Korkeakoulujen kevään toinen yhteishaku on alkanut. Hakemuksia on mahdollista lähettää 27.3.2024 saakka. Tässä haussa voi hakea syksyllä 2024 alkaviin suomen- ja ruotsinkielisiin korkeakoulujen koulutuksiin.
Kevään ensimmäisessä yhteishaussa 3.- 17.1.2024 koulupaikkaa havitteli yli 63 000 hakijaa ja kovin kilpailu käytiin taide- ja kulttuurialoilla. Kannattaa siis miettiä tarkkaan, missä järjestyksessä sijoittaa koulupaikkoja omaan hakemukseensa.
Opiskelemaan haetaan verkossa Opintopolun nettisivuilla, joissa tunnistaudutaan pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai sirullisella henkilökortilla, jolloin ei tarvitse syöttää omia henkilötietoja palveluun vaan ne haetaan väestötietojärjestelmästä.
Myös ilman tunnistautumista on mahdollista hakea opiskelemaan, mutta tällöin omat tiedot tulee syöttää palveluun käsin. Palveluun tallennettua hakemusta on aikaa muokata ja viilata kuntoon koko hakuajan.
Aikuiskoulutustuelle saa sanoa hyvästit elokuusta alkaen
Ylä-asteella tehty uravalinta ei välttämättä osoittaudukaan unelma-ammatiksi tai voi olla, ettei työelämän jatkuvasti kiristyvät olosuhteet ja realiteetit olekaan enää linjassa omien arvojen tai jaksamisen kanssa. Ihmiset kasvavat ja haaveet muuttavat, mutta alan vaihto ei välttämättä ole mahdollista ilman toimeentulosta syntyvää ahdinkoa – etenkään aikuisena, vakityössä käyvänä, perheellisenä tai asuntolainallisena.
Petteri Orpon hallitus on kaavaillut aikuiskoulutustuen lakkautusta 1.8.2024 alkaen. Myös ammattitutkintostipendi, joka on 400 euron kertakorvaus, lakkautetaan.
Elokuussa aikuiskoulutustukea ei saa siis enää samoilla perusteilla kuin ennen, vaikka aiemmin täyttyneet kriteerit, kuten esimerkiksi kahdeksan vuoden työkokemus ja vähintään vuoden työsuhde nykyisessä työpaikassa olisivat plakkarissa. Aiemmin voimassa olleilla ehdoilla tukea on mahdollista saada sellaisenaan 31.7.2024 saakka.
Hallitus on helmikuussa esittänyt, että aikuiskoulutustukea ei voi saada missään tilanteessa syksyllä 1.8.2024 alkaviin uusiin opintoihin. Tukioikeus on kuitenkin mahdollista saada vuoden 2025 loppuun saakka, samoihin opintoihin joita tällä hetkellä opiskelee. Samoiksi opinnoiksi lasketaan esimerkiksi siirtyminen perusopinnoista aineopintoihin.
Mikäli myöntävän päätöksen uudesta opiskelupaikasta sekä aikuiskoulutustuesta saisi ennen elokuuta, poistuu oikeus saada tukea lakkautuksen tultua voimaan. Näin ollen jatkossa alan vaihtajat saavat sanoa hyvästit aiemmin opinnot mahdollistaneelle aikuiskoulutustuelle, mikäli hallituksen ehdotus menee läpi eduskunnan käsittelyssä.
Mitä keinoja opiskeluja rahoittamiseen on?
Kelalta on mahdollista saada opintotukea, joka koostuu opintorahasta (noin 250 euroa kuukaudessa), asumistuesta ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintotukea voi saada enintään opetusohjelman mukaiselle opiskeluajalle.
Opintorahaan ei vaikuta puolison tulot tai omaisuus, mutta asumistukeen ne vaikuttavat. Tällä hetkellä asumistukea on mahdollista saada tietyin ehdoin sekä vuokra- että omistusasuntoon. Asunnon täytyy olla tarkoitettu vakituiseen asumiseen ja sijaita Suomessa.
