Tänään 9.4. vietämme Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää, joka on ollut virallinen liputuspäivä vuodesta 1978. Suomen kirjakielen kehitys alkoi kuitenkin jo keskiajalla ja näihin päiviin mennessä uusia, enemmän tai vähemmän käyttöön vakiintuneita sanoja on keksitty valtavasti.
Noin vuosina 1510-1557 elänyttä Agricolaa pidetään suomen kirjakielen isänä, sillä hän on luonut pohjaa kielellemme muun muassa suomenkielisellä raamatunkäännöksellään. Tämän lisäksi uskonnollisen kirjallisuuden luominen oli hänen elämäntyönsä pappeuden rinnalla.
Suomen kielessä on edelleen käytössä tuhansia sanoja jotka ovat Agricolan käsialaa, kuten esimerkiksi hallitus, isänmaa, omatunto ja lohikäärme.
Jokaisenoikeus ja pörssisähkö uusina lisäyksinä sanakirjaan
Suomen kirjakieli on kehittynyt valtavasti Agricolan luomasta pohjasta, ja sanoja syntyy jatkuvasti uusien asioiden ja ilmiöiden myötä joko lainasanoina tai käännöksinä.
Apuna uusien sanojen kanssa apuna toimii Kielitoimiston sanakirja, joka antaa tietoa esimerkiksi sanojen merkityksistä, käytöstä ja tyylisävyistä, kuten taivutuksesta ja oikeinkirjoituksesta. Sanakirjassa on yli 100 000 hakusanaa ja se on ollut ilmaisena käytössä jo kymmenen vuoden ajan.
Sanakirjan uusin päivitys on tullut voimaan 19.3.2024, jolloin esimerkiksi sana ikoninen, sai täysin uuden merkityksen vanhan merkityksen rinnalle. Ikoni on perinteisesti tunnettu kuvasymbolin kaltaisena, kun taas uudessa merkityksessä sanalla kuvataan lajissaan erityisen tunnettua, merkittävää tai arvostettua henkilöä, kuten esimerkiksi presidentti Urho Kekkosen ikonen hahmo.
Uusia lisäyksiä sanakirjaan ovat myös muiden muassa sanat jokaisenoikeus, huoli-ilmoitus, pörssisähkö ja uudissukunimi.
Uusia lisäyksiä sanakirjaan ovat myös muiden muassa sanat jokaisenoikeus, huoli-ilmoitus, pörssisähkö ja uudissukunimi.
Viimeisimmät kuukauden sanat ovat sahasää ja farkkumuna
Kotimaisten kielten keskus valitsee ja julkaisee kuukausittain uuden kuukauden sanan. Kielitoimiston sanakirjan päätoimittaja Minna Pyhälahti kertoo ensimmäisen kuukauden sanan olleen sahasää. Se valittiin vuonna 2011.
Vuoden 2024 kuukauden sanoja ovat olleet tammikuussa pörssisähkö, helmikuussa farkkumuna ja maaliskuussa lakkomoukari. Kuukauden sana julkaistaan aina kuun lopussa, joten huhtikuun sanaa ei ole vielä valittu.
— Sanassa on tärkeintä, että se on ajankohtainen, juuri siinä kuussa paljon esillä ollut sana, tiivistää Pyhälahti.
Sanassa on tärkeintä, että se on ajankohtainen, juuri siinä kuussa paljon esillä ollut sana, tiivistää Pyhälahti.
Pyhälahti kertoo kuukauden sanojen idean äitinä olleen kielenhuoltajan ja uudissana-aktiivin Riitta Erosen, joka yhdessä Kielitoimiston sanakirjan silloisten toimittajien kanssa alkoi julkaista kuukauden sanoja säännöllisesti.
— Mallia otettiin Ruotsista, jossa vuoden sanojen julkaiseminen oli suuri mediatapahtuma. Suomessakin haluttiin julkaista jotakin tällaista kivaa ja kevyehköä sana-asiaa, johon median olisi helppo tarttua, summaa Pyhälahti.
Kielitoimiston sanakirjaan lisätään vuoden tai kahden välein noin 400 uutta sanaa kerrallaan. Sanan matka sanakirjaan on melko pitkä ja kuukauden sanat päätyvät sinne vain harvoin, sillä kyseinen sana on useimmiten vain hetken pinnalla.
Sanakirjaan päätyneitä sanoja poistetaan harvoin, tyypillisesti vain muutama sana kunkin sanakirjapäivityksen yhteydessä.
Kauraa ja puolukkaa – sekoitus perinteistä ja nykyaikaa
Suomen kielen päivällä on oma, Agricolan nimeä kantava nimikkoleivos. Leivos on valittu vuonna 2014 kansalaisäänestyksellä Suomen Pipliaseuran järjestämässä kilpailussa, johon leivontabloggarit suunnittelivat ehdotuksia merkkipäivän leivoksesta.
Voittajaksi kilpailussa ylsi Makeaa murmelin täydeltä -blogin Heidi Harjulan suunnittelema leivos, jonka pohja on kauraista ja täyte on puolukkaista. Leivoksessa yhdistyvät perinteikkyys sekä nykyaikaisuus.
Pipliaseuran järjestämän kilpailun tarkoituksena oli Agricolan nimeä kantavan leivoksen kautta muistuttaa suomalaisille maailmanlaajuisen lukutaitotyön merkitystä sekä siitä, että edelleen joka kymmenes aikuinen on lukutaidoton.
Pipliaseuran järjestämän kilpailun tarkoituksena oli Agricolan nimeä kantavan leivoksen kautta muistuttaa suomalaisille maailmanlaajuisen lukutaitotyön merkitystä sekä siitä, että edelleen joka kymmenes aikuinen on lukutaidoton.
