Tiistaina 12.3.2024 Suomen evankelis-luterilainen kirkko käsitteli piispainkokouksessa esitystä siitä, voisiko kirkolla olla kaksi rinnakkaista käsitystä avioliitosta. Tämä sallisi perinteisen naisen ja miehen välisen vihkimisen lisäksi kahden samaa sukupuolta olevan henkilön vihkimisen avioliittoon.
Mikäli esitys menee läpi, säädettäisiin kirkollinen vihkiminen seurakunnan velvollisuudeksi, jonka toteutumista valvoisi kirkkoherra. Tarkoituksena on myös, että papeilla olisi mahdollisuus valita ja toteuttaa omaa näkemystään siitä, haluaako vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja vai ei.
Esityksessä haetaan kompromissia kirkon ja pappien näkemysten välille.
Avioliitto kuumentaa tunteet kirkon sisällä
Aihe on kirkossa tulenarka, vaikka se on ollut tapetilla jo pitkään, sillä eduskunta hyväksyi lakiuudistuksen joulukuussa 2014 ja voimaan se tuli maaliskuussa 2017.
Vuonna 2023 julkaistun kyselytutkimuksen mukaan 63 prosenttia papeista kannattaa ajatusta, että myös samaa sukupuolta olevilla pareilla olisi mahdollisuus kirkolliseen vihkimiseen. 17 prosenttia papeista oli asiasta täysin eri mieltä.
Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsäsen kanta aiheeseen on jyrkkä ja hän pitää esitystä järjettömänä. Räsänen vastustaa kahden samaa sukupuolta edustavien henkilöiden kirkollista vihkimistä ja on kertonut harkitsevansa kirkosta eroamista esityksen vuoksi.
Toisaalla puolestaan esimerkiksi arkkipiispa Tapio Luoma pitää piispainkokouksen esitystä merkittävänä ja toivoo homoparien vihkimiselle hyväksymistä. Luoman mielestään esitys parantaa ihmisarvoon perustuvaa yhdenvertaisuutta.
Aihe on kirkossa tulenarka, vaikka se on ollut tapetilla jo pitkään.
Kuten maaliskuisen kokouksen esitysluonnoksessa todetaan, mahdollisuutta päästä tilanteeseen, jossa kirkossa vallitsisi täysi yksimielisyys asian suhteen, ei ole. Erimielisyyksien juuret ovat periaatteissa, jotka avioliittoon liitetään sekä näkemyksessä Raamatusta ja sen sanomasta.
Esityksessä pyritään kuitenkin ottamaan huomioon kirkon sisällä eriävät mielipiteet, eikä rinnakkaisten näkemysten tunnistaminen edellytä molempien näkemysten hyväksymistä. Tärkeintä on hyväksyä kahden kirkon sisällä vaikuttavien avioliittokäsitysten olemassa oleminen ja vallitseva erimielisyys aiheesta on vain hyväksyttävä.
Käsitys avioliitosta muuttuu koko ajan maallisemmaksi
Tasa-arvoinen avioliittolaki on alun perin saanut alkunsa kansalaisaloitteesta. Uusi avioliittolaki tarkoitti, että mahdollisuus avioliiton solmimiseen oli sukupuolesta riippumatta kahdella täysi-ikäisellä henkilöllä. Tämän lisäksi he saivat myös oikeuden adoptoida yhdessä ja esimerkiksi perhevapaisiin tuli merkittäviä parannuksia.
Suomi on Pohjoismaista viimeinen, jossa tasa arvoinen avioliittolaki tuli voimaan. Esimerkiksi naapurimaissamme Ruotsissa ja Norjassa laki on ollut vireillä jo vuodesta 2009 asti.
Tasa-arvoinen avioliittolaki jakoi kirkon jäseniä kahteen eri koulukuntaan, puolesta ja vastaan. Eduskunnan käsittelyn jälkeen samaisena päivänä vuonna 2014, jätti eropaperit kirkolle yli 600 kirkon jäsentä.
