Lokakuu alkoi Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivän liputtamisella. Tässä hyötyjutussa esitellään, miten millaisia tapoja yhteiskunnallisiin asioihin vaikuttamiseen Suomessa on.
Suomalaisesta yhteiskunnasta käytetään termiä kansalaisyhteiskunta. Se tarkoittaa vaikuttamista, joka tapahtuu esimerkiksi erilaisissa yhdistyksissä, järjestöissä, puolueissa tai säätiöissä.
Kansalaisyhteiskunnassa pääsee osallistumaan ja vaikuttamaan haluamiinsa asioihin vaikka päivittäin. Järjestö- ja yhdistystoimintaa on meneillään huomattavasti useammin kuin vaaleissa pääsee äänestämään. Erilaisia suomalaisia järjestöjä ovat esimerkiksi nämä.
Demokraattisessa yhteiskunnassa kansa pääsee myös äänestämällä päättämään asioista. Edustuksellisessa demokratiassa valitsemme äänestämällä puolueiden ehdokkaista kansanedustajat, jotka tekevät meitä koskevat päätökset eduskunnassa.
Vaaleja käydään Suomessa myös esimerkiksi EU-, kunta- ja seurakuntatasolla. Seuraavaksi tulossa ovat marraskuun seurakuntavaalit ja maalis-huhtikuussa 2023 pidettävät eduskuntavaalit. Seuraavaa presidenttiä äänestetään tammikuussa 2024.
Täysi-ikäisenä voi allekirjoittaa tai tehdä ihan oman kansalaisaloitteen. Kun kansalaisaloite saa vähintään 50 000 kannatusilmoitusta puolessa vuodessa, se etenee eduskunnan käsiteltäväksi.
Vaikuttaminen ja sen keinoja
Vaikuttaminen on prosessi, jonka vaiheet ovat ongelman määrittely, ongelman analyysi, toiminta ongelman ratkaisuksi ja lopuksi toiminnan pohdinta. Kun tietää, mihin pyrkii, on helpompaa miettiä tarkoitukseen sopivimmat keinot.
Vaikuta!-menetelmäopas ehdottaa ongelmanratkaisun toimintamenetelmiksi esimerkiksi maalauksen tai julisteen luonnostelua, seinämaalausta, kantaaottava julistetta, kuvateatteria, radiospottia tai kirjettä päättäjille.
Näyttävä vaikuttamisen keino on mielenosoituksen tai muun rauhanomaisen mielenilmauksen järjestäminen. Mielenosoitus on perustuslaillisen kokoontumisvapauden ja sananvapauden käyttämistä. Ulkona ja yleisellä paikalla järjestettävästä mielenosoituksesta on kuitenkin tehtävä ennakkoon ilmoitus kokouspaikkakunnan poliisille vähintään vuorokausi ennen tapahtuman alkamista.
Aina toiminta ei ole paras keino tavoitteiden saavuttamiseen. Joskus tehokkaampaa on kieltäytyä toimimasta. Esimerkiksi Elokapina ja aseistakieltäytyjät pyrkivät tavoitteisiinsa kansalaistottelemattomuudella.
Suomen Rauhanpuolustajien opas Protesti – Vastarinnan historiaa taas esittelee vastustamisen näkökulmaa. Se sisältää nimensä mukaisesti historiallisia tarinoita vaikuttamisesta ja tehtäviä, joilla voi pohtia, mihin asioihin itse haluaisi muutosta ja miten sitä voisi tavoitella. Historialliset esimerkit käsittelevät aiheita rotusorrosta ympäristöaktivismiin.
Median kautta vaikuttaminen
Sekä perinteinen että sosiaalinen media ovat hyviä väyliä vaikuttamiseen. Haluamiinsa asioihin voi pyrkiä vaikuttamaan kirjoittamalla mielipidekirjoituksia, kertomalla kantansa kyselyissä, antamalla juttuvinkkejä toimittajille tai tarjoutumalla haastateltavaksi. Median kiinnostusta voi herätellä yrittämällä vaikuttaa päättäjiin tai vaikka järjestämällä kiinnostavan tempauksen tärkeästä aiheesta.
Somessa tärkeille asioille saa näkyvyyttä tykkäämällä, jakamalla ja kommentoimalla niitä. Näkyvyyttä voi myös ostaa tai parantaa muilla tavoin, esimerkiksi ottamalla mukaan kampanjointiin sellaisia henkilöitä, joilla on paljon seuraajia sosiaalisessa mediassa.
Mielipidekirjoituksen laatiminen
Moni journalistinen media Pomedia mukaan lukien julkaisee mielipidekirjoituksia, sillä yksi journalismin tehtävistä on olla foorumina yhteiskunnalliselle keskustelulle.
Tässä ohjeet mielipidekirjoituksen kirjoittamiseen.
- Suunnittele ja tee muistiinpanoja: Mieti, mihin haluat ottaa kantaa ja muotoile mielipide. Keksi perusteluja mielipiteellesi. Ota huomioon, mitä toista mieltä olevat ajattelevat aiheesta ja millaisia myönnytyksiä voit heille tehdä tai miten saat perusteltua aiheen heille. Keksi myös parannusehdotuksia tilanteeseen, jos mielipiteesi koskee jotakin epäkohtaa.
- Mieti, millainen muoto toimisi tehokkaasti ja mikä olisi sopiva julkaisukanava mielipiteelle: Joskus mielipide kannattaa kertoa videolla tai tiivistää muutamaan virkkeeseen alustan mukaan. Lehteen kannattaa lähettää ehyt ja hyvin perusteltu kirjoitus. Mielipidekirjoitus voi muistuttaa myös avointa kirjettä.
- Kirjoita mielipideteksti tai kuvaa siitä video: Muista kappalejako, esimerkiksi aluksi aiheen esittely, sitten perustelut ja lopuksi parannusehdotukset. Voin myös miettiä, millaisen kuvan kanssa viestisi menisi parhaiten perille, ja liittää kuvaan mukaan tekstiisi. Mielipiteensä voi kertoa myös videolla. Näinhän moni tubettaja tekee.
- Oikolue: Tarkista, että etenet järkevästi ja että kielioppiseikat ovat kunnossa. Keksi tekstillesi tai videollesi kiinnostava ja kattava otsikko.
- Lähetä mielipide julkaistavaksi lehdessä ja julkaise se omissa sosiaalisen median kanavissasi.
Miksi Miinalle liputetaan?
Palataan lopuksi vielä Miina Sillanpäähän. Kuka hän oli ja miksi hänelle liputetaan samana päivänä kuin kansalaisvaikuttamiselle?
Miina Sillanpää oli tavallinen ihminen, joka elämänsä aikana muutti suomalaista yhteiskuntaa paljon sekä poliitikkona että luottamustehtävissä.
Sillanpää syntyi torpan tytöksi vuonna 1866. Hänestä kuitenkin tuli myöhemmin kansanedustajana, ja kaikkiaan hän toimi kansanedustajan yhteensä 38 vuotta. Vuonna 1926 Sillanpäästä tuli Suomen ensimmäinen naispuolinen ministeri.
Miina Sillanpää oli kansalaisvaikuttaja, jonka työ näkyy vieläkin monilla yhteiskunnan osa-alueilla.
Lähteet:
Suomen Rauhanpuolustajien Protesti – Vastarinnan historia
Taksvärkki ry:n kriittiseen pedagogiikkaan perustuva Vaikuta! -menetelmäopas
Uutismedian liiton 10 tapaa vaikuttaa median välityksellä -opas
