Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen järjestämä Kuka kuulee nuorta? -keskustelutilaisuus Seinäjoen Apila-kirjastossa täytti Jaaksi-salin marraskuisena maanantai-iltana. Paikalla keskustelemassa oli sekä nuoriso- että aikuispoliitikkoja.
Paneelissa keskustelivat Etelä-Pohjanmaan ja Isonkyrön nuorisovaltuuston puheenjohtaja Juuso Försti, Nuva ry:n Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Hanna Pajala Seinäjoelta, Ähtärin nuorisovaltuuston puheenjohtajaetu Eetu Setälä, Eetu Hukkanen Tampereen nuorisovaltuustosta, kokoomuksen kansanedustaja Paula Risikko sekä keskustan kansanedustaja Mikko Savola. Paneelin juonsi ja keskustelua johti Eeli Salmela EU-tietokeskuksesta.
Panelistit vasemmalta oikealle: Juuso Försti, Hanna Pajala, Eetu Setälä, Eetu Hukkanen, Paula Risikko ja Mikko Savola sekä paneelin moderaattori Eeli Salmela. Kuvat: Hanna Hietikko
Nuoria panelisteja oli osallistettu jo etukäteen illan ohjelman suunnittelussa. Myös yleisö pääsi osallistumaan keskusteluun kertomalla mielipiteensä. Jokainen puheenaihe nimittäin aloitettiin yleisökysymyksellä, johon yleisö vastasi joko vihreällä tai punaisella kortilla kertoen siten olevansa samaa tai eri mieltä.
Ensimmäinen kysymys kuului, suhtaudutaanko nuorten mielenterveysongelmiin riittävän vakavasti. Yleisö äänesti punaista, mutta keskustelijat toivat esiin, että resursseja ei pian aloittavilla hyvinvointialuilla ole riittävästi.
Hukkanen mainitsi terapiatakuun, Savola vaati muitakin keinoja ja muistutti tekijäpulasta. Försti ja Pajala taas peräänkuuluttivat pientenkin tekojen merkitystä.
Ilmastonmuutos ei paljon ahdistanut
Seuraava kysymys ilmastonmuutoksen vastaisista toimista aiheutti jo hajontaa vastauksissa. Salmelan kysymys sekä yleisölle että panelisteille kuului: Pitäisikö vihreää siirtymää vauhdittaa entisestään? Tuleeko vuosi 2050 liian pian?
Salmela kysyi myös, kuullaanko nuoria ilmastoasioissa ja mitä kansanedustajat sanoisivat nuorille, jotka kokevat ilmastoahdistusta. Vastaukset olivat melko samalla kannalla, Suomen pienuuteen ja teknologian mahdollisuuksiin nojaavia.
– Aina on toivoa elää elämää eteenpäin. Suomi on malliesimerkkimaa monella tapaa. Jos vähän reissaa maailmaa, esimerkiksi itään, näkee miten huonolla tolalla asiat ovat. Kiina ja Intia saastuttavat niin, että siellä ei voi hengittää. Tässä olisi meidän paikkamme auttaa muitakin. Maailman mittakaavassa me olemme niin pieniä, että meidän täytyy saada isot tekemään enemmän ja hoitaa vain oma leiviskämme, kansanedustaja Savola sanoi.
– Kaikki eduskunnassa ovat kyllä tämän (vihreän siirtymän) kannalla. Paljon tekoja on jo tehty, vaikka erilaisin äänenpainoin. Meillä Suomessa on puhdas ilma, ja mahdollista satsata teknologiaan, kansanedustaja Risikko lisäsi.
Lue juttu: Hätätila vai ei? Kukaan ei tullut Ilmajoella järjestettyyn ilmastotyöpajaan
Risikon mukaan turvallisuus on nykyisessä maailmantilanteessa ainakin yhtä tärkeää kuin ilmastonmuutoksen estäminen. Hän mainitsi tasavertaiseksi tavoitteeksi myös talouskasvun. Savola taas nosti esiin vielä huoltovarmuuden.
