Humanisti yritti ymmärtää sijoitusillassa, mistä sijoittamisessa oikein on kyse

Vaasan yliopistossa järjestettiin tiistai-iltana 6. helmikuuta jo perinteeksi muodostunut, yliopistoseuran järjestämä sijoitusilta. Tänä vuonna paikalla olivat puhumassa Lähi-Tapiolan pääekonomisti Jari Järvinen, Arvopaperi-lehden päätoimittaja Ninni Myllyoja sekä Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professori Sami Vähämaa.

Sijoittaminen kiinnostaa Vaasassa. Sen voi päätellä siitä, että yliopiston Nissi-auditorio oli jo ennen tapahtuman alkua niin täynnä, että kaikille ei ollut istumapaikkaa.

Muut osallistujat ovat pukeutuneet jakkuihin, Marimekon leninkeihin tai tummansinisiin pukuihin. Tunnen itseni kirpparilta ostetussa H&M:n neuleessa alipukeutuneeksi. En ole laittanut edes huulipunaa. Menen silti eturiviin, että kuulen varmasti kaiken, mitä illalla on annettavanaan.

Vastuullisuus paitsi on hyväksi, se myös näyttää hyvältä

— Vastuullisuus on muotia, mutta onko vastuullista väittää olevansa vastuullinen? Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professori Sami Vähämaa aloittaa luentonsa.

Vähämaa on tutkinut urallaan esimerkiksi naisia yritysten johdossa sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen huomioimista yrityksissä. Hänen tämäniltaisen aiheensa lyhenne ESG tulee termeistä Environmental responsibility, Social responsibility ja Corporate Governance, jotka tarkoittavat vastuuta ympäristöstä, yhteiskunnasta ja hyvästä hallinnosta.

Aihe ajankohtainen, sillä Finnwatchin mukaan hallitus on kaatamassa EU:n yritysvastuudirektiivin, jota Suomi on aiemmin kannattanut. Vähämaa perustelee aiheen tärkeyttä sillä, että vastuullisuus vaikuttaa yrityksen markkina-arvoon, sillä se voi säästää kustannuksia, minimoida riskejä ja luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Vastuullisuus huomioidaan koko ajan paremmin laeissa ja raportoinnissa, joten vastuullisuuteen pyrkiminen on hyväksi yrityksen maineelle.

ESG-termi peräisin YK:n Who Cares Wins -raportista vuodelta 2004. YK:lla on vastuullisen sijoittamisen periaatteet, jotka voi allekirjoittaa. Se on koko ajan suositumpaa. Kasvukäyrää katsoessa herää kysymys, paljonko on sitten on niin sanotusti vastuutonta sijoittamista? Sellaista siis, jossa ei mietitä lainkaan vaikutuksia muihin kuin omaan tiliin?

Paljonko on sitten on vastuutonta sijoittamista?

ESG-luokituksia tuottavat sekä suomalaiset että maailmalla toimivat yritykset. Kyse on pisteytykset ovat kuitenkin erilaisia, kuten monet muutkin yritysten itse kehittämät sertifikaatit.

— Syntiset osakkeet, kuten alkoholi, tupakka ja pornoteollisuus, tuottavat parhaiten, Vähämaa sanoo.

— Mutta tuoreen newyorkilaisen vastuullisuustutkimuksia vertailleen tutkimuksen mukaan ESG-tekijät voivat vaikuttaa yllättävästi markkina-arvoon. Tutkimuksen mukaan ESG-asioiden huomioimisesta on ollut positiivisia vaikutuksia yli 40 prosentille yrityksistä. Vain 13-14 prosenttia tutkimuksista löysi vastuullisuudesta haittaa yritystoiminnalle.

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

Henkilön Finnwatch ry (@finnwatch) jakama julkaisu

Lopuksi Vähämaa perustelee vastuullisuuden välttämättömyyttä sanoen.

— Kuolleella planeetalla ei ole kovin montaa toimivaa yritystä.

Tästä on helppo olla samaa mieltä.

Pandemiasta ja sodasta huolimatta sijoittajilla on hyvät näkymät

Lähi-Tapiolan pääekonomisti Jari Järvinen aloittaa osuutensa positiivisesti:

— Sodasta huolimatta meillä on ollut hyvät näkymät. Otsikoiden kurjuudesta huolimatta sijoitusvuosi on ollut hyvä, kuin peilikuva vuodesta 2022, hän kuvailee.

Sitten tuleekin sellaista jargonia, että en pysy perässä, vaikka googlaan termejä kiivaasti.

Osakemarkkinoilla on ilmesesti näkyvissä ”vihreitä versoja”, vaikka viime vuosina on koettu pandemiaa, ydinsodan uhkaa ja sotaa. Sijoittajien tunnelmat ovat kuitenkin onneksi ”pysyneet hyvinä”.

Pandemiakevät sentään oli sijoittajille kurja, mutta nyt on päästy takaisin ”hyvään kehitykseen” ja ”normaaleihin korkoihin”. ”Muutamia stressipisteitä” on nähtävillä, mutta se on vain ”normaalia sotien ja terrorismin vaikutusta”.

Tällaiset luonnehdinnat tuntuvat groteskeilta, kun kyseessä on joidenkin ihmisen henki ja joidenkin ihmisten rahat, mutta ehkä olen tottumaton talouskieleen ja tämä on ihan normaalia puhetta.

