Suomen ensimmäisten aluevaalien äänestysprosentti jäi matalaksi. Kysyimme seinäjokisilta opiskelijoilta heidän äänestämisestään.
Aluevaalit järjestettiin tammikuun 23. päivä 2022 ensimmäistä kertaa ikinä. Sote-uudistuksen eli sosiaali- ja terveysalan uudistuksen myötä Suomi jaettiin 21 hyvinvointialueeseen. Hyvinvointialueet vastaavat 1.1.2023 alkaen sosiaali- ja terveydenhoitoalan sekä pelastustoimen tehtävistä, joista vastasivat aiemmin kunnat. Näitä tehtäviä ovat esimerkiksi perusterveydenhuolto, oppilas- ja opiskelijahuolto sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut.
Helsingin kaupungilla säilyy vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta eikä sitä siis jaettu hyvinvointialueisiin. Ahvenanmaa jatkaa myös aiemmalla tavalla. Helsingissä ja Ahvenanmaalla ei siis äänestetty ollenkaan.
Tammikuun aluevaalien tarkoitus oli etsiä kaikille hyvinvointialueille omat aluevaltuustot. Äänestäminen jakautui ennakkoäänestämiseen 12.–18.1. sekä vaalipäivän äänestämiseen 23.1. Aluevaalien äänestysprosentti jäi matalaksi. Äänestysprosentilla tarkoitetaan sitä, kuinka monta prosenttia kaikista äänioikeutetuista koko maassa käy äänestämässä. Aluevaaleissa äänestysprosentti oli 47,5 prosenttia, eli yli puolet äänioikeutetuista eivät äänestäneet. Ennakkoäänestyksessä äänioikeutetuista oli äänestänyt 26,5 prosenttia ja vaalipäivänä äänesti 21 prosenttia lisää.
Paikallisesti äänestysaktiivisuudessa oli hieman eroja. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella äänestysprosentti oli 50,3 prosenttia, eli äänestysprosentti oli hieman korkeampi kuin Suomen keskiarvo. Pohjanmaan hyvinvointialueella oli Suomen korkein äänestysprosentti, joka oli 53,8 prosenttia.
En voi arvailla syitä heikolle äänestysaktiivisuudelle, mutta kysyin muutamalta Seinäjoella asuvalta opiskelijalta heidän äänestyspäätöksestään ja siihen johtaneista syistä.
Tiia Heino
Äänestitkö? –Hmm… En.
Miksi et? –En tiedä, ei kukaan muukaan äänestänyt. En tiennyt, ketä äänestäisin enkä oikeastaan edes tiennyt, keitä on ehdolla. En myöskään oikein tiennyt, mitä aluevaalit tarkoittaa ja miksi nyt äänestetään.
Matias Savola
Äänestitkö? –Joo
Miksi? –Äänestäminen on kansalaisvelvollisuus ja osa demokratiaa. Äänestämällä pääsee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin. Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset riippuvat siitä, ketkä ovat vallassa; äänestämällä jokainen voi vaikuttaa tähän.
Tobias Niemi
Äänestitkö? –En
Miksi et? –Ensinnäkään en huomannut ennakkoäänestyksen loppumista ja vaalipäivänä en ollut Seinäjoella. Lisäksi mielestäni äänelläni ei ole merkitystä. En tiedä, kuinka kauan asun Etelä-Pohjanmaalla ja jos muutan esimerkiksi Satakunnan alueelle, en kuitenkaan olisi saanut vaikuttaa oman alueeni asioihin.
Susan Niemi
Äänestitkö? –Kyllä, äänestin.
Miksi? –Äänestin, koska nuoret eivät äänestä ja äänestin myös nuorta, sillä nuorten pitäisi päästä politiikkaan ja nuorten äänen pitäisi tulla enemmän kuuluviin politiikassa. Vanhoilla ihmisillä on vanhoillinen ajattelutapa politiikassa.
Nämä olivat ensimmäiset aluevaalit ikinä, joten suoranaista vertailua äänestysprosentin kehittymisestä ei voi tehdä. Ei voida myöskään sanoa äänestysprosentin laskeneen pysyvästi, sillä matala äänestysprosentti voi johtua monista erilaisista syistä. Aluevaalien heikko äänestysprosentti ei siis välttämättä tarkoita vastaavaa äänestysprosenttia tulevissa vaaleissa, kuten esimerkiksi eduskuntavaaleissa.
