Julkisessa työssä tapahtuva häirintä saattaa vaarantaa työntekijöiden terveyden. Etenkin vaalien aikana niin toimittajiin kuin ehdokkaisiin kohdistuva häirintä voi lisääntyä. Jokaisen olisikin syytä tietää, miten häirintään tulisi reagoida.
Mitä häirinnällä tarkoitetaan?
Häirinnällä tarkoitetaan sellaista toimintaa ja käyttäytymistä, mikä aiheuttaa toisen terveydelle tai hyvinvoinnille haittaa. Esimerkiksi Itäkeskuksessa Helsingissä 25. maaliskuuta tapahtunut välikohtaus, jossa Ben Zyskowiczin kimppuun hyökättiin, täytti vaalihäirinnän tunnusmerkit.
Häirintää voivat Suomessa poliisin verkkosivujen mukaan olla vaikkapa uhkailu ja pelottelu, solvaavat puheet, ilkeät viestit sekä seksuaalinen häirintä. Häirinnälle on tyypillistä sen jatkuvuus.
Maalittamisella tarkoitetaan sellaista järjestelmällistä häirintää, minkä pyrkimyksenä on vaientaa sen uhri. Tämä tapahtuu yllyttymällä suurta joukkoa hyökkäämään uhrin kimppuun esimerkiksi vihaviestejä lähettämällä.
Suuri osa häirinnästä tapahtuu verkossa. Verkkovälitteinen häirintä eroaa kasvokkain tapahtuvasta ennen kaikkea siten, että verkossa häiritsijä pystyy pitämään oman henkilöllisyytensä paremmin salassa. Tämä madaltaa epäasiallisen käytöksen kynnystä sekä pienentää kiinnijäämisen mahdollisuutta.
Vihapuheella viitataan kaikkiin sellaisiin ilmaisumuotoihin, jotka levittävät tai edistävät vihaa. Se on rangaistavaa, kun sen taustalla on epäluulo tai vihamielisyys ihmisryhmää kohtaan.
Kuinka reagoida häirintään?
- Tärkeintä häirinnän torjumisessa on sen ehkäisy ja häiritsevän käytöksen päättäminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tämä onnistuu parhaiten pitämällä henkilökohtaiset numerot ja osoitteet salassa sekä ilmoittamalla epäasiallisesta käytöksestä selkeästi sitä aiheuttavalle henkilölle.
- Mikäli häiritsevä käytös ei lopu, tulee asiasta ilmoittaa eteenpäin esimerkiksi työnantajalle. On olennaista kirjoittaa ylös, milloin häirintää on tapahtunut sekä minkälaista se on ollut. Tämä helpottaa asian käsittelemistä. Älä myöskään epäröi blokata vihaviestien lähettäjiä sosiaalisissa medioissa.
- Pidä huoli, että asiaasi reagoidaan asianmukaisella tavalla. Esihenkilön vastuulla on tehdä selväksi, minkälainen käytös ei ole työpaikalla hyväksyttävää. Tarpeen vaatiessa on hänellä oikeus ryhtyä kurinpidollisiin toimiin esimerkiksi antamalla varoituksen, jos häiritsijä on töissä samassa työpaikassa kuin häiritty.
- Esihenkilön lisäksi voit olla yhteydessä työsuojeluviranomaiseen, jonka tehtävänä on muun muassa valvoa, että häirintään puututaan. Mikäli häirintä alkaa tuntua ahdistavalta, on hyvä ottaa yhteyttä poliisiin.
- Joskus vastaan voi tulla tilanne, jossa joku muu on selkeästi häirinnän kohteena. Tällöin on tärkeintä uskaltaa puuttua tilanteeseen. Etenkin seksuaalisen häirinnän uhriksi joutuneella saattaa kynnys ilmoittaa asiasta eteenpäin olla korkealla. Tästä syystä uhri jää monesti vaille apua. Uhria voi auttaa ennen kaikkea kuuntelemalla ja tukemalla tätä.
Ole siis rohkea ja puutu häirintään.
Lähteet:
