Viisivuotinen Etelä-Pohjanmaan korkeakouluverkoston psykologian professuuri Seinäjoella on Elina Konnun osalta päättymässä, mutta autismikirjon tutkimus ja vammaispalvelujen kehittämistyö jatkuu.
Epanet on Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen verkosto, joka kutsuu asiantuntevat ihmiset yhteen tuottamaan tietoa alueen tarpeisiin. Viisivuotiset professuurit perustetaan maakunnalle merkittävien alojen ja kehittämiskohteiden mukaan.
Tampereen yliopistolla pääpaikkaansa pitävä tutkimusprofessori Elina Kontu johtaa ANDANTE-tutkimusryhmää, jonka tehtävänä on tuottaa tuoreinta tietoa kehitysvammapsykologian ja autismikirjon tutkimuksesta.
Tiedon avulla voidaan kehittää entistä vaikuttavampia pedagogiikan ja kuntoutuksen malleja. Tutkimusryhmän haaveena on yhteiskunta, jossa jokainen ihminen on yhdenvertainen osa yhteisöä.
Maalaistytöstä tutkimusryhmän johtajaksi
Mynämäen seudulta maalaismaisemista kotoisin oleva Kontu kertoo, että hänen nuoruutensa koulumenestys tai aiemmat meriitit eivät sysänneet häntä tietoisesti yliopistouralle.
Päiväkodin johtajan tehtävissä 1980-luvulla tuli vastaan perheitä ja lapsia, joiden auttamiseksi Kontu kaipasi tarvitsevansa lisää tietoa.
Ja tietoa on karttunut. Entisestä erityisluokanopettajasta kehittyi tutkijaprofessori vähitellen. Kontua ajoi eteenpäin uteliaisuus ja periksiantamattomuus.
1990-luvulla hän opiskeli musiikkiterapeutiksi, teki lisensiaattityön kasvatustieteisiin ja vuonna 2004 hän valmistui filosofian tohtoriksi erityispedagogiikan oppiaineesta. Runsas 10 vuotta sitten hän teki vielä psykoterapeutin opinnot satunnaisen terapiatyön tueksi.
Kehitysvammaisuuden mystisyyttä purkamassa
Kontu haluaa hälventää autismiin ja kehitysvammaisuuteen liittyvää salaisuuden verhoa, joka saa ihmiset joskus pohtimaan, mitä ihmettä taustalla on.
— Kehitysvammassa mielenkiintoista on ihmisyys siitä huolimatta, vaikka ei ihan kaikkia abstrakteja asioita ymmärräkään. Se, miten syvällä sellainen ihmisyys ja ihmisarvo on, on aina yhtä koskettavaa.
Se, miten syvällä sellainen ihmisyys ja ihmisarvo on, on aina yhtä koskettavaa.
Uusin näkökulma on katsoa erilaisten ihmisten kuntouttamisen sijaan ympäristöä ja vuorovaikutustamme: miten voisimme huomioida ja ymmärtää toisiamme paremmin. Hän ei voisi kuvitella mitään innostavampaa alaa.
— Ihmisen mieli, miten monimuotoinen se on. Ihmiset kokevat ympäristönsä monella eri tavalla, ja usein se johtuu siitä millaista tietoa aistien avulla siitä ympäristöstä saa, Kontu sanoo.
Kolme keskeisintä tehtävää professorina
Viisi vuotta sitten Epanetin tutkimusprofessoriksi valittu Kontu joutui heti alkuun COVID-19-pandemian vuoksi hylkäämään hienot suunnitelmat jalkautumisesta ja tutustumisesta paikallisiin toimijoihin. Kontu on tehnyt yhteistyötä muun muassa Lakeuden Omaishoitajat ry:n, Kehitysvammaisten Tukiliiton, Autismiliiton ja Lehtimäen Opiston kanssa.
Professuurissa toinen iso osa työtä on opetus- ja koulutustyö. Siihen on sisältynyt väitöskirjatutkijoiden ohjaamista, koulutuksien, luentojen ja seminaarien järjestämistä erilaisille ryhmille.
Professuurin kolmas tehtävä on yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Kontu on ollut valtakunnallisissa tehtävissä mukana asiantuntijana esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön työryhmissä ja autismikirjon Käypä hoito -suosituksen laatimisessa.
