Pomedia keräsi ennakkoon Ilmajoen prideä varten opiskelijoiden kysymyksiä seksistä, seksuaalisuudesta ja sukupuolesta. Kysymyksiin vastasivat Etelä-Pohjanmaan opiston terveydenhoitaja Niina Virtakoski sekä kätilö ja seksuaalineuvoja Reetta Friimäki.
1. Voiko seksuaalinen suuntautuminen muuttua?
Kyllä voi. Ihmiset alkavat hahmottaa omaa seksuaalista suuntautumistaan hyvin eri-ikäisinä. Monella aikuisella esimerkiksi homolla muistot lapsuudesta kertovat, että he ”ovat aina olleet homoja”. Toisaalta seksuaalinen suuntautuminen voi muuntua elämänkaaren aikana – erityisesti naisilla – joten ikääntyneetkin voivat havaita itsessään ennen tuntemattomia eroottisia ja emotionaalisia tuntemuksia esimerkiksi samaa sukupuolta kohtaan. Yleisintä kuitenkin on, että seksuaalinen suuntautuminen kirkastuu murrosiästä lähtien.
2. Onko translaki hyvä asia? Miksi on tai miksi ei?
3.4.2023 voimaan astuvan sukupuolen vahvistamista säätelevän lain (ns. translaki) mukaan sinut voidaan vahvistaa Digi- ja väestötietovirastossa toiseen sukupuoleen kuuluvaksi, jos seuraavat asiat täyttyvät:
- olet täysi-ikäinen
- olet Suomen kansalainen tai sinulla on asuinpaikka Suomessa
- kirjoitat hakemukseen oman selvityksesi siitä, että koet kuuluvasi pysyvästi vahvistettavaan sukupuoleen.
Hakemusmenettely on kaksivaiheinen. Henkilö voidaan vahvistaa vastakkaiseen sukupuoleen kuuluvaksi Digi- ja väestötietoviraston päätöksellä. Digi- ja väestötietovirasto muuttaa tässä yhteydessä myös henkilötunnuksen. Digi- ja väestötietovirasto tiedottaa hakijaa muutoksen oikeusvaikutuksista ja velvollisuuksista mm. uusia henkilötodistuksia.
Suomessa muutos tapahtuu naisesta mieheksi ja toisin päin. Kolmatta juridista sukupuolivaihtoehtoa ei ole vielä säädetty, mutta Seta ajaa tähän muutosta. Sukupuolen oikeudellisella vahvistamisella ei ole tekemistä lääketieteen kanssa. Sukupuolen korjaushoitoja säädellään valtioneuvoston asetuksessa ja toteutetaan Palveluvalikoimaneuvoston ohjeistuksen mukaisesti. Seta vaikuttaa sukupuolta vahvistavien hoitojen saatavuuden ja laadun puolesta.
3. Johtuuko aseksuaalisuus traumasta?
Aseksuaali henkilö kokee tavallisesti hyvin vähän tai ei lainkaan seksuaalista vetovoimaa toisia henkilöitä kohtaan. Aseksuaalisuus ilmenee monissa muodoissa, eikä ole mitään ainoaa oikeaa tapaa olla aseksuaali. Aseksuaalit voivat kokea muunlaista, esimerkiksi romanttista, emotionaalista ja esteettistä vetovoimaa. Aseksuaali henkilö voi identifioida itsensä myös homoksi, heteroksi tai bi- tai pan-ihmiseksi kokemansa vetovoiman kohteiden sukupuolen mukaan.
Aseksuaalisuus on seksuaalinen suuntautuminen, mutta se ei ole sitä kaikille. Aseksuaalisuus on kattotermi, jonka kirjoon kuuluvat myös esimerkiksi demiseksuaalisuus, harmaa-aseksuaalisuus, apothiseksuaalisuus ja autoseksuaalisuus.
Harhakäsityksiä aseksuaalisuudesta:
Aseksuaalisuus ei ole oma valinta, vain vaihe, sairaus tai tietämättömyyttä, seksinpelkoa tai -vastaisuutta, eikä se luontaisesti korreloi seksuaalista traumaa (=jotkut aseksuaalit ovat kokeneet seksuaalista traumaa, jotkut eivät. Aseksuaalisuus ei ole trauman tuote, vaikka voi olla henkilöjä, jotka ovat identifioituneet aseksuaaleiksi seksuaalisen trauman jälkeen).
