Siirry suoraan sisältöön

Aikuiskoulutustuki on monelle ainoa mahdollisuus täydentää omaa koulutusta tai vaihtaa alaa

Minttu Witick

Kirjoittaja on huolissaan omasta ja muiden aikuisopiskelijoiden toimeentulosta, mikäli leikkaukset toteutuvat.

Haaveiletko nykyisen ammattitaidon kehittämisestä tai kenties uudesta ammatista? Tuntuuko opintojen sovittaminen kiireiseen arkeen tai kuukausittaisiin kuluihin hankalalta? Toteuta unelmasi aikuiskoulutustuella!

Näin lukee aikuiskoulutustuen nettisivuilla. Kuulostaa ihanalta mahdollisuudelta tavoitella unelmiaan ja jättäytyä hetkeksi pois työelämän paineista opiskelijaksi. Tosin elokuussa 2024 tämä saattaa olla muisto vain, sillä uudella hallituksella on leikkauslistallaan muiden tukien lisäksi myös aikuiskoulutustuki.

Opiskeluun liittyvien tukien saamista ei aiemminkaan ole turhan helpoksi tehty ja pian se onkin jo mahdotonta. Opiskelijat eivät tätä purematta niele ja osoittavat parhaillaan mieltään valtaamalla korkeakouluja. Julkisessa keskustelussa aikuiskoulutustukea on puolustettu ja vastustettu jonkin verran, mutta mitään ei ole vallattu.

Mitkään syyt opiskelemaan lähtemiselle eivät ole huonoja

Työllisyysrahasto on 15.6.2023 teettänyt tutkimuksen, jossa nousee esille, että merkittävä syy opintoihin hakeutumiselle aikuiskoulutuen turvin on kuormitus nykyisessä työssä ja haaveet alanvaihdosta. Lisäksi tutkimuksessa käy ilmi, että 63 prosentilla tutkimukseen vastanneilla on jo aiempi korkeakoulututkinto. Myös haaveet työuralla etenemisestä ovat yksi merkittävä syy jatko-opintoihin hakeutuessa.

Näin on myös Saul Lehtosella, jolla on aiemmin hankittu kauppatieteiden maisterin tutkinto ja vakituinen virka asiakaspalvelun ja myyntityön merkonomien opettajana. Lehtonen on viime lukuvuonna jäänyt opintovapaalle ja haaveissa olleiden oikeustieteellisen opintojen perässä suunnannut Rovaniemelle Rovala-opistoon oikeustieteen linjalle. Tällöin aikuiskoulutustuen hakeminen ja saaminen sujui ongelmitta. Tänä lukuvuonna asian laita on toinen, kun hän opintovapaan jatkuessa suuntasi Etelä-Pohjanmaan opiston Drone-pilotti linjalle.

Tällä kertaa Lehtosen hakemus tuli paluupostilla hylättynä takaisin. Yhtenä kielteisen päätöksen syynä mainittiin, ettei kyseistä linjaa voida aikaisempaan työ ja koulutushistoriaan katsoen pitää ammatillisena jatko- tai täydennyskoulutuksena. Aikuiskoulutustuen saamiseksi on Lehtonen kuitenkin saanut puollon niin työnantajalta, kuin linjan vastuuopettajalta – Drone-pätevyydellä olisi nähtävillä suora yhteys Lehtosen opettajan työhön esimerkiksi yrittäjyyteen liittyvillä kursseilla, sillä dronen käyttö ja sillä työllistyminen on yleistynyt valtavasti.  

Ehtoja tuen saamiseksi on useita ja ne on vaikea täyttää

Tuen saamiseksi on asetettu liuta erilaisia ehtoja, ja yksi niistä edellyttää vähintään vuoden kestänyttä työsuhdetta nykyisessä työpaikassa ja lisäksi työkokemusta täytyy olla kertynyt yhteensä vähintään kahdeksan vuotta. Tästä voidaankin tehdä päätelmä, että hakijan täytyy olla vähintäänkin kolmeakymmentä lähestyvä, töissä pitkää päivää painava veronmaksaja. 

Kyseessä ei välttämättä ole viisikymppinen vaihtelun vuoksi opiskelemaan hakeutuva vaan hakija voi olla myös nuori, aluksi väärälle alalle päätynyt tai aikansa samaa työtä tehnyt. Kaikki syyt hakeutua opiskelemaan ovat oikeita, sillä työurat kestävät yhä pidempään.

— Pitäisi oikeasti miettiä, mikä on ihmisten työssäjaksamisen ja pitkäaikaisen työkyvyn ylläpitämisen kannalta järkevää ja samanaikaisesti puhutaan elinikäisestä oppimisesta ja työurien pidentämisestä, mutta leikataan siltä pohjaa pois, toteaa Lehtonen.

