Siirry suoraan sisältöön

Maaseutupolitiikan neuvoston pääsihteeri Antonia Husberg Maa- ja metsätalousministeriöstä piti sekä tapahtuman avauspuheenvuoron että yhteenvedon lopuksi. Kuvat: Hanna Hietikko

Lapualla pohdittiin, mitä onkaan hyvä elämä Etelä-Pohjanmaalla

Hanna Hietikko

Kirjoittaja edusti tapahtumassa Pomediaa ja Lakeuden Sateenkaarta.

Lokakuun lopussa 40-henkinen joukko eteläpohjalaisella maaseudulla asuvia ja vaikuttavia on kutsuttuina kokoontunut Lapualla kulttuurikeskus Vanhan Paukun tiloihin pohtimaan, millaista on hyvä elämä maakunnassa. Tapahtuma on osa valtakunnallista Hyvä elämä maaseudulla -kiertuetta, nyt jo 14. laatuaan.

Maaseutupolitiikan neuvoston pääsihteeri Antonia Husberg avaa tilaisuuden alustamalla päivän aiheita faktoilla maaseudusta. 95 prosenttia Suomen pinta-alasta on maaseutua, mutta maaseudulla asuu vain 28 prosenttia suomalaisista. Tämän ihmisjoukon elinolosuhteita pohditaan tänään yhdessä.

95 prosenttia Suomen pinta-alasta on maaseutua, mutta maaseudulla asuu vain 28 prosenttia suomalaisista

Paikalla on osallistujia esimerkiksi maakunnan yhdistyksistä ja kunnista. Alajoki-sali ei pullistele väkimäärästä, mutta ideoista kylläkin, kun niiden aika tulee.

Aluksi käydään läpi läsnäolioiden mielikuvia ja näkemyksiä maaseudusta. Husberg kannustaa pohtimaan maaseutua myös uusista näkökulmista.

— Tänne tarvitaan enemmän innovointia, uutta yrittäjyyttä, hän sanoo.

Husberg mainitsee puheenvuorossaan, että maaseudulla ei esimerkiski vielä juurikaan puhuta vihreästä siirtymästä.

Duudsonien HP yritti parhaansa mukaan innostaa yleisöä innovoimaan pohjalaisista lähtökohdista.

Maaseutuneuvoston asiapitoisen avauspuheenvuoron jälkeen Duudsoneiden Hannu-Pekka Parviainen motivoi osallistujajoukkoa ideoimaan kertomalla Duudsoneiden ytimestä. Hänen mukaansa ryhmän sekoilussa on pohjimmiltaan kyse ystävyydestä, luovuudesta, positiivisesta anarkiasta ja unelmien toteuttamisesta.

Miten ja miksi maaseutua kehitetään?

Maaseudun kehittymistä Suomessa ohjataan Maa- ja metsätalousministeriön Maaseutupolittisella kokonaisohjelmalla, jota Maaseutupolitiikan neuvosto panee toimeen. Ohjelmassa on 74 toimenpidettä, jotka perustuvat ohjelman viiteen teemaan:

  1. Luonnonvarojen kestävästä käytöstä enemmän lisäarvoa
  2. Maaseudun toimijat osana kestävän siirtymän ratkaisua
  3. Kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistaminen
  4. Sujuvan arjen varmistaminen
  5. Osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen

Hyvä elämä Etelä-Pohjanmaalla -tapahtuma on Maaseutupolitiikan neuvoston järjestämä. Kiertueella viedään käytäntöön neuvoston Mahdollistetaan maaseudun tarinan jatkuminen -julkilausumaa, joka on julkaistu vuonna 2021.

Tänään Maaseutuneuvosto kerää Lapualla eteläpohjalaisten ajatuksia kolmessa keskustelupöydässä, joiden aiheet ovat ruokaprovinssi, koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen sekä työvoiman saatavuus ja kotiseutu työntö- ja vetovoimatekijänä.

Tavoitteena huoneentaulu

Aiemmissa kiertueen tapahtumissa keskustelluista aiheista on Maaseutupolitiikan neuvosto koonnut Instagram-tililleen huoneentaulut. Tällainen on tänäänkin tavoitteena saada aikaan, nyt Etelä-Pohjanmaasta.

Osallistun kolmesta ”Pyöreän pöydän Erätauko-keskustelusta” kotiseutu työntö- ja vetovoimatekijänäkeskustelupöytään. Keskustelun apukysymyksiä ovat paljon paljastavat Missä on eteläpohjalaisuuden voima? Ovatko yhteisöllisyys ja totutut tavat murroksessa? Miksi nuori äänestää jaloillaan? Mikä saa lähtijän palaamaan? Miten uusi otetaan vastaan, miten erilaisuuteen suhtaudutaan?

Keskustelua jokaisessa pöydässä ohjaa Maaseudun sivistysliiton alaisen Maahenki oy:n asiantuntija. Maahenki oy koostaa myös ideoinnistamme huoneentaulun.

Lopuksi päivän puheenaiheeista koostettiin yhteinen huoneentaulu. jota esittely Niina Vuori Maahenki Oy:stä.

Huoneentaulumme ei ole yllätyksellinen. Nyt jäämme seuraamaan, miten sen tavoitteet toteutuvat.

Mitä mieltä olet artikkelista?
  • Tärkeä 
  • Mielenkiintoinen 
  • Hauska 
  • Liikuttava 
  • Kelpo 
  • Tylsä 

Vastaa