Aseksuaalisuus ei automaattisesti tarkoita, ettei henkilö harrasta seksiä tai ettei heillä voisi olla (adoptoituja tai biologisia) lapsia.
Aseksuaali ei ole sama asia kuin antiseksuaali (=seksinvastainen); useimmat aseksuaalit eivät ole antiseksuaaleja, eivätkä kaikki antiseksuaalit aseksuaaleja. Aseksuaali ei myöskään ole sama asia kuin seksin suhteen torjuva; kaikki aseksuaalit eivät ole seksin suhteen torjuvia, eivätkä kaikki seksin suhteen torjuvat ole aseksuaaleja.
4. Mikä on dildo?
Dildo on peniksen mallinen seksilelu, jota voidaan käyttää sooloseksissä tai yhteisessä seksissä. Niitä voidaan käyttää monin eri tavoin, ja ne sopivat yhtä hyvin naisten kuin miesten väliseen seksiin tai heteroseksiin. Dildon käyttö ei tarkoita tyytymättömyyttä kumppanin seksitaitoihin, vaan joskus sen käyttäminen voi olla osa leikkiä tai kokeilunhalua. Jos dildon tai minkään muunkaan seksilelun tuominen yhteiseen seksiin on uusi juttu, on hyvä keskustella asiasta etukäteen kumppanin kanssa, jottei väärinkäsityksiä synny.
Katso Reetan video tästä linkistä.
5. Miten tuoda kumppanille esiin oma polyamorisuus?
Ensin on hyvä olla itse tietoinen siitä, että mitä haluaa elämältään ja mitä ei halua. Näiden asioiden avoin keskustelu kumppanin kanssa, koskee yhtä lailla kaikkia ihmissuhteita.
6. Ovatko avoimet suhteet haitallisia?
Avoimella suhteella tarkoitetaan parisuhdetta, jossa pariskunta hyväksyy sen, että suhteen toisella tai molemmilla osapuolilla on myös muita seksikumppaneita ja/tai romanttisia suhteita. Ihmissuhteet ovat aina haastavia, olivat ne sitten avoimia tai monogaamisia. Avoimen suhteen eräänä kriteerinä pidetäänkin sitä, että osapuolet pystyvät kohtaamaan ja puhumaan tunteistaan ja käsittelemään tarvittaessa myös mustasukkaisuuden tunteita. Toisaalta avoin suhde tarjoaa joustavan parisuhdemuodon, johon ei liity mustavalkoisia raameja ja sääntöjä.
Rajat ovat yksinoikeudella pariskunnan päätettävissä. Toimiva avoin suhde vaatii joustavuutta sekä avointa keskusteluyhteyttä. Pariskunnan pitää pystyä sopimaan asioista yhdessä. Avoimuus ei ulotu vain pariskunnan välisiin asioihin, myös seksikumppaneilla on oikeus tietää, että toinen osapuoli on avoimessa parisuhteessa. Parisuhde on kuitenkin aina kahden kauppa. Toisille toisenlainen parisuhdemuoto on toimivampi kuin toinen.
7. Kuinka usein pitää käydä seksitautitesteissä?
Hakeudu testeihin aina, jos olet ollut suojaamattomassa sukupuoliyhteydessä ja tartunnan vaara on olemassa. Vain testaamalla voi saada selville, kantaako tarttuvaa tautia.
8. Onko seksilelujen käyttö noloa?
Ei ole. Seksilelut herättävät ihmisissä monenlaisia tuntemuksia. Vaikka seksivälineistä puhutaan koko ajan enemmän ja avoimemmin, ihmisten reaktiot vaihtelevat. Reaktiot riippuvat jokaisen mieltymyksistä, tottumuksista ja asenteista. Asiantuntijat kehottavat kokeilemaan uusia asioita seksissä, mutta muistuttavat, että mitään ei ole pakko tehdä. Tutkimuksissa on havaittu, että leikkisyys ja avoimuus korreloivat vahvasti kokemukseen, että seksielämä on hyvää. Välineet voivat tuoda piristystä ja uusia ideoita suhteeseen. Seksivälineet ovat osalle ihmisistä luonnollinen ja tärkeä osa seksiä niin yksin kuin kumppanin kanssa. Seksilelujen nykypäivän suuri tarjonta kertoo ihmisten kokeilunhalusta ja siitä, että seksistä välineiden kanssa nauttii. Se ei kuitenkaan vähennä perinteisestä seksistä nauttimista.
