Antti Rannanjärvi & Antti Isotalo

Rikollisuus ei ole välttämätön osa pohjalaista identiteettiä

Merette Penttinen

Ai sä oot Etelä-Pohjanmaalta? Haha, sulla on varmaan puukko taskussa. Pitääkö sua pelätä?

Yhä tänäkin päivänä, pohjalaisuuteen sekä pohjalaiseen identiteettiin liitetään vahvasti häjyt eli puukkojunkkarit. Häjyt olivat Etelä-Pohjanmaalla pääasiassa 1800-luvulla esiintyneitä rikollisia, jotka tunnettiin muun muassa varkauksista, tappeluista sekä jopa tapoista ja murhista.

Kun kerron pohjalaisista juuristani maakunnan ulkopuoliselle, liittyy vastapuolen reaktio huomattavan usein alueemme historiaan eivätkä kommentit puukoista ja niiden mukana kantamisesta ole lainkaan harvinaisia. Aiemmin olenkin tottunut vastaamaan tämänkaltaiseen vitsailuun takaisin samalla tavalla: nauramalla ja myötäilemällä. Vasta myöhemmin olen kuitenkin ymmärtänyt, mitä tällä käytöksellä myös itse jatkuvasti normalisoin.

Häjyt ovat kiistatta merkittävä osa Etelä-Pohjanmaan historiaa. Onko se kuitenkaan meidän yhteinen ylpeydenaiheemme? En usko. Tarkoituksenani ei olekaan vähätellä historian merkitystä, vaan kritisoida tämän rikollisjoukon esiintyvyyttä nykypäivän pohjalaisuudessa. Historian opettaminen myöhemmille sukupolville on tärkeää, mutta tärkeää on myös se, millä tavalla näistä tapahtumista opetetaan.

Historian opettaminen myöhemmille sukupolville on tärkeää, mutta tärkeää on myös se, millä tavalla näistä tapahtumista opetetaan.

Oma käsitykseni häjyistä ei ole muodostunut peruskoulun, eikä vielä lukionkaan oppitunneilta, vaan arkielämässä ilmenevien ajatusten sekä perinteiden kautta. Vasta kaksikymmentävuotiaana olen ymmärtänyt, mistä kansallispuvustakin tutut puukot ja helavyöt todellisuudessa ovat jäänne. Puukkojunkkareista ja heidän teoistaan on toki puhuttu, mutta ei siihen sävyyn, miten aiheesta olisi syytä puhua.

Mihin identiteettimme todella pohjaa?

Mieleeni nousee väkisin kysymys siitä, tunteeko moni alueemme historiaa kovinkaan perusteellisesti. Jo vähäinenkin tietämys herätti minussa huolen siitä, mihin identiteettimme pohjaamme. Oli kyse leikkimielisestä vitsailusta tai ei, tuntuu pohjalaisuus joka tapauksessa kantavan häjyjen perintöä turhan kunniakkaasti. Pohjalaisuuteen useimmiten liitettävät piirteet ovat tuskin todellisuutta suurimman osan kohdalla. Toisaalta voisiko tällaisen pohjalaisen minäkuvan omaksuminen nimenomaan lisätä väkivaltaisuuden määrää?

Häjyjen maine on huolestuttavan romantisoitu ja heidän tekojaan jopa ihannoidaan. Ihannointi saattaa tapahtua joko tietoisesti tai tiedostamattomasti, mutta sen voi huomata helposti esimerkiksi ihmisten pukeutumisessa sekä kaupunkien ja kylien katukuvissa. Vielä omaa sukupolveanikin edustavat nuoret ovat kertoneet oppineensa kappaleen Isontalon Antista ja Rannanjärvestä jo varhaisessa lapsuudessa. Myös joitain paikkoja sekä yrityksiä on nimetty puukkojunkkareiden mukaan.

Suomalainen kansanlaulu tunnetuista häjyistä Isontalon Antista ja Rannanjärvestä.

Häjyt eivät ilmaise rohkeutta, eikä heidän toimintaansa vielä tänäkään päivänä kuulu tarkastella ihaillen. Vaikka kyseisistä tapahtumista on kulunut runsaasti aikaa eikä heidän toimistaan löydy kovinkaan tarkkaa tietoa, ei se tosiasia muutu, että heidän uhreikseen joutui usein täysin viattomia ihmisiä.

Onko esimerkiksi kansallispuvun omistaminen sitten merkki näiden rikollisten kannattamisesta? Tuskin. Tietyt elementit muuttavat merkitystään ajan kuluessa, vaikka niiden alkuperä pysyykin samana. Jussipaidat ja kansallispuvut vöineen ja puukkoineen ei välttämättä herätä monissa ihmisissä enää edes ajatuksia puukkojunkkareista. Olen kuitenkin sitä mieltä, että jokaisen tulisi miettiä millaista osaa historiasta kantaa mukanaan, ja kantaako sitä ylpeydellä.

Mitä mieltä olet artikkelista?
  • Hauska 
  • Tärkeä 
  • Mielenkiintoinen 
  • Liikuttava 
  • Kelpo 
  • Tylsä 

Vastaa