Pomedia ja Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus järjestivät EU-teemapäivän 13.2. Etelä-Pohjanmaan opiston auditoriossa. Päivän ohjelmaa oli mahdollista katsoa myös striimin välityksellä, jonka näki Pomedian sivuilta. Striimistä tehty kokonainen tallenne sekä erikseen leikatut puhujien puheet ovat nähtävissä tässä artikkelissa.
Päivä piti sisällään monenlaista puhetta ja keskustelua Euroopan unionista. Puheita pitivät Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen viestintäsuunnittelija Eeli Salmela, EU-yliopiston professori Alexander Stubb, EU-komission kansalaisviestinnän päällikkö Kati Laitinen sekä europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri.
Lisäksi ohjelmaan kuului EU-teemainen tietovisa sekä paneelikeskustelu, jotka kumpikin osallistivat liveyleisöä mukaan keskusteluihin.
Teemapäivän aloitti Eeli Salmela, joka piti tietoiskun koskien Euroopan unionia. Aluksi hän kertoi lyhyesti mikä on Euroopan unioni sekä mitkä sen funktiot ja painopisteet ovat. Hänen mukaansa painopisteitä ovat kansalaisten suojelu, sisämarkkinointi, joka mahdollistaa palveluiden, tavaroiden ja ihmisten vapaan liikkumisen EU-maissa sekä ilmastonmuutoksen torjunta.
Salmela selvensi yleisölle myös EU:ssa päätöksiä tekeviä tahoja, joista tärkeimpiä ovat Euroopan parlamentti, Euroopan komissio, Euroopan unionin neuvosto sekä Eurooppa-neuvosto. Lisäksi hän kertoi siitä prosessista, jota tarvitaan silloin, kun Euroopan unionissa säädetään uusia lakeja.
Salmela kertoi siitä, miten EU on pyrkinyt auttamaan jäsenmaitaan elpymisrahalla korona-kriisin jälkeen. Hän kertoi paikallisia esimerkkejä näistä tuista, mitä EU on tarjonnut.
EU on pyrkinyt auttamaan jäsenmaitaan elpymisrahalla korona-kriisin jälkeen.
Myös toinen Euroopassa jylläävä kriisi, eli Ukrainan ja Venäjän sota ja siitä aiheutunut energiakriisi, on pakottanut EU:n tukemaan jälleen jäsenmaitaan. Tähän liittyen Salmela kertoi EU:n aluille pistämästä ohjelmasta, jonka tehtävä on vähentää energiariippuvuutta Venäjästä.
Lopuksi hän kertoi lyhyesti disinformaatiosta ja siitä, miten EU siihen suhtautuu.
Tietoiskun jälkeen Salmela piti EU aiheisen tietovisan, johon yleisö sai osallistua ja testata oman tietämyksen EU:sta. Visassa käytiin läpi viisi kysymystä ja voittaja sai palkinnon.
Yleisö koostui Etelä-Pohjanmaan opiston opiskelijoista ja opettajista sekä Seinäjoen lukion Ambassador school -projektissa mukana olevista opiskelijoista, joiden mukana oli heidän opettajansa.
Miltä näyttää Suomen ja Euroopan unionin tulevaisuus?
Alexander Stubbin puhe käsitteli sitä, mitä hän uskoo Euroopalle ja Suomelle käyvän ajankohtaisten kriisien keskellä. Hänen puheensa aiheita tullaan käsittelemään myös hänen tulevassa kirjassaan.
Stubbin mukaan Suomi on ketterä ulko- ja turvallisuuspolitiittisissa päätöksissä. Hän uskoo, että Suomi tulee pärjäämään ketteryytensä ansiosta hyvin.
Professori Stubbin mukaan Eurooppa tulee olemaan entistä kahtiajakautuneempi. Jako tulee olemaan lännen ja idän välillä, joista Suomi ja Suomen ”kaverit” kuuluvat länteen ja idässä tulee taas olemaan länsimaiden ”viholliset”.