Vastaavasti lain tultua voimaan vuonna 2017 solmittiin samaa sukupuolta olevien parien avioliittoja 554 ja seuraavana vuonna 387.
Suomi on Pohjoismaista viimeinen, jossa
tasa arvoinen avioliittolaki tuli voimaan.
Ennen lakiuudistusta samaa sukupuolta olevilla pariskunnilla oli mahdollisuus rekisteröidä parisuhteensa, mutta kirkon vihkimään avioliittoon ei heillä ollut oikeutta. Rekisteröity parisuhde on verrattavissa avioliittoon, mutta täysin yhtäläisiä oikeuksia se ei kuitenkaan antanut. Erot liittyvä esimerkiksi yhteisen sukunimen käyttöön ottamiseen ja molempien sukunimistä koostuvaan kaksoisnimeen ei heillä ollut oikeutta.
Parisuhteiden rekisteröiminen lopetettiin lakiuudistuksen tultua voimaan, eikä se ole enää Suomessa mahdollista.
Seuraukset vihkimisesta ovat papeille koko ajan pienempiä
Vuoden 2017 lakiuudistus ei tuonut mukanaan papeille velvollisuutta vihkimiseen, eikä kirkko ole halunnut vihkiä samaa sukupuolta edustavia pareja. Vihkitoimituksia suorittaneet papit ovat saattaneet saada asiasta kirjallisia huomautuksia hiippakuntien tuomiokapitulista tai jopa vakavia moitteita. Papit ovat saaneet myös vihapostia tuntemattomilta ihmisiltä sekä oman seurakunnan väeltä.
Oikeus on kuitenkin kumonnut pappien saamia varoituksia.
Oikeus on kuitenkin kumonnut pappien saamia varoituksia.
Vihkimisestä kieltäytymisen syyt ovat kirjavia ja niitä voivat olla Raamatun näkemykset, papin virkaan astuessa annettu pappislupaus Jumalan sanan noudattamisesta tai syrjinnän ja maalittamisen pelko.
Useat papit ovat kuitenkin ilmoittaneet julkisesti olevansa käytettävissä samaa sukupuolta olevien parien vihkimiseen ja ovat sitä mieltä, että avioliitto on osa Jumalan luomaa todellisuutta, jonka kaksi osapuolta tekevät lupautuessaan toisilleen.
Vähemmistöjen puolustamisesta sanktioita
Vihapostia, nimittelyä sekä kirjallinen varoitus työnantajalta. Nämä olivat seuraukset myös Etelä-Pohjanmaalla työskentelevälle, vähemmistöjen oikeuksia puolustavalle papille Henna Salolle.
— Varoitusta kokeiltiin alussa varmaankin pelotteena, mutta nyt piispat ovat yhdessä tuumin luopuneet näistä rangaistuksista, kommentoi Salo.
Varoitusta kokeiltiin alussa varmaankin pelotteena, mutta nyt piispat ovat yhdessä tuumin luopuneet näistä rangaistuksista.
Salo kertoo, että jokainen samaa sukupuolta oleva pari, joka haluaa papin vihkimään tai siunaamaan, saa sen sateenkaaripappien nettisivuston kautta riippumatta siitä, mitä kirkolliskokous toukokuussa päättää.
Etelä-Pohjanmaalla yksikään kirkko ei ole päättänyt avata tilojaan samaa sukupuolta olevien pariskuntien vihkimiselle. Tämän Salo kokee syrjintänä.
— En kannata uutta esitystä, sillä siinä määritellään kirkkojärjestykseen käsityksiä vihittävien sukupuolista, joista ei tähän asti ole ollut siellä mitään mainintaa. Ymmärrän kyllä myös ajatusta, että esitys olisi edistystä. Myös tasa-arvoinen käsitys avioliitosta tulisi viralliseksi. Esitystä hyväksyttäessä tulisi kuulla erityisesti sateenkaariväkeä. Toki heilläkin voi olla aiheesta eri mielipiteitä, summaa Salo.
