Vuosi 2022 alkoi historiallisilla aluevaaleilla. Myös kuluvana lukuvuonna opiskelija pääsee demokraattisesti vaikuttamaan asioihinsa monissa vaaleissa. Useissa kunnissa on syksyn mittaan pidetty tai pidetään nuorisovaltuustovaalit. Marraskuun alussa Seinäjoen ja Vaasan ammattikorkeakouluissa pidetään jokavuotiset opiskelijakunnan edustajistovaalit. Monia pohjalaisia koskettavat seurakuntavaalitkin ovat jo nurkan takana, 20. marraskuuta. Huhtikuussa taas pidetään eduskuntavaalit, jotka vaikuttavat suomalaisten elämään eniten.
Suomenkielisten pohjalaisten ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien edustajistovaalit eli ”edarivaalit” ovat pian. Sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Samon että Vaasan ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Vamokin edustajista äänestetään 9. marraskuuta. Näissä vaaleissa opiskelijat pääsevät vaikuttamaan kaikkein konkreettisimmin opiskeluunsa liittyvin asioihin.
Viime vuonna Vamokin äänestysprosentti 46,74 oli koko Suomen korkein. Siinä ei silti ole hurraamista, sillä edes puolet opiskelijakuntaan kuuluvista ei äänestänyt. Suomen opiskelijakuntien liitto Samokin mukaan valtakunnallinen äänestysprosentti kaikissa Suomen opiskelijakunnissa oli vain 17,1. Tämä lukema on siis vielä surkeampi.
Edes puolet opiskelijakuntaan kuuluvista ei äänestänyt.
Jo muinaiset kreikkalaiset nimittivät idiooteiksi niitä, jotka eivät osallistuneet demokraattisen yhteiskunnan päätöksentekoon. Antiikin aikojen suorasta demokratiasta on tultu edustukselliseen, jossa kaikkea tarvitse enää edes tehdä itse, mutta idiootteja on edelleen. Älä ole idiootti vaan osallistu. Seuraa politiikkaa, lähde ehdolle, äänestä, vaikuta.
Monta mahdollisuutta äänestää
Edarivaalit ovat ne opiskelijalle tärkeimmät, mutta lisää vaaleja on tulossa jo marraskuussa. Seurakuntavaaleissa saavat äänestää vain kirkon jäsenet, mutta moni pohjalaismaakunnissa asuva kuuluu vielä kirkkoon. Näissä vaaleissa äänestetään Kristus-päälle ruumiinosia, kaikkiaan lähes 8 000. Pomedia selvitti, millaista valtaa näissä vaaleissa käytännössä on tarjolla. Kirkko ei muutu ulkoapäin arvostelemalla vaan mukaan menemällä ja sitä muuttamalla.
Kaikkein tärkeimpiin suomalaisiin vaaleihin eli eduskuntavaaleihin on vielä noin puoli vuotta. Kansanedustajista äänestetään 2. huhtikuuta. Näissäkin vaaleissa opiskelijoiden on syytä olla valppaana, sillä muuten äänestysaktiivisuudestaan tunnetut suuret ikäluokat peittoavat meidät ja päättävät tulevaisuudestamme. Puolueiden vaaliteemoihin kannattaa tutustua tarkkaan koko kevätlukukauden ajan, ei vain vaalikoneella juuri ennen äänestyspäivää.
”Järjestelmä on hidas, maailma nopea”, Ylioppilaslehden päätoimittaja Adile Sevimli kirjoittaa. Jos ja kun edustuksellinen demokratia tuntuu liian hitaalta, ota kaikki kansalaisyhteiskunnan keinot käyttöön. Liity yhdistyksiin ja järjestöihin, tee kansalaisaloitteita, osoita mieltä. Kyllä maailma muuttuu, kun sitä muutetaan.
