Sain lähettää työnäytteitä perinteisellä Postilla. Lähetyksessä oli aikataulu, milloin työnäytteen pitää olla perillä.
Käytin työnäytteen tekemiseen useita työviikkoja. Kun työt olivat valmiit, paketoin ne isoon kirjekuoreen. Innokkaana menin paikalliseen ruokakaupan yhteydessä olevaan postin toimipisteeseen.
Kerroin asiakaspalvelijalle, milloin haluan ison kirjekuoreni perille vastaanottajalle. Silloin deadlineen oli yli viikko. Ostin 9,90 euroa maksavan plusmerkkisen pikatoimituksen, joka olisi vastaanottajalla perillä kahden työpäivän kuluttua. Sain kuitin, jossa oli ihana postin seurantanumero juuri minun lähetykselleni. Pidin kuittia kuin kukkaa kämmenellä.
Kolmen päivän kuluttua tarkistin postin nettisivulta, että onhan kirjekuoreni mennyt mahdolliselle tulevalle työnantajalleni. Nettisivu ilmoitti, että kirjekuori on ollut jakelussa eilen. Asia jäi minua vaivaamaan. Päivää ennen deadlinea kirjekuoreni oli seurannan mukaan edelleen jakelussa.
Päivää ennen deadlinea kirjekuoreni oli seurannan mukaan edelleen jakelussa.
Kukaan ei ole vastuussa
Soitin Postin asiakaspalveluun. Soitin ensin väärään postin palvelunumeroon, sieltä ei JJFIA 18 02 51 BF -koodia ollut löydettävissä. Jo toisesta numerosta tärppäsi!
Asiakaspalvelija: ”Yleensä nämä kyllä menee perille.”
Minä: ”Haluaisin tietää juuri tämän minun lähetykseni osalta, että onhan se mennyt perille kun kerran ostin plussamerkityn seurattavan pikatoimituksen?”
Ehdin miettiä, oliko kesken lauantaimakkaran paloittelun marketin puolelta tullut postin virkailija myynyt minulle väärän palvelun.
Ehdin miettiä, oliko kesken lauantaimakkaran paloittelun marketin puolelta tullut postin virkailija myynyt minulle väärän palvelun.
Asiakaspalvelija: ”Tässä varmaan alihankkija ei ole kuitannut tätä toimitetuksi”
Minä: ”No voiko sitä tarkistaa alihankkijalta?”
Asiakaspalvelija: ”Ei hän voi muistaa kaikkia toimituksia.”
Meinasin pudota tuolilta. Eikai kukaan oleta, että vuonna 2023 mitään toimitetaan muistin varassa?
Minä: ”Tarkoitinkin, että eikö ole mitään järjestelmää käytössä, mistä asian voisi tarkistaa?”
Asiakaspalvelija: ”Niin kyllä on, mutta alihankkija ei ole kuitannut sitä. Voitteko te kysyä vastaanottajalta, että onko hän saanut toimituksen?”
No en minä voi kysyä enkä halua, koska se ei ole minun asiani. Juuri sen vuoksi minä ostin 9,90 euron arvoisen seurattavan pikatoimituksen, että voisin olla varma tärkeän työasian perillemenosta.
Pitääkö postikin jo viedä itse?
Yritys, Posti tai joku muu, on aina vastuussa oman alihankkijansa toimista asiakkaan suuntaan. Yritys maksaa palvelusta alihankkijalle. Minä ainakin katsoisin, miten alihankkijani toimii ja ellei toimi, niin sitten täytyy vaihtaa alihankkijaa.
Kaikenlaisessa ulkoistuskiimassa on menty joissain tapauksissa liian pitkälle. Kaikista lauantaimakkaran myyjistä ei vain ole Postin tai Veikkauksen asiakaspalvelijoiksi eikä kaikista pakettiauton kuskeista postin toimittajiksi.
Eikä pidäkään olla, varsinkaan ilman kunnon perehdytystä.
Asiakaspalveluttomuus on keksimäni termi. Siinä ikäänkuin ollaan palvelevinaan asiakasta, vaikka asiakas tekee kaiken itse ja maksaa siitä, että palvelee itse itseään.
Asiakaspalveluttomuus on sitä, että asiakas tekee kaiken itse ja maksaa siitä, että palvelee itse itseään.
Olisiko tullut levollisemmaksi ja edullisemmaksi viedä tärkeä kirjekuori itse 400 kilometrin päähän?