Järvisen mukaan ”suhdannenäkymä on vahvistumassa” eli odotettavissa on positiivisia tuloksia. Tämä on kuitenkin vasta ”ensimmäinen hyvä uutinen”. Pandemiasta alkanut inflaatio saattaa olla tilapäistä tai pitkäaikaista. Hyvä asia on, jos se jääkin tilapäiseksi. En pysy perässä niin, että saisin selville, mikä se toinen hyvä uutinen on.

Harkitsen Järvisen suosittelemiin podcasteihin tutustumista, sillä tämä osuus sijoitusillasta oli kuin vierasta kieltä.

Humanistista taloustoimittajaksi ja numeroiden ymmärtäjäksi

Vaasan ylioppilaslehti Vylkkärin ja maakuntalehti Pohjalaisen toimittajana aiemmin Vaasassa tunnettu, Arvopaperi-lehden nykyinen päätoimittaja ja Vaasan yliopiston alumni Ninni Myllyoja luennoi sijoittamisesta journalismin näkökulmasta. Aluksi hän korostaa olevansa viestinnän alumni ja humanisti, joka ei ymmärrä numeroista mitään. Tässä kohtaa vielä samastun.

Kun hän etenee 2000-luvun teknokuplaan, putoan kelkasta. Ilmeisesti 2000-luvun alussa oli kuitenkin tapana jonottaa ostamaan osakkeita.

Osakkeiden hankinnan aikoihin Myllyojan kesätyöaamut Pohjalaisessa alkoivat hankittujen osakkeiden hinnan nousun tarkistamisella Kauppalehden sivuilta. Sitten Myllyoja tapasi vielä laskeskella, montako vastiketta voitolla voisi maksaa. Hän myös onnistui lopulta myymään osakkeet voitolla vaikkei huippuhintaa saanutkaan.

Kun Myllyoja sitten puhuu journalistisen median ansaintalogiikasta ja tulevaisuudesta, ymmärrän joka sanan. 2000-luvun alun talousjournalismin kulta-aikaa en kuitenkaan muista, sillä olin silloin vasta oppinut lukemaan.

2000-luvulla taloustoimittajista oli pulaa, mutta kun toimittajia saatiin erikoistumaan talouteen, talousjournalismista ei haluttu enää maksaa erikseen vaan esimerkiksi Taloussanomat sulautui osaksi Ilta-Sanomia. Nykyään Myllyojan johtama tiimi tekee erilaista pörssijournalismia kolmeen eri julkaisuun: Kauppalehteen, Talouselämään ja Arvopaperiin.

Journalistin työn lisäksi Myllyoja on kirjoittanut kolme kirjaa sijoittamisesta, jokaisen oman elämäntilanteensa mukaan, kuten jo ensimmäisen teoksen nimi, Mitä jokaisen kotiäidin (ja muidenkin naisten) tulee tietää sijoittamisesta (2010) antaa ymmärtää. Myllyojan mukaan naisten osakesijoittaminen on ollut pitkään jonkinlainen tabu, josta ei ole voinut puhua tai jota ei ole ikään kuin ollut olemassa.

— Kaikilla on varaa sijoittaa, ainakin säästää, Myllyoja sanoo.

Osakesijoittajien määrä on Myllyojan esittämän diagrammin mukaan kasvussa ja sijoittamisesta on tullut helpompaa kuin koskaan ennen, sillä ulkona räntäsateessa jonottamisen sijaan ostot ja myynnit voi tehdä älypuhelimella.

Osakesäästötilien määrä on jatkuvassa kasvussa, niiden määrän nopea lisääntyminen on jopa yllättänyt Myllyojan.

— Suomalaiset pystyvät olemaan tuottohakuista sijoituskansaa.

Suomalaiset pystyvät olemaan tuottohakuista sijoituskansaa.

— Suomalaiset eivät ole kovin köyhiä. Suomalaisilla on paljon finanssivarallisuutta, Myllyoja perustelee ja osoittaa 100 miljardin talletusvarallisuutta kuvaavia pylväitä.

Pörssiosakkeissa taas on Myllyojan mukaan 40 miljardia suomalaisten rahaa.

Myllyojan mielestä talousjournalismin tehtävä on kertoa, miltä osakkeet voivat olla hyviä sijoituskohteita. Suuri osa suomalaisista sijoittaa vielä kotimaisiin osakkeisiin, mutta talousjournalismi nostaa esiin myös ulkomaalaisia sijoitusvinkkejä.

— Tarjoamme taloustoimituksissa rahanarvoista tietoa taloudesta. Meillä on jopa kaksi kirjeenvaihtajaa Yhdysvalloissa, jotta pystymme seuraamaan tilannetta tarkasti, hän kertoo.

— Käymme kovaa kilpailua ajasta, jonka ihmiset käyttävät median parissa. Kaikkia eivät koske samat journalistiset periaatteet kuin meitä, mutta teemme myös monenlaisia yhteistyöprojekteja, kuten podcasteja ja kolumneja tunnettujen henkilöiden kanssa.

— Sijoittaminen on säästämisen muoto, ja meidän tehtävämme on saada suomalaiset sijoittamaan viisaasti.

Koonti: Miksi pitäisi sijoittaa?

Lopuksi kysyn kaikilta sijoitusillan puhujavierailta, miksi pitäisi sijoittaa. Tällaisia vastauksia saan:

Juttua muokattu 6.2. kello 21.57: Muutettu otsikon verbin aikamuotoa ja tarkennettu kirjoittajan kuvausta sekä lisätty yksi kuva.