Hän myös mainitsee uskovansa uuden maailmanjärjestyksen tulevan. Hänen mukaansa elämme tällä hetkellä välivaihetta, eikä tiedetä täysin, miten maaailma tulevaisuudessa järjestyy.
Yleisö sai esittää Stubbille kysymyksiä liittyen hänen puheeseensa. Yleisön seassa istunut Etelä-Pohjanmaan opiston rehtori Kyösti Nyyssölä esitti Stubbille Venäjä-aiheisen kysymyksen. Optimistina tunnettu Stubb myönsi kysymykseen vastatessaan, että hänen on vaikea pysyä optimistisena Venäjän suhteen vallitsevan sodan aikana.
On vaikea pysyä optimistisena Venäjän suhteen vallitsevan sodan aikana.
Työpaikka Euroopan unionissa?
Seuraavaksi vuorossa oli Euroopan komission viestintäpäällikkö Kati Laitisen esitys koskien työmahdollisuuksia EU:ssa. Hän aloitti kertomalla omasta koulutus- ja työtaustastaan sekä miten hän itse pääsi työskentelemään Euroopan komissiossa. Hän opiskeli yliopistossa kieltenopettajaksi, mutta päätyi silti Euroopan komissioon kääntäjäksi, vaikka hänellä ei juurikaan ollut kokemusta kääntäjän työstä.
Laitinen kertoi myös, miksi itse ajattelee, että nuorten kannattaisi hakea EU:hun töihin. Laitinen on itse kokenut, että työ EU:ssa tuntui merkitykselliseltä, sillä hän koki palvelevansa Suomen kansaa, vaikka hänen työnsä kääntäjänä ei sisältänyt tärkeitä päätöksentekoja.
Työ EU:ssa tuntuu merkitykselliseltä, sillä siellä palvelee Suomen kansaa.
Hän painotti yleisölle yhden kirjainyhdistelmän muistamista, mikäli työt EU:ssa kiinnostaa: EPSO eli Euroopan unionin henkilöstövalintatoimisto. Laitisen mukaan EPSO:n nettisivuille tulee kaikki olennainen tieto liittyen Euroopan unionin työn hakuun.
Laitinen kertoi, että Euroopan unioniin voi päästä sekä määräaikaisesti että vakituisesti töihin. Hänen mukaansa töihin voi päästä sekä korkeakoulutetut henkilöt että toisen asteen koulutuksen käynyt henkilö, sillä erilaisia työtehtäviä on runsaasti. Kaikki työt EU:ssa ei ole pelkkää paperien pyörittelyä toimistoissa, vaan töihin voi päästä esimerkiksi varhaiskasvatuksen ammattilainen hoitamaan Euroopan unionissa työskentelevien ihmisten lapsia.
Töihin voi päästä sekä korkeakoulutetut henkilöt että toisen asteen koulutuksen käynyt henkilö, sillä erilaisia työtehtäviä on runsaasti.
Laitisen mukaan lähivuodet tulevat olemaan hyvää aikaa hakea töihin Euroopan unioniin, koska monet työntekijät EU:ssa alkavat olemaan lähellä eläkeikää, joka tarkoittaa sitä, että työpaikkoja vapautuu runsaasti.
Paneelikeskustelussa EU-myönteistä keskustelua ja yhteneviä näkemyksiä
Laitisen puheen jälkeen vuorossa oli EU-aiheinen paneelikeskustelu, johon Laitinen pääsi myös osallistumaan. Muita panelisteja olivat Etelä-Pohjanmaan opiston historian ja valtio-opin opiskelija Elviira Mustapää sekä Etelä-Pohjanmaan opiston toimittajakoulun opettaja ja Pomedian päätoimittaja Hanna Hietikko. Juontajana toimi toimittajakoulun opiskelija ja Pomedian toimittaja Iida Kasari.