Avoliitossa asuessa puolison tulot ja omaisuus vaikuttavat asumistukeen. Yleinen asumistuki pienenee vuonna 2024 ja 1.1.2025 sen maksaminen omistusasuntoihin päättyy kokonaan.
Kelalta voi saada valtiontakauksen opintolainaan, mikäli saa Kelan myöntämää opintorahaa tai Työllisyysrahaston myöntämää aikuiskoulutustukea. Yleisin myönnettävä valtiotakauksen määrä on 650 euroa kuukaudessa. Opintolainan takaisinmaksusta sekä korosta sopii jokainen opiskelija sen pankin kanssa, josta lainaa hakee.
Yleisin myönnettävä valtiotakauksen määrä on 650 euroa kuukaudessa.
Mahdollisuuksia opiskella on useita
Vakituisessa työsuhteessa olevalle monimuoto-koulutus mahdollistaa töissä käymisen opintojen ohella ja näin kuukausittaiset tulot pysyvät ennallaan eikä taloudellista ahdinkoa synny.
Toisen asteen ammatilliset opinnot on mahdollista suorittaa myös oppisopimuskoulutuksella, jossa työnantaja kouluttaa työntekijän työtehtäviin. Tässä tapauksessa työnantaja maksaa opiskelijalle työ- tai virkaehtosopimuksen mukaista palkkaa. Työpaikka, jossa oppisopimuskoulutuksella haluaisi opiskella, täytyy opiskelijan hankkia itse.
Yksi mahdollisuus opintojen rahoitukselle on vuorotteluvapaa ja siltä ajalta saatu vuorottelukorvaus, joka on 70 prosenttia työttömyyskorvauksesta, jota saisi. Vuorotteluvapaan ehtoina on kuitenkin 20 vuoden työura, joten meille Z-sukupolven edustajille ei ole sitä ihan heti tiedossa.
Opiskelu työttömyysetuudella on myös mahdollista, mikäli on vähintään 25-vuotias ja ilmoittautunut TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi ja työnhaku on voimassa. Vakituisessa työsuhteessa oleville tämä väylä opintojen rahoitukseen ei ole kuitenkaan mahdollinen. Työttömyyskorvauksella voidaan tukea tutkintoon johtavia koulutuksia, ja TE-toimisto arvioi, parantaako opiskelu mahdollisuuksia työmarkkinoilla.
Kerätty työkokemus on arvokasta opiskelemaan lähtiessä
Mikäli jo opiskeltu ala tuntuu oikealta ja kiinnostusta edetä valitsemallaan urapolulla löytyy, on se mahdollista erilaisilla täydennyskoulutuksilla, joissa jo kerättyä alan työkokemusta voidaan käyttää hyödyksi. Esimerkiksi joissakin kaupungeissa vakituisessa työsuhteessa olevat lastenhoitajat voivat opiskella työn ohessa kaupungin kustantamat kasvatustieteen perusopinnot, ja tämän jälkeen on mahdollisuus hakea väylän kautta tutkinto-opiskelijaksi.
Myös ammattikorkeakoulujen polkuopinnot ovat mahdollisia ja niiden itsenäinen suorittaminen mahdollistaa samanaikaisesti työssä käymisen. Polkuopinnoissa suoritetaan ensimmäisen vuoden opinnot itsenäisesti avoimessa ammattikorkeakoulussa, mikä antaa mahdollisuuden hakea väylän kautta tutkinto-opiskelijaksi.
Opintopolussa on myös tarjolla erilaisia koulutuksia, joissa tietyillä pohjakoulutuksilla ja työkokemuksella arvoitu valmistumisaika lyhenee rutkasti. Tarjolla on esimerkiksi lähihoitajataustaisille sairaanhoitaja- ja sosionomikoulutusta.