Tänä päivänä aikuiskoulutustukeen listataan kaikki työkokemus, jota olet tehnyt 17-vuotiaasta lähtien. Toisin oli vuosina 2005-2016, jolloin laki oli toisenlainen ja työkokemusta lähdettiin laskemaan vasta siitä päivästä lähtien, kun täysi-ikäisyyttä juhlittiin. Työkokemukset kesätöistä tai vaikka ammatillisen koulun kautta tehdyt keikkatyöt tai palkalliset harjoittelut, joita saattaa olla runsaastikin ennen täysi-ikäisyyttä, voidaan unohtaa näissä laskennoissa.

Tämä kävi ilmi myös omalla kohdallani, sillä vaikka palkanlaskennasta saadun selvityksen perusteella kahdeksan vuoden työkokemus täyttyi, ei alaikäisenä painettuja työtunteja laskettukaan mukaan. Meillä loppuvuoden lapsilla onkin pitkä aika odottaa laskurin käynnistymistä, kun taas alkuvuonna syntyneillä ikätovereilla on tilanne päinvastainen, vaikka työkokemusta olisi kertynyt tismalleen sama määrä.

Laakereille ei opiskelijana ennätä jäädä lepäämään

Aikuiskoulutustuen myöntää työllisyysrahasto ja sitä on mahdollista nostaa 15 tukikuukautta työuransa aikana, yhdessä tai useammassa erässä. Koulupaikka kannattaakin siis valita harkiten, sillä aikuiskoulutustuen saa once in a lifetime – ja kohta ei sitäkään.  Harva koulu tokikaan kestää vain vuoden ja kolme kuukautta, mutta alkuun tällä tuen tuomalla taloudellisella turvalla jo pääsee.

Koulupaikka kannattaakin siis valita harkiten, sillä aikuiskoulutustuen saa once in a lifetime – ja kohta ei sitäkään.

Jatkossa esimerkiksi yliopiston maisterinpapereista haaveilevien täytynee todella miettiä taloudellisia selviytymiskeinoja, sillä opintovapaatakaan ole saatavilla, kuin kaksi vuotta viiteen vuoteen. Turhan helpoksi työelämästä opiskelemaan lähtemistä ei ole tehty, ja elokuussa 2024 alkaa se olla taloudellisesti monelle työssäkäyvälle mahdotontakin.

Aikuiskoulutustuen saamiseksi täytyy opintopisteitä kertyä kuukausittain neljä. Yksi opintopiste vastaa noin 27 tuntia opiskelua, joten laakereille lepäämään ei todella opintovapaalle jäävä ehdi jäädä, vaikka työelämän oravanpyörästä pois jättäydytäänkin.

Aikuiskoulutustuki on ainoa mahdollisuus

Elämässä unelmien tavoittelemisen ja niitä kohti etenemisen ajattelisi olevan sallittuja myös niille, joille uravalinta ei mennyt yläasteen jälkeen kerralla putkeen, tai vaikka menikin, on kahdeksan vuoden, ja parhaassa tapauksessa vuosikymmenten työkokemuksen jälkeen inhimillistä haaveilla itsensä kehittämisestä ja alanvaihdosta. Se on ikävä kyllä raha, joka ratkaisee, ei motivaatio, kun puhutaan aikuisena opiskeluhaaveista. Opiskeluun lähtemistä suunniteltaessa tulevat harmillisesti elämän realiteetit vastaan, mikäli taloudellista tukea ei siihen ole saatavilla.

Se on ikävä kyllä raha, joka ratkaisee, ei motivaatio, kun puhutaan aikuisena opiskeluhaaveista.

Varttuneemmalla iällä opintoihin hakeutuvalla saattaa todennäköisesti löytyä jo asuntolainaa, kesämökkiä, perhettä ja päiväkotimaksuja, johon opintovapaalle jäädessä odottaa kulut maksajaansa entiseen tapaan. Monelle aikuiskoulutustuki ja sen tarjoama taloudellinen turva onkin ainoa mahdollisuus jättäytyä vakituloista opintovapaalle, vaikkei tuen saatuakaan leveästi eletä. Opintovapaalla ollessa tulevat taatusti tutuksi punalaputetut tuotteet ja ilta-ale.

Aikuiskoulutustuen määrä määräytyy aiempien tulojen perusteella, jotka lasketaan hakuhetkeä edeltävien 12 kuukauden palkkatiedoista, jotka pääsääntöisesti saadaan tulorekisteristä . Myös yrittäjänä voi saada aikuiskoulutustukea, mutta silloin tuki on kiinteä ja vuonna 2023 se oli 660,91 euroa kuukaudessa. Erittäin positiivinen puoli aikuiskoulutustuesta on se, ettei siihen ei vaikuta, toisin kuin moniin muihin tukiin, puolison tai perheen muut tulot.

— Yhteiskunnassamme on varmasti vuotoja mitä voisi paikata ja isoja vuotoja on paljon muitakin kuin tämä, en nyt tästä lähtisi ensimmäisenä leikkaamaan, summaa Lehtonen

Juttua muokattu 2.10.2023 kello 12.27. Korjattu kirjoitusvirhe.

Mitä mieltä olet artikkelista?
  • Tärkeä 
  • Hauska 
  • Mielenkiintoinen 
  • Liikuttava 
  • Kelpo 
  • Tylsä 

Vastaa