurlähettiläs Klaus Korhonen puhui Suomen asemasta kansainvälisessä turvallisuusympäristössä. Hänen mukaansa Suomen jäsenyys Euroopan unionissa ja Natossa täydentävät toisiaan. Hän kannatti ajatusta siitä, että Suomi on mukana kaikissa niissä pöydissä, joissa meitä koskevia päätöksiä tehdään.
Korhosen mukaan EU:hun liittymisen myötä Suomella on 27 ystävää ja Naton myötä vielä enemmän, vaikka liittojen tavoitteet lähtökohdiltaan ovatkin erilaisia. Varautuminen ja resilienssi ovat Korhosen mukaan erityisen hyviä puheenaiheita näiden kahden liiton välille.
Korhonen nosti puheenvuorossaan esiin myös Kiinan ja sen epäeettisen toiminnan, kuten aggressiivisen tiedustelun. Yhdysvaltaltan tuoreen, hiljattain toisen kautensa aloittaneen presidentin Donald Trumpin vaikutuksia Suomeen, EU:hun ja Natoon Korhonen arvio myös, vaikka vitsaili, ettei olisi niin halunnut tehdä.
Trumpin otetta työhönsä hän kuvaili poikkeukselliseksi, sillä häntä on vaikea ennakoida ja hän on nopea toimimaan. Silti koneisto ympärillä toimii yhä ennakoitavasti ja hidastaa Trumpia jonkin verran.
Resilienssintutkimus on monipuolista
Uuden resielienssitutkimusalustan teema-alueita ja tutkimuksen kärkiä esittelivät Vaasan yliopiston professorit Harri Jalonen, Heidi Kuusniemi, Panu Kalmi sekä dekaani Merja Koskela.
Professori Jalonen käsitteli puheessaan kokonaiskuvaa turvallisuudesta. Hänen mukaansa resilienssi sisältää ennakoinnin, selviytymisen, mukautumisen ja oppimisen.
Jalonen myös siteerasi Veikko Huovisen luoman Havukka-ahon ajattelijan (1952), fiktiohahmo Konsta Pylkkäsen näkemyksiä viisaudesta, etenkin kaukoviisaudesta:
”Se on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, on reitit selvät. Tätä lajia on harvalle suotu. Jolla sitä on, niin pitäkööt hyvänään! Mutta tässä lajissa on kaksi pahaa vikaa; asia jää huvikseen tapahtumatta tai se sattuu eri tavalla. Joka arvaa ottaa nämäkin huomioon, sille on maailmanranta kevyt kiertää…”
Resilienssi
Kielitoimiston sanakirjan mukaan resilienssi tarkoittaa ”kykyä pysyä toimintakykyisenä vaikeissa muutostilanteissa ja palautua niistä”. Sävyero aeimpaan näissä yhteyksissä käytettyyn suomalaiseen muotisana sisuun on havaittavissa , sillä saman sanakirjan mukaan se merkitsee ”sitkeää, hellittämätöntä tahdonvoimaa, sinnikkyyttä, lannistumattomuutta ja toisaalta uskallusta ja rohkeutta”. Jopa tyhmänrohkeutta.
Professori Kalmin puheenvuoro käsitteli taloudellista resilienssiä. Se koskee esimerkiksi huoltovarmuutta ja sitä, miten kuluttajat ja kotitaloudet voivat varautua taloudellisiin kriiseihin. Kalmin mukaan taloudellinen resilienssi on tiiviisti sidoksissa ilmastonmuutoksen hidastamiseen ja yhteiskuntavastuuseen.
Professori Kuusniemi puhui varautumisesta teknologioiden ja innovaatioden avulla. Teknologinen kehitys pyritään Vaasan yliopistossa viemään käytäntöön niin, että riskejä voidaan tuoreiden teknologioiden avulla myös ennakoida ja siten estää ennakolta. Esimerkkeinä Kuusniemi mainitsi satelliittipaikannusteknologian sekä älyverkkojen, toimitusketjujen ja energianjakelun kriisinkestävyyden, kyberturvallisuuden ja tekoälypohjaisen kriisien ennakoinnin.
— Varautuminen ja resielienssi eivät tunne valtioiden rajoja, Kuusniemi muistutti.
Kansalaisten resilienssiä käsitteli markkinoinnin ja viestinnän yksikön dekaani Koskela. Hän painotti, että turvallisuus on yhteisön lisäksi tavallisten ihmisten, jokaisen yksilön asia. Yksilöiden resilienssi kuitenkin perustuu luottamukseen ja tunteeseen siitä, että on osa jotakin yhteisöä.
— Millä tavalla yhteiskunta rakentuu niin, että kaikki voivat kokea olevansa osa sitä? Koskela kysyi.
— Sisäinen uhka on myös olemassa. Propagandan tuottajat pyrkivät löytämään ne yhteisön sisäiset kipupisteet, joita ruokkimalla yhteisöä voi hajottaa sisältäpäin, hän jatkoi.
Koskela mainitsi eilen vietetyn holokaustin uhrien muistopäivän ja Auschwitzin ääriesimerkkinä siitä, mihin yhteiskunnan eriytyminen voi johtaa. Hän painotti yhteisöllisyyden, kollektiivisen toimijuuden ja osallisuuden merkitystä.
Lopuksi Koskela ehdotti presidentti Mauno Koiviston määrittelemän Suomen idean (selviytyminen) päivittämistä proaktiivisempaan.
Turvallisuuspaneeli optimistisena
Juhlaseminaari huipentui paneelikeskusteluun varautumisesta ja resilienssistä multikriisien aikana. Keskusteluun osallistuivat panelisteina eduskunnan varapuhemies, kansanedustaja Paula Risikko, Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen, Ilkka-Pohjalainen päätoimittaja Markku Mantila, Vaasan yliopiston hallituksen puheenjohtaja Mari Kiviniemi sekä tutkimusjohtaja, dosentti Olli-Pekka Ruuskanen PTT:stä ja Vaasan yliopistosta.
Eri alan edustajat toivat esiin näkökulmiaan toisiaan täydentäen ja melko yksimielisesti. Kaikki arvioivat Suomen olevan kaikesta huolimatta melkoisen hyvin varautunut erilaisiin uhkiin nykyisessä turvallisuustilanteessa. Paneeli päätyi alussa pukanneesta pessimistisyydestä orastavaan optimistisuuteen.
Juttua muokattu 29.1.2025 kello 10:55. Tarkennettu yleisössä olleen myös yliopiston sidosryhmien edustajia sekä tilaisuuden aiheesta muuten vain kiinnostuneita, korjattu väärin kirjoitettu avainsana ja lisätty jutun kirjoittajan nimi ja kuvaus.
