Kasvihuoneilmiö, ilmastonmuutos, ilmastokriisi… Ilmaston kuumenemista kuvaava retoriikka muuttuu jatkuvasti rajummaksi, mutta aivan perustellusti. Ilmaston tilanne muuttuu myös jatkuvasti huonommaksi, kun kansainväliset sopimukset eivät pidä ja hätä on suuri. Negatiivinen sävy, kuoleman uhka ja toivottomuuden tunne tekevät kuitenkin ilmastonmuutoksesta asian, johon voi olla vaikea suhtautua.
Latvian euroviisuedustaja keväällä 2022 oli bändi Citi Zēni, joka yritti suhtautua ilmastonmuutokseen positiivisella asenteella ja tehdä ilmastoteoista kivoja ja hauskoja. Citi Zēni aloittaa laulunsa sanomalla ”instead of meat, I eat veggies and pussy”, jonka jälkeen lauletaan muun muassa pyörällä ajamisesta ja kierrättämisestä. Ihmisiin hauska ilmastokriisilaulu ei tainnut vedota, sillä Latvia ei päässyt semifinaaleista eteenpäin.
Ilmastonmuutoksesta voisi yrittää löytää positiivisiakin asioita. Ilmaston muuttumisen myötä Suomeen tulee mahdollisesti esimerkiksi uusia eläinlajeja ja kasveja. WWF:n mukaan näitä olisivat esimerkiksi lehtipuut ja pesukarhut. Kyllähän nyt erilaiset puut ja pesukarhut voisivat joiden mielestä olla ihan hauskaa vaihtelua. Näillä on kuitenkin niin suuria negatiivisia puolia, että asiasta on turha edes keskustella.
Jotkut voisivat tykätä ajatuksesta, että havupuut katoaisivat ja koivut tulisivat tilalle, ovathan koivut nyt paljon kauniimpia. Lisäksi tänne on tulossa esimerkiksi pesukarhuja. Pesukarhut olisivat kuitenkin todella haitallisia Suomessa ja vaarantaisivat Suomen luonnon biodiversiteetin eli monimuotoisuuden.
Jos nyt sitten ei kiinnosta edes Suomen luonto, ainakin ihmisoikeudet ja ihmisten elämä luulisi kiinnostavan. Vastapainona uusille asioille on sitten ainakin eniten kuumenevilla alueilla ihmisten kuoleminen nälkään, janoon, tauteihin ja luonnonkatastrofeihin sekä maapallon tuhoutuminen.
Tällä hetkellä valtioneuvoston mukaan Suomeen ennustetaan tulvia ja kuivuutta sekä ravinnon hinnan nousua.
Ilmastokriisi ei siis tuo juurikaan mitään positiivista tai mukavaa kenellekään vaan lähinnä ihmisoikeusrikkomuksia ja kuolemaa. Positiivisuutta voisi ajatella sitten myös tämänhetkisten ilmastoon liittyvien saavutusten pohjalta – jos niitä olisi.
IPCC:n uusin ilmastoraportti kertoo kovasta hädästä ja kiireestä. Samaisen IPCC:n raportin mukaan toivoakin on, mutta tarvittaisiin tekoja. Positiivisia uutisia olisi, jos niitä tekoja tapahtuisi. Tällä hetkellä valtioneuvoston mukaan Suomeen ennustetaan tulvia ja kuivuutta sekä ravinnon hinnan nousua. Ei siis positiivista kerrottavaa.
En pidä kansainvälisiä ilmastosopimuksia tai Suomen uutta ilmasto- ja ympäristöministeriä positiivisina asioina, sillä tarvitsisimme konkreettisia tekoja, emmekä sopimuksia ja nimityksiä. Emme ole lähelläkään tavoitteita, jotka pelastaisivat maapallon.
Suomalaisten kulutuksella tarvitsisimme yli kolme maapalloa vuosittain, sillä tänäkin vuonna Suomi oli käyttänyt kokonaisen maapallon luonnonvarat jo 29.3.2022. Viime vuonna se päivä oli 10.4.2021. Tätä luonnonvarojen loppuun kuluttamispäivää sanotaan ylikulutuspäiväksi.
Toivotaan, että ensi vuonna se olisi maailman ja Suomen mittakaavalla myöhemmin. Ylen mukaan IPCC:n raportti antaa vielä toivoa. Toivo taitaa olla ainoa positiivinen asia ilmastokriisin kohdalla.