Luontostudio tuo luonnon ihmisten luo
Vuodenvaihteeseen asti Kontu johtaa ison NATUREACH-hankkeen laadullista tutkimustoimintaa Eskoon tuki- ja osaamiskeskuksessa. Hankkeen fysiologisista mittauksista vastaava aivotutkija Minna Huotilainen jatkaa työtä vuoden 2025 alusta.
NATUREACH-hanke on Vaasan yliopiston koordinoima kehittämishanke, jonka tarkoituksena on pilotoida virtuaaliluontostudiota ja tutkia sen hyvinvointivaikutuksia erityisasiakasryhmille sekä henkilöstölle.
Tällä hetkellä Eskoossa Seinäjoella vammaispalvelujen käytössä on harvinainen luontostudio, joka tarjoaa virtuaalisen luontokokemuksen niille, joilla ei muutoin ole mahdollisuutta päästä metsään tai maatilalle.
Elina Kontu ja hänen tutkimusparinsa, väitöskirjatutkija Satu Peltomäki keräävät Eskoon luontostudion asiakkailta ja henkilökunnalta tietoa käyttökokemuksista Photovoice-menetelmällä ja haastatteluilla. Vaikeasti vammaisen asiakkaan oma hoitaja toimii vuorovaikutuksen ammattilaisena ja tulkitsee asiakkaan toiveita siitä, mitä kameralla kuvataan.
Hoitajat toimivat myös haastatteluissa asiakkaan tukena. Menetelmän avulla saadaan aiempaa tarkempaa tietoa asiakkaiden kokemuksista ja menetelmä on avannut myös henkilöstölle uudenlaisen syvyyden vuorovaikutuksessa asiakkaita kohtaan.
Tutkimusmenetelmät eivät tule valmiiksi
Tällä hetkellä alalla kiinnostavinta on Konnun mukaan kehittyvät tutkimusmenetelmät, joihin liittyy myös Peltomäen valmistuva väitöskirja. Autismikirjon tutkimuskentällä on meneillään yhä enemmän keskustelua siitä, nähdäänkö autismi neuropsykiatrisena häiriönä vai ylipäätään kaikkien yhteisenä kulttuurisena pulmana.
Lasten ja nuorten kanssa toimiville pedagogeille ja ohjaajille Konnulla on selkeä viesti.
— Välillä voi rohkeasti pohtia, millä tavoin voisi itse toimia toisin, että toisen ihmisen olo olisi vähän parempi. Kaipaisin kokonaisvaltaisuutta ja vähän ravisteluakin niihin menetelmiin, mitä meillä nykyään on, Kontu korostaa.
Välillä voi rohkeasti pohtia, millä tavoin voisi itse toimia toisin, että toisen ihmisen olo olisi vähän parempi.
— Erilaisia tukemisen tapoja ja tuen muotoja tarvitaan. Se ei voi lähteä sellaisesta lähtökohdasta, että ei voida, koska nyt sitten kaikki vaatii, Kontu pohtii.
— Ei lapset ja nuoret ainakaan ole sellaisia, he ovat hyvinkin lojaaleja ikätovereilleen ja ymmärtävät, kun heille kerrotaan, miksi toisella on erityisjärjestely ja jollain toisella ei ole.
Laaja-alainen esteettömyys eli myös vuorovaikutuksen eroavaisuudet, pitäisi huomioida lasten ja nuorten arjessa paremmin.
Kontu toivoo erityisesti, että uusien menetelmien myötä erityisasiakasryhmien oma ääni tulee paremmin kuulluksi palveluja kehitettäessä.
Kuka?
- Tutkimusprofessori Elina Kontu, s. 1958, Mietoinen (nyk. Mynämäki)
- Koulutus: Filosofian tohtori, kasvatustieteiden lisensiaatti, varhaiserityiskasvatuksen dosentti, musiikki- ja psykoterapeutti sekä erityisopettaja
- Harrastukset: Kirjojen lukeminen, teatterissa ja konserteissa käyminen
- Miten menestys mitataan: Se on subjektiivista, minulle se on tyytyväisyyttä ja kiitollisuutta elettyä elämää kohtaan.
Lähteet:
Etelä-Pohjanmaan Korkeakouluyhdistys, Epanet. Viitattu 29.10.2024. https://epky.fi/epanet/
Tampereen yliopisto. ANDANTE-tutkimusryhmä. Viitattu 29.10.2024. https://research.tuni.fi/kontu/
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue. NATUREACH – Luonto kaikkien ulottuville -hanke. Viitattu 29.10.2024. https://www.hyvaep.fi/hyvinvointialue/hankkeet/natureach-hanke/