Ukrainassa käytävän sodan vaikutus näkyi etenkin tässä keskustelunaiheessa. Kaikki panelistit uskoivat EU:n yhtenäisyyden kuitenkin kestävän Ukrainan tukemiseksi.
Vaikutusmahdollisuuksia on, mutta aina ne eivät riitä
Paneelin kolmas aihe oli nuorten yhteiskunnalliset vaikutusmahdollisuudet. Yleisön ja suurimman osan panelisteista Mikko Savolaa lukuun ottamatta mielipide oli, että nuoria ei huomioida päätöksenteossa riittävästi.
Sekä Isonkyrön nuorisovaltuuston että Etelä-Pohjanmaan hyvivointialueen nuorisovaltuuston puheenjohtaja Juuso Försti käytti puheenvuoron sanoakseen, että nuorten täytyy päästä päättämään ainakin heitä koskevissa asioissa ja nopeasti.
– Esimerkiksi neljä vuotta on nuorille liian pitkä aika ison muutoksen aikaansaamiseksi, sillä siinä ehtii vaikkapa käydä yläkoulun ja siirtyä toiselle asteelle tai käydä toisen asteen ja jatkaa siitä eteenpäin.
Keskustelua käytiin myös nuorille kehitetyistä rakenteista ja siitä, onko nuorilla kuitenkaan niissäkään vaikutusmahdollisuuksia.
– Tietoisuutta vaikutusmahdollisuuksista pitäisi lisätä demokratiakasvatuksen keinoin, jotta vaikutusmahdollisuudet olisivat yhdenvertaiset, Ähtärin nuorisovaltuuston puheenjohtaja Eetu Setälä kommentoi.
Lue juttu: Etelä-Pohjanmaan nuorisovaltuusto sai ensimmäisenä suoran aloiteoikeuden aluevaltuustoon
Terveiset toiselle puolelle
Keskustelutilaisuus päättyi terveisten lähettämiseen puolelta toiselle.
Hanna Pajala: Pitäkää aina nuoret mielessä. Etsikää, missä mainitaan nuoret ja pohtikaa, onko se riittävästi.
Mikko Savola: Jatkakaa vaikuttamista aktiivisesti. Roikkukaa kiinni lahkeessamme ja vaikuttakaa myös muihin nuoriin. Kannustakaa heitäkin aktiivisuuteen. Pitäkää meteliä!
Juuso Försti: Hyvinvoiva nuori palaa Etelä-Pohjanmaalle. Siksi nuorten hyvinvointi on tärkeää. Yleisönkin täytyy pitää keskustelua yllä.
Paula Risikko: Olkaa rohkeita, te olette ne, jotka olette ajan hermolla. Ottakaa yhteyttä, kun huomaatte huolta. Tragedioita pystytään välttämään, kun niistä tulee tietoa ajoissa.
Eetu Hukkanen: Muistakaa nuoret päätöksenteossa. Osallistakaa meitä aina, kun siihen on mahdollisuus. Kuulkaa meitä myös niissä asioissa, jotka eivät suoranaisesti meihin liity. Muistakaa nuvat myös tulevissa eduskuntavaaleissa! Hyvinvointialueiden päättäjille terveiseni ovat, että ottakaa mallia Etelä-Pohjanmaasta, täällä on otettu nuoret hyvin huomioon.
Eetu Setälä: Lähtekää tällaisiin tilaisuuksiin mukaan keskustelemaan. Kotikatsomoon terveiseni ovat, muistakaa antaa äänenne kuulua!
Koko keskustelun voi katsoa tästä.
Juttua muokattu 29.11.2022 kello 10:40: Korjattu etunimen kirjoitusvirhe ja sijamuoto.
Juttua muokattu 29.11.2022 klo 15:56: Korjattu toinenkin nimivirhe kuvatekstistä.
