Opiskelijoilta leikkaaminen on loukkaus suomalaiselle sivistykselle jayhteiskunnalle, kirjoittavat Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Elmo Paloniemi ja sosiaalipoliittinen vastaava Laura Koivisto.
Korkeakouluopiskelijat elävät arkeaan niukan taloudenpidon sävyttämänä. Ilman mahdollista työssäkäyntiä opintojen ohella tämä tarkoittaa elämistä velaksi. Se tarkoittaa elämän välttämättömyyksien, kuten sähkölaskun, ruuan ja vuokran maksamista velkarahalla.
Meitä huolestuttaa syvästi opiskelijoiden toimeentulon ympärillä käytävä keskustelu esimerkiksi opiskelijoiden siirtämisestä pois yleisen asumistuen piiristä. Miksi opiskelijoita ei kohdella samalla tavalla kuin muita pienituloisia ryhmiä?
Miksi opiskelijoita ei kohdella samalla tavalla kuin muita pienituloisia ryhmiä?
Korkeakouluopiskelijan käytössä olevat varat muodostuvat yleisestä asumistuesta, opintorahasta ja -lainasta. Yleisen asumistuen määrä kattaa parhaimmillaan ainoastaan 80 prosenttia kuukausittaisista asumiskustannuksista. Vuonna 2017 opintorahan määrää leikattiin 87 euroa kuukaudessa.
Opintolainojen määrä on Suomen Pankin mukaan yli kaksinkertaistunut vuodesta 2017. Nämä yleisimmät tukimuodot opiskelun aikana mahdollistavat vain niukan elämän köyhyysrajan alapuolella. Korkeakouluopiskelijat on ajettu rahoittamaan arkeaan ja talouttaan velalla.
Eurostudent VII -tutkimuksen mukaan 69 prosenttia opintolainaa nostaneista sanoo turvautuneensa lainaan opintorahan ja asumistuen riittämättömyyden takia. Suomen ylioppilaskuntien liiton tekemän arvion mukaan opintorahaan on jäänyt tekemättä noin 143 euron edestä indeksikorotuksia vuodesta 1992. Opintorahan heikko taso on vaikeuttanut päätoimista opiskelua ja hidastanut opiskelujen etenemistä.
Suomen ylioppilaskuntien liiton tekemän arvion mukaan opintorahaan on jäänyt tekemättä noin 143 euron edestä indeksikorotuksia vuodesta 1992.
Opiskeluihin käytetty aika on vähentynyt vuodesta 2016, sillä opiskelijat joutuvat käymään opintojen ohella töissä. Opiskelijan keskimääräinen kuukausitulo alittaa EU:n virallisen köyhyysrajan ja epävarmuus toimeentulosta kuormittaa opiskelijoita kaikenkattavasti. Köyhyyden aiheuttama stressi on yhteydessä opintomenestyksen heikkenemiseen, mielenterveysongelmiin sekä sosiaaliseen- ja fyysiseen toimintakykyyn.
Opiskelijan keskimääräinen kuukausitulo alittaa EU:n virallisen köyhyysrajan ja epävarmuus toimeentulosta kuormittaa opiskelijoita kaikenkattavasti.
Mielenterveyshäiriöt ovat yleisin syy opiskelukyvyttömyydelle. Ilman opintolainaa opiskelijan on mahdotonta tulla toimeen käymättä opiskelun ohessa töissä. Yhteiskunnalla ei ole enää varaa heikentää opiskelijoiden hyvinvointia. Ehkä opiskeluajan ei tarvitsisi enää olla kituuttamista ja ainaista pennin venytystä.
Miltään muulta ihmisryhmältä ei hyvinvointivaltiossa vaadita velkaantumista. Opintojen aikanakin opiskelija ansaitsee olla tasavertainen ja moniulotteinen osa yhteiskuntaa, osallistua, harrastaa ja ilmaista itseään. Köyhyysrajan alapuolelta se ei onnistu. Opiskelijoilta edelleen leikkaaminen on loukkaus sivistykselle ja suomalaisen yhteiskunnan kehittymiselle. Opiskelijoiden toimeentulo on saatava nousuun.