9. Kuinka vanhana kannattaa aloittaa seksin harrastaminen?
Seksin harrastamisen aloittamiselle ei ole mitään ennalta määrättyä ikärajaa tai hetkeä. Murrosiässä on tavallista, että ajatukset pyörivät enemmän seksissä ja halutaan ottaa siitä enemmän selvää. Tutustutaan omaan kehoon ja seksuaaliseen nautintoon mm. itsetyydytyksen kautta. Seksiin toisen kanssa voi ryhtyä silloin kun keho ja mieli ovat siihen valmiita. Kun osaa kunnioittaa omia sekä toisen rajoja – ja tietty edellyttäen, että on joku samalla kehitystasolla oleva, kenen kanssa sitä voi suostumuksella tehdä.
10. Mistä tietää oman seksuaalisen suuntautumisen?
Seksuaalinen suuntautuminen tarkoittaa sitä, millaisiin ihmisiin tuntee seksuaalista vetoa. On luonnollista, että oman seksuaalisen suuntautumisen selkiytymiseen voi liittyä monenlaisia tunteita ja ajatuksia. Nuoruudessa seksuaalinen identiteetti on vasta muotoutumassa, ja joskus oma kokemus selkiytyy vasta ajan kanssa. Seksuaalinen suuntautuminen voi vaihdella nuorena laidasta laitaan – ja vielä myöhemminkin elämän aikana.
Omaan seksuaaliseen suuntautumiseen saattaa liittyä etsimistä varsinkin nuorena ja myös läpi koko elämän. Jotkut saattavat tuntea vetoa sekä samaa että vastakkaista sukupuolta oleviin kavereihinsa. Tämä ei kuitenkaan välttämättä määritä ihmisen seksuaalista suuntautumista, sillä erityisesti nuorena käydään läpi monia erilaisia muutoksia ja etsitään omaa identiteettiä. Itseään ei tarvitse välttämättä lokeroida heteroksi, homoksi tai miksikään muuksi – tärkeintä on hyväksyä itsensä sellaisena kuin on ja ennen kaikkea antaa itselleen rauhassa aikaa.
11. Onko hyvä vai huono asia kasvattaa omat lapset sukupuolineutraalisti?
Sukupuolineutraalissa ja sukupuolitietoisessa kasvatuksessa on eroa.
Sukupuolten tasa-arvoa on edistetty kouluissa jo kauan ennen nykyisiä opetussuunnitelmia. Aiemmin kirjattuna ollut sukupuolineutraalius on uusissa opetussuunnitelmissa poistettu ja korvattu sukupuolitietoisuuden käsitteellä. Aikaisemmin pyrkimys sukupuolineutraaliuteen on Setan mukaan mahdollistanut sukupuolisoikeutta eli ajattelutapoja ja käytäntöjä, joissa kasvattajat tai opettajat ovat ohittaneet sukupuolen merkityksen ja sen vaikutukset eri tilanteissa. Toisin sanoen, sukupuolineutraalius on ajattelutapa, jossa sukupuolta ja sen erilaisia merkityksiä ei oteta toiminnassa huomioon.
Sukupuolitietoinen ja -sensitiviinen kasvatus taas tarkoittaa, että kasvatuksessa huomioidaan sukupuolinormit ja niiden vaikutukset sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Sukupuolisensitiivisen kasvatuksen tavoitteena on tehdä tilaa jokaiselle lapselle olla omanlaisiaan tyttöjä, poikia tai muilla tavoin itsensä määrittäviä lapsia. Setan tavoitteena on, että jokainen lapsi tulisi nähdyksi ja arvostetuksi omassa sukupuolessaan.
12. Mikä on panseksuaalisuuden ja biseksuaalisuuden ero?
Biseksuaali eli biseksuaalinen henkilö kokee seksuaalista ja/tai emotionaalista vetovoimaa sekä samaa että eri sukupuolta olevia kohtaan.
Panseksuaali eli panseksuaalinen henkilö tuntee seksuaalista ja/tai emotionaalista vetoa kaikkia sukupuolia olevia ihmisiä kohtaan. Panseksuaalille kiinnostuksen kohteen sukupuolella ei ole merkitystä. Monet panseksuaalit kokevat, että termi vapauttaa luokittelemasta seksuaalisen kiinnostuksen kohteita sukupuolen mukaan. Termit panseksuaalisuus ja biseksuaalisuus ovat osittain päällekkäisiä. Jokaiselle kuuluu oikeus määritellä oma seksuaalinen suuntautuminen ja käyttämänsä termin sisältö.
