Vaasan lyseon lukion opiskelijat osallistuivat Unescon alaiselle kestävän kehityksen The Baltic Sea Project -leirille lähes sadan muun Itämeren ympärysmaista tulevan opiskelijan kanssa. Leirillä tutustuttiin muun muassa Haithabun viikinkimuseoon ja Gottorfin linnaan sekä risteiltiin jääkauden aikana muodostuneella Schlein lahdella.
Joonatan Knuutila ja Jami Passi Vaasan lyseon lukiosta osallistuivat 7.–11.9.2022 Saksan Schleswigissä nuorten leirille, jolla perehdyttiin kestävän kehityksen mahdollisuuksiin.
– Parasta leirillä oli päästä tutustumaan ja keskustelemaan muiden, eri puolilta Itämerta saapuneiden nuorten kanssa. Kaikki olivat lähteneet positiivisin mielin leirille, ja jokaisesta huokui kiinnostus leiriä kohtaan. Leirillä oli ainutlaatuinen tunnelma, Passi ja Knuutila muistelevat.
– Lisäksi mieleeni jäi erityisesti eräässä workshopissa käsitelty aihe, joka käsitteli tulvia kaupungeissa ja sitä, mitä muutoksia infrastruktuuriin voidaan tehdä tulvien ehkäisemiseksi, Knuutila kuvailee.
Vaasalaisten lisäksi Unescon alaiselle, kestävän kehityksen The Baltic Sea Project -leirille osallistui lähes sata opiskelijaa ja opettajaa Itämeren alueen maista. Suomesta paikalla oli Knuutilan ja Passin lisäksi kolmas opiskelija ja kaksi opettajaa Tuusulan lukiosta. Leirillä tutustuttiin muun muassa Haithabun viikinkimuseoon ja Gottorfin linnaan sekä risteiltiin jääkauden aikana muodostuneella Schlein lahdella.
Opiskelijat toteuttivat leirillä myös omia työpajoja. Suomalaiset vetivät omassa työpajassaan Sitran tuottaman Circula-kiertotalous- ja yrittäjyyspelin. Työpajaan osallistuneiden saksalaisten Leah Schmidtin, Björn Faustin ja Pia Kristin Brodersenin ideoimat yritykset tuottivat kierrätetyistä pulloista tehtyjä lamppuja, vuokrasivat korjattuja polkupyöriä sekä valmistivat seikkailupuiston hajonneista työmaakoneista.
– Pidin työpajan käytännönläheisyydestä, Faust kehaisee.
– Yritysten on toimittava yhä ympäristöystävällisemmin. Vaikka uusien työtapojen kehittäminen vie aikaa, ympäristö on huomioitava aiempaa paremmin.
Jokainen voi vaikuttaa Itämeren tilaan
Jo 1980-luvulla käynnistyneen Baltic Sea Project -yhteistyön tavoitteena on edistää ympäristöön, kulttuuriperintöön ja demokratian toteuttamiseen liittyviä kysymyksiä.
– BSP on yksi tapa tarjota nuorille kokemuksia kansainvälisyydestä yhdessä opettajien kanssa. Verkoston tehtävänä on edistää Itämeren ja sen ympärillä asuvien ihmisten hyvinvointia. Ei voi olla kuin ylpeä meidän nuorista, jotka lähtevät ennakkoluulottomasti tekemään yhteistyötä, opetusneuvos Anu Halvari Opetushallituksesta kertoo.
Jami Passi ja Joonatan Knuutila osallistuvat omassa koulussaan Itämeri-ryhmään, jonka tehtävänä on tutustua ja pyrkiä vaikuttamaan Itämeren tilaan sekä lisätä lukiolaisten tietoisuutta lähimeremme voinnista.
– Vaasan lyseon lukio on Unesco-koulu, minkä vuoksi ryhmä järjestää koulussa paljon toimintaa. Meillä on ollut muun muassa kestävän kehityksen eri alueisiin liittyviä teemapäiviä. Itämeripäivänä järjestimme Itämeri elokuvafestivaalin yhteistyössä Vaasan kaupungin kulttuuritalo Fannyssa ja haastattelimme luontoelokuvien tekijää Jouni Hiltusta, Passi kertoo.
The Baltic Sea Project -leirillä pyrittiin elämään ympäristöystävällisesti. Vierailukohteisiin siirryttiin jalkaisin, ja leirillä syötiin kasvisruokaa. Passi ja Knuutila aikovat hyödyntää leirin antia jatkossakin.
– Tiedän nyt paljon enemmän kestävästä kehityksestä ja aion pyrkiä toimimaan sen mukaisesti. Esimerkiksi liharuoan voi ainakin kerran viikossa korvata kasvisruoalla — se ei oikeasti ole niin hirveää, mitä ehkä annetaan olettaa, Passi naurahtaa.
Hän muistuttaa myös roskien keräämisestä.
– Roskat eivät kuulu luontoon. Laittamalla roskat roskikseen edistämme jo huomattavasti luonnon ja meille tärkeän Itämeren tilaa, eikä se edes vaadi itseltä paljoa.
Knuutilakin haluaa haastaa kaikki vaasalaiset toimimaan Itämeren puolesta.
Yksittäisen ihmisen voi olla hankalaa saada merkittävää muutosta aikaan, mutta kollektiivisesti meillä on oikeasti valtaa vaikuttaa positiivisesti yhteiseen tulevaisuuteemme, hän pohtii.
– Minusta on tärkeää olla itse esimerkkinä muille, jotta saisimme aikaan laajemman ketjureaktion ihmisten ympäristökäyttäytymisessä.