Iida Kasari johti keskustelua kysymällä panelisteilta EU-aiheisia kysymyksiä. Osa kysymyksistä osallistutti myös yleisöä mukaan keskusteluun, sillä yleisö pystyi vastaamaan kysymyksiin Mentimeterin avulla.
Keskustelu oli hyvin asiallista ja kaikki panelistit olivat yleisesti ottaen samaa mieltä asioista. Kaikki panelistit olivat hyvin EU-myönteisiä ja sitä mieltä, että Eurooppa ilman Euroopan unionia olisi enemmän dystopia kuin utopia. Myös yleisö oli samaa mieltä.
EU-myönteisyydestä huolimatta panelisteilla oli myös antaa kritiikkiä EU:lle. Elviira Mustapään mielestä EU:n pitäisi kyetä pitämään huoli siitä, että jokaisessa jäsenvaltiossa toteutuu oikeusvaltioperiaate. Tämä periaate ei ole täysin toteutunut Puolassa ja Unkarissa, ja sitä panelistit paheksuivat paljon.
Hanna Hietikko kritisoi EU:ta liian byrokraattiseksi ja pohti, voisiko sitä hieman karsia, jotta prosessit kulkisivat sutjakkaammin.
Kyberturvallisuutta pyritään parantamaan Euroopan unionin tasolla
Viimeisenä vuorossa oli europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin puhe, joka käsitteli digimurrosta Euroopassa. Kumpula-Natri piti puheensa Stubbin tavoin etänä Teamsin välityksellä.
Hänen mukaansa korona-pandemia aiheutti niin kutsutun digiloikan, koska ihmiset joutuivat etätöihin ja -kouluun, jossa piti järjestää totuttuja toimintamalleja toimimaan etänä.
Etätyöt ajoivat ihmisiä ottamaan kyber- ja tietoturvallisuuden vakavammin ja siitä tällä hetkellä päätetäänkin Euroopan unionissa. Nämä päätökset koskevat kaikkia ihmisiä käyttäjinä, mutta erityisesti yrityksiä, joiden on erityisen tärkeää pitää huolta tieto- ja kyberturvasta.
Kyberturvallisuuslait eivät koske ainoastaan ihmisiä ja yrityksiä, vaan myös laitteita, sillä niiltäkin tullaan edellyttämään tiettyjä kyberturvalisuuden takaamiseen kannalta tärkeitä asioita.
Kumpula-Natrin mukaan digitalisaatio ei ole ainoastaan mahdollisuus hyvään, vaan siihen liittyy myös riskejä. Se saattaa mahdollistaa rikollisten toimintaa ellei kyberturvallisuuteen kiinnitetä erityistä huomiota.
Internetin suuret alustat vastuuseen
Toinen asia mitä Kumpula-Natri puheessaan käsitteli oli isojen nettialustojen vastuu ja lainsäädäntö siihen liittyen. Hänen mukaansa Euroopan unioni on pyrkinyt rikkomaan tabua, joka liittyy näiden isojen organisaatioiden vastuuseen, johon ennen ei olla uskallettu puuttua, säätämällä lakeja tähän liittyen.
Kumpula-Natri kertoo odottavansa mielenkiinnolla huhtikuuta, jolloin myös Twitteriä koskee eurooppalainen lainsäädäntö. Hän pohtii, miten Twitterin omistaja Elon Musk suhtautuu Euroopan unionin säädöksiin.
Kuka saa hyödyntää datatietoa?
Kolmas puheenaihe käsittelee ihmisten netinkäytöstä kerättyä dataa ja miten sitä tulisi käyttää vastuullisesti. Euroopan unioni pyrkii säätelemään tätä Data Act:illa eli datasäädöksellä.
Säädös pyrkii siihen, että dataa tuottavan laitteen omistajalla olisi pääsy näkemään tuottamaansa dataa ja päättämään, kuka dataa saa hyödyntää sitä. Näin datatieto ei keksittyisi vain muutamalle suurelle taholle maailmassa, kuten Googlelle.